Miksi pidän kasvatusmalleista?

Suosikkilukemistoani on edelleen Vuokila & Väliahon Viljeltyjen havumetsiköiden kasvatusmallit. Tutkimusjulkaisu on aika vanha, vuodelta 1980, mutta edelleen käyttökelpoinen. Suurin muutos vuoteen 1980 on tullut maanmuokkauksessa ja taimissa. Metsätraktorin vetämä metsä-äes ja avojuuritaimet ovat vaihtuneet kaivinkoneen tekemiin mättäisiin ja jalostetuilla siemenillä syntyneisiin paakkutaimiin. Viljelemällä perustetut metsät kasvavat nyt nopeammin.

Havumetsiköiden kasvatusmalleista käy hyvin ilmi muutama asia. Taimikonhoito on pitänyt tehdä ajallaan, vain sillä keinolla saa täystiheän kymmenmetrisen nuoren kasvatusmetsän. Kymmenmetrisessä metsässä on lähes sata kuutiometriä puuta hehtaarilla. Unohdamme ensimmäisen sadan kuution kasvun arvon liian usein. Havumetsä alkaa kasvaa runkopuuta vauhdilla neljän viiden metrin pituudessa. Kasvun huippu on jo metsän ollessa noin kolmentoista metrin pituinen. Sitä monet eivät tiedä. Sen jälkeen puuston kasvu hiljaa pienenee, vaikka puumäärä metsässä lisääntyy. Puuston kasvu pienenee merkittävästi, kun harvennetaan vanhoja varttuneita kasvatusmetsiä. Hakkuussa kaadettujen puiden viereisten puiden kasvu lisääntyy vain vähän.

Kasvun huippu on jo metsän ollessa noin kolmentoista metrin pituinen. Sitä monet eivät tiedä.

Koska puuston kasvun huippu on jo nuoressa kasvatusmetsässä, on ensiharvennuksen teko riittävän aikaisin metsänomistajan talouden kannalta merkittävää. Mikäli ensiharvennus myöhästyy, metsässä kasvaa paljon halpaa kuitupuuta tukin sijaan. Kasvun nopeimmassa vaiheessa pitää puut saada järeytymään laadukkaiksi tukeiksi. Harvennus pitää tehdä laatuharvennuksena, jossa kasvamaan jäävät vain parhaat puut. Ensiharvennuksessa runkojen keskikoko on luonnollisesti pieni, mikä nostaa korjuukustannuksia merkittävästi, mutta se ei korjaannu siirtämällä ensiharvennusta. Silloinkin korjaisimme pieniä puita. Mikäli taimikonhoito ja ensiharvennus on tehty hyvin ja ajallaan, toisen harvennuksen ajankohtaa voi siirtää vaikkapa rahantarpeen mukaan.

Metsänomistajan talouden, minulle pääoman tuoton, kannalta ratkaisevaa on, paljonko pääomaa on sitoutunut metsään. Jos hehtaarilla on rahaa kiinni 2 000 euroa, neljän prosentin tuottoon ennen veroja tarvitaan metsätuloja vain 80 euroa. Jos kulut ovat 20 prosenttia tuloista, tarvitaan tuloja noin 100 euroa hehtaarilta. Siihen tarvitaan Pohjois-Suomessa noin neljän kuution vuosikasvu. Etelä-Suomessa hehtaarin arvo on keskimäärin 6 000 euroa. Vastaavaan neljän prosentin tuottoon tarvitaan noin yhdeksän kuution vuosikasvu.

Molemmat ovat mahdollisia saavuttaa, mutta haasteellisia. Mikäli sitoutunut pääoma, kasvut, tukin osuus hakkuista tai kustannukset karkaavat, verottaja vie turhan ison osan tuotosta. Perintövero mukaan luettuna osuus on monesti puolet tuotosta.

Miksi pidän metsähoidosta ja erityisesti kasvatusmallien pohtimisesta? Kun asiat ovat kohdallaan, on metsätalous hyvin kannattavaa.

Kolumni on julkaistu Metsälehti Makasiinissa 8/2018.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut