Ladataan...
Riikilä | Uusia taimia vanhoihin auran palteisiin
Tilaajille
Metsänhoito
Säätö-auraus on kait ollut kehittynyt versio aurauksesta. Ja mikäpä tosiaan estää palteen uusiokäytön? Hakatessa jos hivenen huomio oksakasojen paikkoja, tilanne vain paranee.
Kyllä ne aurausjäljet on 50 vuodessa hävinneet monin paikoin ihan kokonaan. Riippuu maaperästä ja kivisyydestä onko jäljellä yhtään hyvää istutuspaikkaa.
Toivoisin toisin kuin Riikilä, palteiden tasoitusta. Ikäni muistan kuinka rasittavaa oli sissikoulutuksessa hiihdellä näillä auraus alueilla poikkijälkeen, jossain Sallan seuduilla, tällä vuosituhannella. Minusta tuli aurauksen vankkumaton vastustaja silloin.
Menee juttu pieleen jo ensimmäisessä lauseessa. Ojakaivureilla ei missään nimessä ole luotu hiilinieluja, vaan hyvin merkittävä päästölähde.
Nooo, tarkoitus pyhitti keinot.
” Ai miksikö”, on jatko…
Koska raskasmetallit eivät liiku helposti pystysuunnassa alaspäin hiekkaisessa tai savisessa maassa, ne rikastuvat nimenomaan humuskerrokseen ja sen alapuolella olevaan ohueen uuttokerrokseen. Syvemmällä kivennäismaassa pitoisuudet ovat yleensä paljon pienempiä. GTM
On erittäin todennäköistä, että kyntö muutti maaperän kemian (erityisesti alumiinin liukoisuuden kautta) sellaiseksi, että taimien juuristo vaurioitui samalla tavalla kuin raskasmetallialtistuksessa. Tämä yhdistettynä väärään siemenalkuperään teki ”Osaran aukeista” vuosikymmenten varoittavan esimerkin.
Metsänistutusta edeltävä maanmuokkaus (kuten laikutus, äestys tai mätästys) rikkoo maan pinnan ja orgaanisen kerroksen. Tämä voi aiheuttaa raskasmetallien huuhtoutumista pintavesiin.
Jos olisi lähes kaikki ojitukset jätetty tekemättä, auraukset tekemättä, vähän vain kevyesti raavittu maaperää ja huomattava osa uudistuksista korvattu jatkuvan kasvin yritelmillä, niin paljonkohan olisi puuston kasvu nykyään?
Varmasti huomattavasti vähemmän ja kuitenkin maailman laajuisesti hakkattaisiin yhtä paljon puuta. Ehkä energian tuottamiseen käytettäisiin Suomessa vähemmän puuta, mutta mm. lämmitysöljyä nykyistä enemmän, ehkäpä kivihiiltäkin lämpölaitoksissa.
Asioilla on puolensa