Palstalla | Geeniperimä heikkenee jatkuvassa kasvatuksessa

Vanhan liiton puunkasvattajat ovat vakuuttuneita siitä, että harjoitettaessa jatkuvaa kasvatusta vuosikymmenestä toiseen puuston kasvu heikkenee geneettisistä syistä. Logiikka on, että kasvugeeneiltään parhaat puut saavuttavat ensimmäisinä tukkipuun mitat ja poistetaan hakkuissa. Hitaammin kasvaneet puut jäävät siementämään uutta puustoa, ja vähitellen se näkyy kasvussa.

Jatkuvan kasvatuksen puolustajat näkevät asian toisin. He kertovat, että puut ovat tuulipölytteisiä, ja näin ollen myös heikommin kasvava puu voi saada kasvultaan mainioita jälkeläisiä.

Tähän nähden on kiintoisaa, että Vellingin ja Nepveun (1986) tutkimuksessa männyn geneettinen laatu on varhaisen metsänkäytön alueilla (Sund, Isokyrö ja Pyhäjoki) heikompi kuin idempänä (Jaala, Sulkava ja Kerimäki). Läntiset männyt ovat tyvekkäitä ja oksikkaita myös Itä-Suomessa kasvatettaessa, ja itäiset alkuperät ovat hitaammin kapenevia ja hento-oksaisia myös Länsi-Suomessa kasvatettaessa.

Luonnonvarakeskuksen tutkijat ovat äskettäin julkaisseet synteesiraportin Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus, jonka 132 sivua antavat tieteellisiin tutkimuksiin pohjautuvan näkemyksen jatkuvan kasvatuksen eri puolista.

Raportin mukaan jatkuvat määrämittahakkuut heikentävät geneettistä pohjaa. Jos taas poimintaa tehdään kaikista läpimittaluokista, ainakaan lyhyenä aikana ongelmia ei pitäisi tulla.

Muuttuvassa ilmastossa ongelma on toinen. Jatkuva kasvatus perustuu luontaiseen uudistamiseen, jolloin puulajivalikoima ja puiden geenipohja on kussakin metsikössä se, mikä siellä sattuu olemaan. Sitä vastoin metsänviljelyssä voidaan valita ne puulajit ja alkuperät, jotka parhaiten menestyvät muuttuvissa olosuhteissa ja juuri kyseisellä kasvupaikalla. Ilmastomallit ja yhä enemmän jo säätilastot antavat osviittaa siitä, millaiseen viljelymetsätalouteen kannattaa pyrkiä tavoiteltaessa hyvää kasvua ja tuhonkestävyyttä.

Esimerkiksi kuusella päästään jo nykyisin ensimmäisen sukupolven siemenviljelysten siemenillä 20 prosenttia suurempaan tilavuuskasvuun kuin metsikkökeräyssiemenillä. Seuraavassa vaiheessa (1,5 sukupolven siemenviljelmillä) on raportoitu tilavuuskasvun eroksi jo 37 prosenttia.

Puuntuottajan harkintaan jää, hyödyntääkö hän paremman kasvun lyhyempänä kiertoaikana vai järeämpänä puutavarana.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat