Ajoura

Tämänkaltaista ajouraa noin 1 km. Yksittäisiä kivenlohkareita noin 20-30 cm korkeudella, syviä uria jne.

Mitä mieltä palstalaiset on, jos tämän takaa pitäisi hakata puuta n.1500 mottia eikä tielle oikein sen jälkeen välitöntä tarvetta ole. Onko talvitiekohde vai kannattaako taloudellisesti tien parannus siten, että saavutetaan kesäkuljetusmahdollisuus.

Osaako joku kuvan perusteella arvioida, paljon euroa/km kustannukset ovat, jos tästä muokataan kesäkuljetuskelpoinen tie?

Kommentit (102)

  1. En edes miettisi vaan tekisin. Kyllä tuossa pohjassa aivan riittävän edullista on tien teko.

  2. Noin 10 € / hakattu kuutio tien tekoon . Saa tosin halvemmallakin, jos teetät itse.

  3. Pikaisella matematiikalla kaivurikuski ottaa 3000+alv ainakin ja mahdolliset rummut päälle. Murskeisiin voi laskea vaikka 5000 euroa + alv. Molemmat on mitoitettu ennemmin alakanttiin.

    Näin ollen hinnanero / kuutio pitäisi olla 8000/1500 eli siinä 5,3 euroa / kuutio.

    Pyytäisin tarjoukset talvitie/talvileimikkona ja miettisin sen jälkeen. Jos tulisi edes joku säädyllinen tarjous, myisin.

  4. Kuivana kesänä tuohon voisi saada puskumenetelmällä tosiedullisen pohjatyön = runko ja ojat. Sitten suodatinkangas ja sepeli ja pintaan murske.
    Pillari työntää tuon pätkän parissa päivässä valmiiksi, kunhan liiat puut on tien linjalta pois.
    Varmasti kustannukset tulevat parempana puunhintana takaisin ja sittenkin on vielä tie!

  5. Tuossahan on tulevaa hakkuuta suunnitellun jälkeen edelleenkin, joten tiehän se olla pitäisi….

  6. Kyllä tekisin tien. Maasto on helppo. Puut vain pois ja toiseen laitaan oja ja maat tienpohjalle. Tuo jeans:n laskelma on aika realistinen. Meillä kaivurit ottaa 55-60€ /h. +alv. Tien teonhancsaa vähennettyä joka osaltaan pienentää verotettavaa tuloa puunmyynnistä.

  7. jpjulku

    Kivet näyttävät isoilta, niiden kuoppien peittämiseen menee yllättävän paljon tavaraa. Ojistahan sitä toki saa. Syviä uria? Ehkä maaperä ei olekaan niin kantavaa. Jätkän menetelmällä tielle tulisi hintaa. Laskepa pelkkä suodatinkankaan hinta kilometrin matkalle. Jos murskeella aletaan oikeasti kantavuutta lisäämään, sitä saa olla paljon. Kymmenen senttiä ei riitä mihinkään. Jätkällä taitaa mennä murskeet ja sepelit muutenkin väärin päin. Hienommalla aineella tehdään siis lanattava kulutuskerros. Puhtaasti puun hinnassa tien kannattattavuus taitaa mennä seuraaville sukupolville. Tuet ja verotus voivat muuttaa tilannetta.
    Minä suoristaisin tieuraa puita poistamalla ja käyttäisin päivän kaivinkonetta. Oja toiselle puolen tietä ja ojamaita kivien poistosta syntyviin kuoppiin ja uriin. Ei varmaan haittaisi, jos jollain järeällä täryllä ajelisi päällä. En lähtisi kuitenkaan varsinaista kesätietä tekemään. Sulan maan aikaan voisi kuitenkin mönkijällä tai henkilöautolla ajaa.

  8. jpjulku

    Ja onko puut tosiaan ajettava ”tien takaa” vai sijoittuuko leimikko tai tila tien varrelle. Keskimääräinen metsäkuljetusmatka taitaa olla Suomessa 450 metriä. Esim. Puuntuottajan sivustolla (http://www.puuntuottaja.com/metsatien-rakentaminen/) metsäkuljetuksen hinnaksi mainitaan 1,6€ per kuutio per 500 metriä. Näistä elementeistä (kesätie, talvitie, metsäkuljetuksen hinta) kun rakennat kannattavuusyhtälön, niin siitä ei tule aivan helppo. Virallinen valtion metsädoktriini suosii mahdollisimman hyvien teiden rakentamista, mutta sen tarkoituksena on tietenkin turvata metsäfirmojen puuhuoltoa myös huonoissa korjuuoloissa.

  9. Auraus ja hakkuu talvella, halvin ja paras ratkaisu.

  10. metsä-masa

    Tässä puumarkkina tilanteessa kannatta kuvan kaltainen tienpohja tehdä kesätieksi. Leimikon kiinnostavuus on aivan eriluokkaa kun tiettömän tien takana oleva leimikko.

    Jos myyjällä on omatoimisuutta kannattaa hakea kaivuriurakoitsija, joka tekee tienrungon rumpuineen ja laskuojineen hintaa sille tulisi Jean S:n mainitsema 3000 + 5000€, siis = 5,3€ / m3 ?. Murskeeseen varattava tarkka summa on vaikea arvioida, koska murskeen ajomatka ja kantavuuden parantamisen tarve ei ole tiedossa.

    Jos ilman tietä olevasta leimikosta saa kaupan lähikuljetusvähennys olisi 2,5-3.5€ m3

    Tien muita hyötyjä on tilanarvon nousu, virkistyskäytön, viljelytöiden ja myöhempi puunkuljetuksen helpottuminen ja lisäksi verovähennyskin kannattaa huomioida. Tien varsileimikolle voi saada hieman ylimääräistäkin hintaa, kilpailutilanne, 1500 m3:n leimikko on jo isoleimikko !

  11. Suodatin kangas? höpö höpö!

  12. Kirjoittaja ei myöskään kerro että onko kyseessä harvennushakkuu vai aukko. Mottimäärästä voisi päätellä, että kyseessä olisi harvennus, tai sitten pitää olla oikein pieni aukko jossain kaukana suon keskellä olevassa saaressa, että tulee noin paljon matkaa ja noin kuutiomääräisesti pieni leimikko. Jos se on harvennus, niin sitä tietä tarvitaan seuraavan kerran 20 vuoden päästä, ja silloin voi olla jo ihan eri ihmiset arvioimassa tien tarpeellisuutta ja hoitotöitäkään ei välttämättä tarvitse tehdä.

    Nimimerkillä teetin itse 27 ha ostopalstalle 1 km tien, ja ihan suoraan sanottuna ei ole mitään järkeä tehdä tietä, jonka kustannus on neljännes ostetun palstan hinnasta. Sen hintaa ei todennäköisesti saa koskaan takaisin.

    Se on sitten eri asia, että saako puukauppaa tuohon kohteeseen ylipäätään syntymään. Riippuu ostomiehestä ja paikkakunnasta. Kuten tosiaan sanoin, jos tarjous on edes järkevä, niin myisin ja jättäisin kohteen tiettömän taipaleen taakse vastedeskin. Eipähän mene mörötkään sinne mustikoita keräämään, kun eivät autolla pääse.

  13. Onhan se kauhiata jos mustikatkin joku muu vie. Mutta tiehen kannattaa suhtautua kyllä järkevästi ja tehdä nyt kun sen saa tulona metsätilalta. Tuskin sitä ainakaan muuten tulee koskaan tehtyä. Nyt olisi tilausta nk. Ja noin helppoon pohjaan käy vaikka lapioimassa iltapuhteiksi penkereen valmiiksi.

  14. Oikeastaan se metsätiestä maksaminen pitää suhteuttaa siihen, mikä on sen tienvarren kasvu- ja hakkuupotentiaali jollain aikavälillä, jolla se investointi pitää saada kuoletetuksi pois. Kilometri tietä on oikeasti aika paljon yksin maksettavaksi. Voihan sitä tehdä vaikka 500 m tietä ja kääntöpaikan siihen, niin kulut puolittuu. Mutta – kuten sanottu – ensin tarjouskierros, ja jos hinta on riittävän hyvä, niin puut pois ja ongelma tulevaisuuteen.
    Näissä olosuhteissa kaikkeen ylimääräiseen kuluun kannattaa suhtautua oikeasti kriittisesti, koska metsätalouden tuotot ovat kuitenkin laskevia.

  15. Ja jos niitä verovähennyksiä haluaa saada, niin levittää sitten vaikka lantaa sillä 8000 eurolla metsäänsä. Sillä saa jo sellaisen 20-25 hehtaaria. Lisäksi kelpaa vähennyksissä saman vuoden kuluksi, kun taas tien kustannukset on vähennettävä 15 % poistoina.

  16. Visakallo

    Metsätien kunnossapitokulut, sekä kääntö-, ja sivuutuspaikkojen teon voi vähentää kertapoistona. En tiedä, voisiko tätä osittain soveltaa ko. tapauksessa?

  17. jpjulku

    Aloittaja mainitsi, ettei tielle ole ”välitöntä tarvetta” hakkuun jälkeen. Ymmärtäisin, ettei tällöin virkistysarvoille voi arvoa laittaa. Ymmärsin myös, että aloittajan vaihtoehdot ovat kesätie tai talvitie. Leimikko ei siten ole tiettömän tien takana. Jos kyseessä harvennushakkuu, en edes harkitsisi kesätietä, koska en teettäisi harvennusta kesällä muutenkaan. Jos kyseessä on 1.500 m3 leimikko, niin luusisi menevän kaupaksi talvi- tai kesätien kanssa. Tietenkin riippuu laajemmasta sijainnista.
    Vaihtoehtohan tässä on sekin, että tekee tien puoliväliin ja siihen kääntöpaikan.

  18. jpjulku

    Visakallo, ei tien perusparannusta laillisesti saa väännetyksi kunnossapitokuluksi mitenkään. Enkä usko sitäjään, että kääntö- tai sivuutuspaikkojen rakentamistakaan saa vuosikuluksi menemään. Kyllä ne yleisten aktivointisääntöjen mukaan pitäisi poistoina vähentää.

  19. Visakallo

    En puhunut tien perusparantamiskuluista, vaan ylläpitokuluista. Kääntö- ja sivuutuspaikkojen rakentamiskulut voi vähentää kerralla. Toki tie on tätä ennen oltava jo jossain vaiheessa rakennettu.

  20. Jean S meinasi että metsätalouden tuotot ovat kuitenkin laskevia. Toki noin mutta jos tiekin puuttuu laskettelee varmasti eikä saa edes välttämättä tarjouksiakaan. Tuossa hymyillen seuraillut nyt tämän paikkakunnan ison metsäalueen eli Koirakorven tienteon innostusta. Taisi oma kilometri hyvällä ”mainospaikalla” vaikuttaa. Ihan melkein viereen tulee nytkin uutta metsätietä joka päivä.

  21. Visakallo

    Sattaa tulla tietä jopa puoleen hintaan kuin Jessellä…

  22. Aivan vapaasti. Mutta eipä sitä rahaa näytä puutileistä kuitattavankaan. Voi kriipaista enemmän. Minusta metsän pitää rahoittaa hankkeensa. En minä ainakaan mielelläni töissä käy metsän investointien rahoittamiseksi.

  23. Hakkuu olisi noin 4 ha päätehakkuu + 6 ha myöhäistä ensiharvennusta. En tiedä minkäkokoisia kuvioita Jean S:llä on, jos tämä on ”oikein pieni aukko”.

    Syy miksi tielle ei olisi jatkossa välttämätöntä tarvetta, olisi tilan mahdollinen myynti ennen seuraavia harvennuksia tai isompia hoitotoimenpiteitä. Näin ollen tarkempi laskentayhtälö onkin, että tien tekoon menevien kustannusten pitäisi nostaa puunmyynnistä sekä tilakaupasta saatavia tuloja huomioituna investoinnin korolla. Tähän jälkimmäiseen osakokonaisuuteen en hirveästi laittaisi odotuksia.

    Tässäkin ”tie” menee muiden tilojen läpi. Jos investoinnille jakajia olisi enemmän, niin varmasti saisi taloudellisesti kannattavan hankkeen. Mutta aina kaikki ei välttämättä ole innokkaita osallistumaan..

  24. Riippuu hakattavasta leimikostakin kannattaako tietä tehdä- Jos se on kesäkorjuukelpoinen, niin silloin paremmin. Eikä ehkä kannattaa tehdä ihan viimesenpäälle ja kelirikkoajokelpoiseksi vaan kuivalla kesäkelillä ajettavaksi – sekin riippuu leimikon tilanteesta ja siitä tehtyjen ostotarjousten hintatasosta eri vaihtoehdoilla.

    Ei sitä yhden kuvan perusteella voi sanoa, että onpa helppo tehdä tuohon tie. Voi olla, ja tekstistä päätellen onkin , myös pehmeitä kohtia matkan varrella. N. 30 snt/alkava 100 m yli norm. 300 m:n kuljetusmatkan lisäksi tulee yleensä lisäkustannuksia lähikuljetusmatkasta. Eli metsä-masan arvio on kohdillaan.

  25. Tarkoitus ei ollut haukkua kenenkään metsää pieneksi tai huonoksi. Nyt tässä tapauksessa sen 1 km tien päässä on 10 ha kohde. Jos hakkuu ulottuisi kuvitteellisen tien päästä 500 m joka suuntaan, olisi 100 ha kohde. Tien tarve tulevaisuudessa riippuu olennaisesti pinta-alasta ja kasvupotentiaalista.

    Lähtisin siitä, että pelkästään omaan laskuun ei kannata yhteistä tietä lähteä parantamaan.

    Tilanteen kartoittamiseksi suosittelisin, että tosiaan

    1) pyytää tarjouksia puukaupasta
    2) pyytää tarjouksia tiestä
    3) pyytää tarjouksia tilakaupasta

    ja miettii sitten asiaa lisää.

  26. Jos tilanne on tämä, niin mitään järkeä ei ole kun aurata tie talvella ja hoitaa hakkuut. Kesäteiden teko on monesti täysin kannattamatonta, jos tiellä ei ns aktiivista käyttöä.

  27. Täällä tientekoon näyttää asiantuntijalausuntojaan suoltavat sellaisetkin tyypit, joilla ei ole selkeästi kokemusta, eikä tietoa edes polun tekemisestä.
    Kesäkäyttöön tarkoitettua tietä ei ole järkevää nykyaikana tehdä hienojakoisille maille ilman suodatinkangasta. Toki – jos hyvinkantavia kohtia tien alle sattuu, voi kankaan jättää pois, mutta sen tehtävä = pitää eri lajikkeet erillään toisistaan.
    Tuollaiselle tielle riittäisi neljä metriä leveä kangas, jonka metrihinta jää lähelle 1 € / jm.
    Mitä tulee kantavaan kerrokseen, niin tavoite lienee kankaan päälle sepeliä n. 1 kuutio / jm tai enemmän. Pintaan voisi olla hyvä ajaa hienompaa tavaraa, ehkä mursketta ns kulutuskerrokseksi. Pari vuotta sitten aika lyhyellä tietyömaalla ja hillityllä ajotyylillä meiltä meni kaksi uudehkoa kesärengasta melko karhean sepelin päällä. Ja työmaa oli Destian hommia.

  28. Visakallo

    Kun hakkuussa tehdään 4 ha aukkoa, tietää se jatkossa metsän uudistamis- ja hoitotöitä, eli kyllähän se tie tarpeen olisi vielä monta kertaa hakkuun jälkeenkin. Lisäksi, jos nyt tehdään 6 ha myöhäinen ensiharvennus, seutaava harvennus on edessä 15 vuoden sisällä. Jos tila on tarkoitus myydä, tie auttaa siinä todella paljon. Tulevaisuudessa tiettömät palstat saattavat jäädä ilman ostajia. Jossain vaiheessa suojeluvimma saattaa iskeä myös metsätien rakentamiseen, mutta nyt se vielä onnistuu. Minkä kokoinen se Ajokoiran tila siellä tien päässä kaikkiaan on? Jos matkan varrella olevat tilat eivät nyt halua osallistua tietekoon, heiltä voi jatkossa periä kuljetusmaksut tien käytöstä. Yhden tien olenkin jo rahoittanut hyvin pitkälle tällaisella ”jälkirahoituksella”.

  29. Itse tuohon kyllä tien tekisin…

    Tieura hakkuulla auki ja ammattitaitoinen kaivurikuski paikalle. Kustannus jotain 10k€ paikkeilla kunhan toteuttaa sen hintavan suunnittelun itse…

    Ps. Ei kivikkoon mitään kuitukangasta laiteta 🙂 …

  30. Kaikki ei aina ole suoraan rahassa laskettavaa hyötyä. Kyllä minulla ainakin tuppaa viikoittain olemaan asiaa uuden tien varteen. Olen nytkin siivoillut tien reunoja hakkuutähteestä ja tehnyt niistä kesäajan käyttöveden lämmityspuut. Toki siinä jokunen patterikin pikkasen lämpiää mutta nyt se vain on jo mukavaakin. Maisematietä pukkaa hienosti hakuutettuun maisemaan.

  31. Metsäkupsa

    Jessen linjoilla.Itse olen kahtatilaa lukuunottamatta tiet tiettänyt,että henkilöautolla perille pääsee,eikä maakiviä tarvitse kierrellä.Metsä tulee paremmin hoidettua ja tie ei myöskään laske kantohintaa.Verotuskin lieventää kulua.Tehokas telakaivuri ,tehokkaalla kuskilla täällä 65€+alv ja kalliomurske 16€ kuutio 20 km ajo suuntaansa .Metsänomistajat nuukailevat tienteossa ja jos raattivat niin sitten kiviä tai puomia rupeavat virittelemään.Omilla teilläni ei tälläiset tule kuuloonkaan,joita on yli 10 km.

  32. En myös ole sulkenut uutta tietä koska mitään ongelmia ei ole ilmaantunut. Kulkemista vartenhan tiet tehdään eikä kulkemattomuuskaan aina hyväksi ole ollut. Monesti pilaa enemmän aikaa myöten. Kukapa itekkään jotain kiviäkään alkaa alvariinsa syrjään meuhtkata. Tosi typerää toimea!

  33. Mielellään Visakallolta kuulisi lisää siitä, että miten jatkossa voisi periä kuljetusmaksuja niiltä, jotka eivät nyt halua osallistua. Jos tieoikeuteen on oikeus niillä tilallisilla, joiden maiden läpi se menee, niin millä oikeudella heiltä estää tienkäytön vaikka he eivät olisi osallistuneet kuluihin?

  34. jpjulku

    Mielipiteitä on monia.
    Oikea toimenpide taitaisi olla virallisen yksityistien perustaminen ja tien rakentaminen sitä kautta. Kaikki, kenen hyväksi tieoikeus on olemassa, ovat tällöin maksumiehenä.

  35. oksapuu:”Itse tuohon kyllä tien tekisin…

    Tieura hakkuulla auki ja ammattitaitoinen kaivurikuski paikalle. Kustannus jotain 10k€ paikkeilla kunhan toteuttaa sen hintavan suunnittelun itse…

    Ps. Ei kivikkoon mitään kuitukangasta laiteta 🙂 …”

    Täällä tientekoon näyttää asiantuntijalausuntojaan suoltavat sellaisetkin tyypit, joilla ei ole selkeästi kokemusta, eikä tietoa edes polun tekemisestä.
    Sen lisäksi luetun ymmärtäminen näyttää tekevä hankaluutta.

  36. Joillakin taitaa muistikin pätkiä, kun pitää samat jutut kahteen kertaan kirjoitella. Sepelin päälle olen nähnyt tehtävän juna ratoja.

  37. Kyllä kuitukangas levitettiin koko tien matkalle. Molemmissa päissä kovat ja karut mäkipohjat ja silti laitettiin. Näin toimii tienteon ammattilaisurakoija.

  38. sikari. Tiedätkö, millaista on sepeli, murske jne?
    Miksi hyökkäät kivi kourassa kimppuun, vaikka olet täysin väärässä?

  39. Vastustajan ajalle samaistuin. Luolamies aikaan.

  40. Sepeli on aika paljon kalliimpaa kuin murske. Rahamiehet tietysti voi käyttää sepeliäkin metsätien tekoon. Mutta ei se max.raekooltaan iso murske ole yhtään huonompaa sinne pohjille. Pintaan pienirakeisempaa, jotta voi h-autollakin ajella.

  41. Jos matkaa on kilometri. Onko koko matka omalla maalla?
    Jollei ole niin olisiko naapuri mo:t kiinnostuneet tiehankkeesta?
    Jos osa matkasta kulkee naapurin läpi, kuinka leveä on kulkuoikeus? Järkevä mo antaa tietysti uuden tien kulkea omien palstojen läpi. Kaikki eivät ole järkeviä.
    Jos 1 km tietä pitäisi itse kustantaa ja myyntipuuta 1500 mottia. Tekisin pelkän talvitien.

    Tietysti on eri asia. jos maa on niin kantavaa, että normi penkkatie riittää kantamaan.

  42. Joskus ei ole kovin järkevää antaa tien kulkea palstan läpi: Silloin jos siitä tiestä ei ole mitään hyötyä maksajalle.

    Kerran oli yhteinen tiehanke, jossa tielinjaus tehtiin vaatimuksesta palstan vierestä eikä läpi, koska palstalle oli jo toinen tieyhteys olemassa. No, tie tehtiin ja siitä tuli melko muheva lasku myös tarpeettomaksi tien itselleen kokeneelle osapuolelle. Perusteena kustannuksiin osallistumiselle vaikutusalue, joka oli haettu kartalta . Luonnossa uusi tie jäi suon taakse, jonka yli ei mitään järkeä kuljettaa puita kuivalta maalta entisen yksityistien ympäristöstä. (Tarvittiin vain pieni tielinjauksen muutos , joten ei ollut haittaa itse tien teolle siitä pienestä mutkasta). Kaikki ei ole järkeviä, ei kaikki tiensuunnittelijatkaan.

  43. jpjulku

    Pakko myöntää että Jätkän argumentointityyli kyllä toimii. Ei mitään nykyajan mielensäpahoittajameininkiä:) I like.
    Minäkin suosin suodatinkankaita aika kun mahdollista. Tai käytetään termiä maanrakennuskangas. Tienrakennuksesta saa hyvää oppia kun käy esim. ihmettelemässä 5-tien rakennustyömaata Mikkelissä. Kaikki maakerrokset erotetaan toisistaan kankailla. Omakohtaista kokemusta tästä on omalta mökkitieltä. Sepeliä tai mursketta kun laittaa muutaman sentin tien pintaan, niin kolmen vuoden päästä siitä ei ole murustakaan pinnassa. Savipohjainen maaperä on hanakka imemään pintatavaran syvyyksiin.

  44. Kaksi vuotta näkyi kestävän kylätiellä 10:n sentin murskekerros, kun alkaa olla samassa tilassa kuin ennen murskeen levitystä.
    Kalliomurskeen hinta on yhdessä tarjouksessa 780 € / 42 t.
    Sepeli 16-32 mm 895€ / 42 t.
    En pidä hinnaneroa merkittävänä, varsinkaan kun sepeliä on samassa painossa enemmän kuutioina.

  45. Puukille: Eikös ”ajourassa” ole kyseessä täysin yksityinen tie, eikä yhteinen tiehanke.

    Silloin maksuvelvoite on ainoastaan tietä haluavalla?

  46. Tuossahan oli ”ajoura” valmiina palstalle. Jos siitä haluaa tehdä oikean tien, niin siihen tarvitaan tietoimitus tai ainakin kaikkien mo:en ( joiden palstojen läpi ura menee )yhteinen sopimus ajouran parantamisesta, sen tasosta ja kustannusten jakamisesta. Sehän se edullisin vaihtoehto olisi, jos vain onnistuisi. Voisi tietysti koettaa sopia niinkin, että ap:ja maksaa koko lystin itse ja perii sitten tiemaksuja muilta omistajilta, jos heillä tulee tielle käyttöä myöhemmin. Kaikki sopimukset sitten paperille, muuten ei ole mitään virkaa suupuheilla loppupeleissä jos tulee erimielisyyksiä, kuten helposti tulee tieasioissa.

  47. Joo. Kulkuoikeuden leveyskin vaikuttaa. Sehän on jossain määritelty, koska joka palstalle tulee päästä kulkemaan . Jos on leveämpi kuin tuo ura, niin sen levyisen saa tehdä ja parantaa kivet poistamalla ja ajamalla vaikka mursketta omin nokkinensakin. (Oja-alueet kuuluu tien määriteltyyn leveyteen) Mutta kannattaa ilmoittaa tietysti muille mo:lle joita tekstin mukaan siis oli olemassa.

  48. Sepelin ja murskeen päälle joutuukin laittamaan kankaan. Jos sepelikerros on paksu, se pintamurske valuu sepelin sekaan. Entä miten kova kivikkoinen pohjamaa ja suodatinkangas toimii päällekkäin; ei kovin hyvin, turha investointi. Pehmeikköihin vain kangasta.

    Sepelin hinnat riippuu kuljetusmatkastakin. Jossain sepeli pitää ajaa kauempaa kuin tavallinen murske,joka on yleisemmin saatavilla olevaa tavaraa. Hintaeroa tulee lisää sen takia .

  49. jpjulku

    Aloituksesta päätellen tieoikeus on olemassa. Jos näin on, ei tarvita tietoimituksia tai suostumuksia keneltäkään. Tuollainen pyöreäkivinen pohjamaa ja maanrakennuskangas toimii sinänsä päällekkäin oikein hyvin, ainakin jos tarkoitat kankaan kestävyyttä. Tarpeellisuus on toinen juttu.

  50. Visakallo

    Ajokoiralle vastaan, että tien käyttöä ei tarvitsekaan estää, käyttömaksu on aivan normaali käytäntö silloin, jos joku ei ole osallistunut tien rakentamiskustannuksiin. Yleensä sen maksaa puut korjannut yhtiö tai hankintakaupassa metsänomistaja. Asiat pitää tietysti aina sopia kirjallisesti.

  51. Vielä kertauksena ja lisätarkennuksena. Tässä siis tieoikeus olemassa 6 m leveydeltä. Niillä joiden tilan läpi ajoura menee, heillä on oikeus tähän. Jos nyt joku tilallinen ei halua osallistua kustannuksiin, niin miten häneltä voidaan viedä tuo tieoikeus pois, mikä on kirjattu kiinteistörekisteriotteeseen? Tuskin tällaisen tilan omistajakaan suostuu kirjaamaan sopimukseen, että on valmis maksamaan tien käytöstä, vaikka ei osallistu investointikustannuksiin.

  52. Visakallo

    Ei sellaista tietä olekaan, jota joku sen osakas voisi käyttää aivan ilmaiseksi toisten osakkaiden kustannuksella.

  53. Kiitokset kaikille kommenteista. Eiköhän tässä järkevintä ole ottaa kaivinkonetta sen verran hommiin, että kaivaa isommat kivet pois ja tasoittaa isoimmat painautumat. Tällöin talvitien tekeminenkin helpottuu ja kuivempana kesäaikana kohteeseen pääsee henkilöautollakin tekemään taimikonhoidot jne.

  54. Sano vielä Visakallo, että miten se kiinteistörekisteriotteeseen merkitty tieoikeus raukeaa, vaikka joku muu maksaisikin tieinvestoinnin?

  55. Siinähän on talvella valmis tie kun lumet linkoaa. Jos ei pehmosia maita reitillä, niin ei mitään ongelmaa nykyisinäkään talvina.

  56. Visakallo

    Eihän siinä Ajokoira tieoikeus keneltäkään sellaiselta raukea, jolla se oikeus jo on. Kysymyshän on vain tien rakentamisen ja -käytön kulujen maksu- ja jakotavasta. Yksityistie voi taasen olla perustettu tietoimituksella, tai se voi myös olla sopimuspohjainen.

  57. Talviten teko ei ole ongelma, jos on ns kunnon talvi. Jos puut saadaan ajettua lyhyessä ajassa pois, niin hyvin poljettu lumi riittää tasoittamaan ja kantamaan isommankin auton kuormat.

    Jos lunta tulee reippaasti, niin kannattaa jopa osa siitä lingota tieltä pois. Tuollaiselle polannetielle vaan tulee rospuutto hyvin nopeasti, kun kevät alkaa lähestyä.

    Kuitenkin niitä on tehty soiden yli, aivan koskemattomiin maastoihin ja myös ns penkkateille, jotka paraimmillaan kesäisin kestävät kevyellä henkilöautolla ajelua.

  58. Kovia talvia sitä on ollut, mutta tuleeko sellaisia enää. Omallakin maalla menee vanha talvitien pohja hyvin vetelän laajan avosuon yli. Nykyisinä talvina harvoin onnistuisi.

  59. Jos kulkuoikeus on vain 6m leveä. Kuvan ajouraa kummenpaa siihen ei saa edes mahtumaan.

  60. Tekisin minäkin sen tien. Paljon on jatkossa erilaisia töitä, joita perille ajettava tie palvelee.
    Kyllä niin on, etteivät ne saa käyttää tuota tietäsi, jotka eivät ole sen kustannuksiin osallistuneet. Olen joskus lukenut oikeuden päätöksen joka koski jotenkin tuon tapaista tilannetta. Maanomistajalta kiellettiin tien käyttö omalla maallaan. Luvattoman käytön estäminen on helppoa. Tien päähän puomi.
    Voihan olla niinkin, että tie nostaa palstan arvoa enemmän kuin sen kustannus on.

  61. Lienee epäselvää joillekin, mikä on suodatinkankaan rooli tienrakennuksessa.
    Voinhan sen kertoakin, ettei tarvitse vääntää enempää. Suodatinkankaan avulla estetään erilaisten maa-ainesten sekoittuminen.
    Ennen tienrakennuksessa pantiin pohjalle – joskus hyvinkin pehmeälle savikolle – kerros hienoa hiekkaa, jota nimitettiin filleriksi, taikka salaojahiekaksi. Sen tehtävänä oli ja on estää routivan aineksen nouseminen tien runkoon. Joskus eristävä kerros tehtiin monta kymmentä senttiä paksuksi, ennenkuin sen päälle ajettiin esim louhetta joskus metreittäin.
    Vasta sitten alettiin tekemään pintakerroksia.
    Suodatinkangas korvaa aiemmin käytettyä filleriä, joten voisi hyvinkin laskeskella, kumpi on halvempi – suodatinkangas vai kolmekymmentä senttiä paksu suodatuskerros hiekasta.

  62. Suodatinkangasta ei välttämättä kannata laittaa muutaman kerran vuodessa käytettävälle kesä- (ei kelirikkoaikoina) käyttökelpoiselle metsäautotielle.

    Tuo 6 m leveys riittää jo (tarpeen mukaan) toiselle puolelle tietä tehtävään ojaluiskaan ja tien leveydeksi .

  63. Visakallo

    Ajokoiralta kysyn, kuinka suuri osus kilometrin matkasta on kuvassa näkyvää kantavaa maapohjaa? Minkälaiseen maahan syvät raiteet ovat tulleet? Onko se turvemaata, vaiko muuten vain märkää paikkaa, jonka saisi mahdollisesti ojan avulla kuivaksi ja kantavaksi?

  64. Puukilla on jotain perustavaa kammoksuntaa suodatinkangasta kohtaan. Ilmeisesti se kaivertaa, kun Jeessi reiluna miehenä laittoi suodatinkankaan ja sai hyvän tien, vaikka Puuki ei ollutkaan häsläämässä mestarina.

  65. Mikä ei ole luonnosta peräisin niin sitä ei pidä sinne tarpeettomana sinne tunkea. 5 tien teko on eri asia,kuin yhtä savotta varten tehtävä tie.

  66. savo'ttamies

    Tuosta tienleveydestä. Meilläpäin, karjapoluista levennetyillä vanhoilla kyläteillä ei pöllien kaukokuljetus ole ongelma, pölliauton leveyshän on jotain 2,6 m.
    Ongelma tulee, miten saadaan nykyiset metsäkoneet teloineen mahtumaan lavettiautolla esim. silloista, kaiteita särkemättä.

  67. Moni yllättyy siitä kuinka leveän aukon oikea metsätie vaatii. Ottakaapa joskus mittanauha ja mittailkaa jonkun tieaukon leveys. Saatte vähän käsitystä.

  68. Visakallolle vastaus. Ajoura on kokonaisuudessaan kivennäismaalla ja arviolta 90 % on kuvankaltaisessa maastossa. Tuo pieni pätkä ajouraa on kosteampaa osuutta rinteen alla, mihin myös näitä syvempiä uria on syntynyt. Vastaavasti 90 % matkalta löytyy isoja kivenlohkareita ajouralta eli henkilöautolla, tukkirekalla jne. ei ole asiaa maastoon.

    Edelleen se alkuperäinen kysymys. Onko taloudellisesti kannattavaa tehdä kesäkelpoinen tie (ei tarkoituskaan kelirikkokelpoinen tie). Täällä puhutaan ojista jne. Eikö tähän kovalle maalle voisi ilman ojia ajaa mursketta sen verran, että se 1500 m3 tulee rekalla kuivana kesänä kertaalleen läpi ja unohtaa asia sen jälkeen. Jean S laski murskeen hinnaksi aiemmin 5000 euroa eli reilu 3 euroa/m3. Paljon maksaa talvitien teko?

  69. Pikitie on ainoastaan kelirikkokelpoinen. Onkohan rasite edes tarpeeksi leveä oikean metsätien tekoon. Paljonhan se lumipolanne tasaa talvella tienpohjaa.

  70. Ei tarvitse kovin iso oja olla tien vieressä nii se auttaa tien kuivumisessa paljon. Sulamis- ja sadevesi ei saa jäädä tielle tai tien viereenkään seisomaan.

  71. pihkatappi

    Jospa tuota joku on jo paikoin tasoittanut omiin tarpeisiin, miten lienee tieoikeuden kanssa jos joku tasoittaa lisää.

  72. Jos mursketta ajaa vaikka 15 cm, niin 4 metriä leveälle tielle menee 0,6 m3 eli n. 1,2 tn, mikä meillä päin maksaa vajaa 10 euroa. Siis murske n 10000 ja heikompiin paikkoihin ehdottomasti suodatinkangas.
    Kannattaa yleensä tehdä vähän parempi. Yhtiöiden aikataulut ovat hyvin eläväisiä. Voi olla vaikeaa saada sellaista kauppaa, joka perustuu siihen, että on kuiva kesä ja ostajan puutarve siellä päin sattuu juuri siihen aikaan.
    Kuten aiemmin kirjoitin, niin kunnon tie nostaa taatusti palstan kauppahintaa.

  73. sitolkka:”Pikitie on ainoastaan kelirikkokelpoinen. Onkohan rasite edes tarpeeksi leveä oikean metsätien tekoon. Paljonhan se lumipolanne tasaa talvella tienpohjaa.”

    -Tieaukko pitää olla vähintään 12 metriä ja kurveissa enemmän.

    – Kyllä nykyään oikeassa käytössä olevat rautatiet ovat kelirikkokelpoisia, vaikka niissä on pikipintaa hyvin vähän.

    Kun olin kesäpoikana rautiellä topparoikassa, niin eipä korkeampien penkereiden kohdilla paljoa rataa oikaistu.
    Leikkauskohdissa olikin sitten koko pakkaskauden ja heti sen jälkeen oikaisutarvetta kokolailla paljon.
    Vanha rautatie, niin siinä oli savisissa kohdissa aina sorasta puutetta ja sepelikin katosi sinne jonnekin parissa vuodessa. Olis ollut suodatinkankaille tarvetta silloin kun rataa rakennettiin.

    Jos tehdään kertakäyttötie, niin siihen ei kannattaisi ajaa mursketta yhtään. Jos murskeen hinta on kuutiolta 10 €, niin kuljetuskin pitää maksaa.
    Kun lähikuljetusmatkaa mitataan, niin muistakaa, että metsötraktorissa on tarkka mittari. Matka mitataan leimikon ajettavien kuutioiden painotetulla keskiarvolla, eli se on siellä 2 / 3:s osaa leimikon takarajasta, eikä suinkaan siitä, mistä leimikko alkaa.
    Kaivukone, joka pistelee ojan ainakin ylemmälle puolelle ja ojamaat tielle ja kiviltä jääneisiin kuoppiin. Pehmeikölle kummallekin puolen oja ja kaikki maat tien penkkaan.
    Kun rungon pinta saadaan pari metriä ojanpohjan yläpuolelle, se kuivana kantaa mitä tahansa. – ja jäätyneenä paljon enemmän.

  74. Mun laskelmassa oli tausta-ajatuksena se, että vähän tasaillaan kaivurin kanssa ja laitetaan vähän ehkäisyvälinettä paksumpi murskekerros näöksi päälle, eli ei sitä 15 senttiä vaan enemmänkin puolet siitä. Ns oikea metsäautotiehän maksaa jotain 20000-30000/km ja Kemerat pois ja jonkun Otson/Mhy:n tms hallintokulut päälle. Ja sitten tietysti voidaan hakata tielle 16 metrin aukko, josta kunkin puista maksetaan eri maanomistajalle.

    Tilojen omistajatiedot saa MML:n asiakaspalvelusta, jos haluaa tieaiheisen gallupin tehdä ja eivät ole ennestään tuttuja. MHY:n miehen kanssa voi jutella ehkä selän takana, millaisia ihmisiä ovat ja miten todennäköisenä hän pitää tiehankkeen toteutumista. Omaa tiehankettaan voi toki yrittää maksattaa muilla, mutta näitä ”kuljen (myös) toista kautta”-tyyppejä ilmestyy aina ja lisäksi toisten pakkorahastaminen on loistava tapa kehittää hyviä naapurisuhteita.

    Ja kyllä, tie on kiva olemassa ja sen kautta voi itse käydä palstallaan raivailemassa, hakemassa polttopuita ja vaikka mitä, mutta toisaalta taloudellisen kannattavuuden saavuttaminen tielle on oikeasti vaikeaa. Jos tietä tarvitsee seuraavan kerran vaikka 15-20 vuoden päästä kakkosharvennukseen, sitä tietä on sen 15-20 vuoden aikana jo hoidettukin todennäköisesti jotenkin.

    Jos palstan aikoisi myydä, myisin aukon ja ensiharvennuksen puolet pienempinä, jos tarjoukset olisivat järkeviä. Näin kauppahinta putoaa (enemmän potentiaalisia ostajia) ja toisaalta tilalle jää myytävää (houkuttaa metsävähennyspohjaisia ostajia).

  75. Ja tietoimituksellahan toki saa sen leveyden nousemaan kuudesta vaikka kahteentoista metriin, mutta sen toimituksenkin hinta riippuu käytännössä siitä, paljonko siihen kuluu aikaa eli siitä, paljonko muut rettelöivät. Sopuisan toimituksen voi saada tuonpituiselle tielle johonkin 1500 euroon. Lisäksi korvaukset levennyksestä, jotka ovat pikkurahoja useimmiten kun on metsämaasta kyse.

  76. Kovin on optimistisia kulut tienteosta. Viime kesänä tehtiin liittymä palstalle, jossa syvä oja tien vieressä. Ojan taakse autolle parkkipaikka, eli hyvin pienestä pinta-alasta kyse. Sora-auto kävi pari kertaa kärryn kanssa tuomassa 0-10 mursketta ja lasku taisi olla tonnin luokkaa. Taisi olla alvi mukana tuossa summassa, ja rumpu päälle. Naapuri levitti talkoilla.

    Aloittajalla menee viisinumeroinen summa jo pelkästään murskeeseen, jos rupeaa tietä tekemään. Se on ihan varma.

  77. Ja meillä on rasite 9-10 metriä, kun ojat on molemmilla puolilla. 6 metriä on melko kapea ura tientekoon, mutta ehkä se yhdellä ojalla riittää.

  78. Visakallo

    Tuommoiselle maapohjalle tie syntyy 6 metrin urallekin. Jos pohja on 90% matkalta noin kantavaa, niin eihän tuosta kallista tietä saa millään. Murskeen paikallinen hinta ja ajomatka toki vaikuttavat asiaan. Päivässä tuommoista maastoa kokenut kaivinkonemies tekee tiepohjaksi pitkän pätkän. Menee suuren osan matkaa ilman ojia.

  79. Keneltäkään ei vielä tullut arviota talvitien teon kustannuksista. Sen sijaan on keskusteltu enemmänkin metsäkuljetusmatkasta. Ongelma ei tässä tapauksessa liene pehmeämmät alueet vaan se, että ajouran keskiosalla olevat isommat kivet eivät aiheuta haittaa puunkuljetukselle.

  80. Visakallo

    Kustannukset ovat kiinni paikkakuntasi kaivinkonetyön ja murskeen hinnoista. Myös kivien koko vaikuttaa paljon. Tämän takia on hyödytöntä antaa tarkempaa kustannusarviota. Vain yhden kuvan perusteella se olisi muutenkin vain valistunut arvaus.

  81. Onhan niitä tarjoajia joten pyyntejä sisään vaan. Kyllä urakoijat kertovat tien tarkan kustannuksen. Ei kai Ajokoira kuvittele keskustelupalstoilla urakoitaan hinnoittelevansa? Nämä ovat vain läpinää ja todellisuus valkeneen aivan muualla kuin täällä.

  82. Metsäkupsa

    Kaivinkonetyönlasku talvitielle ei yleensä taida kovin korkeaksi nousta,jos tasausta ja kivienpoistoa.Harvoin kivet useamman kuution murikoita ovat,joiden kanssa aikaa tuhrautuisi runsaasti.Tienteossa kivennäismailla on murske suurin kuluerä,jos sitä kantava kerros laitetaan.

  83. Visakallo

    Pienellä koneella ei kannata kiviseen maahan lähteä tiepohjaa tekemään, eli tarjousvertailussa pitää ehdottomasti huomioida koneen suorituskyky. Sanotaan, että pieni on kaunista, mutta useimmiten se myös maksaa kaikkein eniten.

  84. En ajatellutkaan, että yhden kuvan perusteella saisin tarjouksia vaan, että saisin aikaan keskustelua kustannustasoista sekä taloudellisesta kannattavuudesta. Totta kai pyydän tarjoukset eri toimijoilta, mutta olisi vaan kiva ollut ennalta saada jotain kustannusarvioita sekä taloudellista näkökulmaa omien pohdintojen tueksi.

    Oletin, että tällä forumilla on kokeneita metsänomistajia, metsäpalveluyrittäjiä, puunostajia jne. joilla on käytännön kokemusta omista hankkeista. Nuorehkolle metsänomistajalle tällaisten kokemusten vaihto olisi arvokasta, ei pelkkä mutu-tuntuma.

    Vajaa 90 vastausta, aika vähän on euroja keskusteluissa esiintynyt (iso kiitos niille muutamille, jotka niitä ovat esittäneet). Nimimerkin ”jees h-valta” sanoikin hyvin, tähänkin ketjuun syntyi suurelta osin läpinää ja todellisuus sekä kokemus löytyvät jostain muualta.

  85. Visakallo

    Juuri kokemus on se, mikä tässäkin tapauksessa rajoittaa tarkempien kustannusarvioiden antamista. Täydellinen tietämättömyys taasen antaa lausuntoihin sen kaikkein suurimman varmuuden.

  86. Visakallo

    Kantavaan ja melko kiviseen pohjaan tehty kelirikkotie, sisälsi kaivinkonetasauksen ja yhden pehmeämmän paikan ylityksen ja siihen 200 mm rummun, + kalliomurske ajettuna ja lanattuna maksoi paikkakunnallani 2017 yhteensä n. 10 euroa / jm +alv. Tässä pitää nyt huomioida, että paikkakuntakohtaiset hinnat vaihtelevat hyvinkin paljon. Murskeen ajomatka kohteelle yhteen suuntaan oli n. 20 km. Ojia ei tarvittu kuin pehmeän paikan ylityksessä 2×20 metriä.

  87. Metsäkupsa

    Asia on kuten Visakallo edellä toteaa,euromäärien suhteen on arpapeliä yhden valokuvan,ilman minkäänlaista paikallistuntemusta maaperän suhteen antaa hatusta arvauksia.Kerran on itselle käynyt niin,että kuvan kaltainen maa yllätti täysin kaivurin,että minut.Suhtasaisen pinnan alla olli käytännössä kiviriuttaa,josta e ikertakaikkiaan saanut kuin uusia kivenmurikoita esiin,ei kuopantäyttömaasta puhettakaan.Se siitä kokemuksesta,olen kuusinumeroisen eurosumman omiin metsäteihin panostanut ja olen metsästysseurojen lausuntojen perusteella tiestöä saanut metsään ennenmän kuin keskimäärin.

  88. ”Talvitie” maksaa muutaman satasen-tuhat ekua. Isoimmat pintakivet pois, tasoitus kaivurilla ja lumen auraus vähän ennen korjuuta (jos on lunta). Sen aurauksen tekee pystykaupassa ostaja.

    Jo noista euroja sisältävistä ehdotuksista luulis pystyvän laskemaan noin-arvion, kun kohteen tarkempi tuntemus on kuitenkin aloittajalla itsellään ja murskeen ajomatkat ja kaivinkoneen tuntitaksa on selvitettävissä.

  89. Kuvan perusteella veikkaisin että ajoura on toiminut puuauton talvitienä aikaisemmin kenties sen sinun ensiharvennusalan päätehakkuussa. Ainakin meilläpäin e-pohjanmaalla on nykytalvet hankalasti ennustettavissa saako kunnollista talvitietä aikaan ja ehtiikö koneketju paikalle silloin kun on se 2-3viikon jakso jolloin tasaavaa lunta on tarpeeksi ja pakkanen on pohjan kovettanut. Myös ostajat tietävät tämän.
    Minä teettäisin tuohon kaivinkonetyönä tasauksen. Kuvan perusteella ojalle ei ainakaan kuivankelin aikana ole tarvetta. Mursketta voi ajattaa myöhemmin jos siltä näyttää, ostajakin voi sen tarpeeseen ottaa kantaa. Mainitsemaasi notkelmaan sitä varmaankin joutuu jotakin ajattamaan ellei kaivinkoneen ulottuvilta/syvemmältä löydy jotakin karkeaa. Osaava kaivinkonekuski tasailee tuollaista vähintään sen 300m päivässä. Tällöin voisi veikata että kainkonetyön kustannus olisi noin 9t*60e*3pv~ 1700e. Kiinnittäisin huomiota käytettävään konekantaan tuollaisessa kohteessa. Minulle on metsäteitä tehty viimeaikoina 26t lyhytperäkoneella ja kokemusten sekä toteutuneiden kustannusten perusteella aion sitä käyttää jatkossakin. Kovin pienellä koneella en lähtisi noita kiviä raapimaan.
    Hyvä olisi jos olisi muilta maanomistajolta lupa käyttää maata tien ympärillä jos hienoa ainesta ei löydy juuri tien kohdalta.

  90. Lisätään sitten, että käytännössä suuri osa koneyrittäjistä keksii alunperin sovittuun summaan jotain lisää tai tiestä tehdään parempi kuin alunperin on sovittu. Sanoisin, että sillä, että on vahti paikalla, tienaa ihan hyvin.

    Isosta koneesta sanottu on ihan totta.

    Lisäksi tässä on puhuttu kivien nostosta. Tästä voidaan olla montaa mieltä varmaan – ja voidaan keskustella siitä lisää – mutta minusta olisi parempi antaa niitten kivien olla siellä tiepohjassa – kantavat nimittäin aika varmasti – ja nostella naapureitten mailta sopivista kohdista maata täytteeksi.

    Kun tää on kuitenkin tällainen kertakäyttöprojekti, niin mitä sitä suotta panostamaan enempää. Siitä kivestä jää nimittäin herkästi kuoppa, kun sen sieltä pois ottaa. Sitten menee taas lisää täyttömaata ja taas saa kaivurikuski lisää minuutteja kulumaan. Ei siitä tiestä nyt mitään pomppurataakaan ole tarkoitus tehdä, mutta jos kivi ei nouse ympäristöään ylemmäs enempää kuin mitä nuo tuossa kuvassa, niin fiksumpaa varmaan täyttää lähinnä nuo isommat painumat jollain.

  91. Talviteitä olen joskus ostanut metrihinnalla, karkeasti jos valehtelen että 2,50 eur / metri. Ja vanhan tielinjan kunnostuksella ja uudella tielinjalla ei välttämättä ole kauheasti eroa hinnassa vaikka niin kuvittelisi, koska uusi tielinja on yleensä hakattu leveäksi ja tyhjäksi ja on ehkä loppujen lopulta helpompi tehdä kuin vanhan tien kunnostus kaivelemalla maata puitten välistä.

  92. Routa voi nostella kiviä jos tiellä kuljetaan talvella. Tai ainakin niistä on haittaa jossain vaiheessa , kun pehmeämpi pinta kuluu mutta isot kivet ei painu. Tielinjaa levennettäessä reunapuista saa myyntituloa, jolla voi rahoittaa tien tekoa. Ei maata kannata kaivella puiden välistä, siitä tulee vain lahovikoja puihin. Kaivurin kustannukset saattaa kuittaantua puun myyntituloilla.

  93. Olen nyt varmaan änkkä, mutta.
    – tottakai voi nostella kiviä, mutta nyt piti kai hoitaa yksi talvi ja yksi hakkuu. Jos naapuri haluaa hakata vuonna 2025 niin korjatkoon omalla kustannuksellaan
    – myyntituloa saa, joo, mutta kun ne puut ei olleet tässä tapauksessa omia
    – vielä enemmän tulee lahovikoja, jos kaivelee niitten puitten juurilta
    – se kai tässä on pointti, että kuittaantuuko ne kustannukset niillä myyntituloilla vai ei. Ainakaan kesätien kohdalla ei.

  94. Kyllä juuri näin, täytyy muistaa että talvikorjuun ja kesäkorjuu puun hintaero voi olla yllättävän pieni. Ja jos isot kivet tuntuu haittaavan voi ne kaivattaa kaivinkoneella pois, tuntityönä.

  95. Minäkin oon änkkä ja vastaan, että yksi vaihtoehto on se tieuran leventäminen+puista rahaa, jos halutaan parempi tie kuin vain talvikorjuukelpoinen ura. Kun tie menee monen omistajan palstan läpi, niin sen teko tulee edullisemmaksi kaikille. ~ 3 k€ vaikka puista ,niin kaivurin kulut on siinä.

  96. Minä teetin tuollaiselle samanlaiselle uralle tien naapurin isännälle. Oja kaivettiin toiseen laitaan ja maat tienpohjalle. Osa kivistä haudattiin syvemmälle paikoilleen ja kahteen kohtaan laitettiin suodatinkangas. Toinen pätkä oli n 100m ja toinen 50 m. Hintaa tuli 700 m tielle 6000€ . Hintaan sisälty myös ohut murskekerros 32 mm murskeesta.

  97. Pehmeille kohdille tehtiin ojat kummallekkin puolelle ja viisi rumpuputkea. Osa oli 6 tuuman putkia mutta yksi kohta oli puro johon tuli kaksi 20 cm putkea rinnan ja yksi tulvaputki päälle.

  98. No niin, kiitos kokemuksista ja kustannustiedoista. Itsellä ei kontakteja suoraan kaivinkoneurakoitsijoihin eli pitäisi hankkia palveluna metsäpalveluyrityksiltä. Järkeilin kesäkelpoisen tien tekemisen seuraavalla laskentatavalla taloudellisesti kannattamattomaksi (luvuissa ei ole huomioitu verotusta):

    Tien kustannus 15000 euroa
    Kesäleimikosta 3 euroa/m3 parempi hinta –> 4500 euroa
    Jos tilan myy 5 vuoden päästä, pitäisi 4 % korolla laskettuna tilasta saada noin 12500 euroa parempi hinta, jotta omansa saa pois. Ei ole tilastoa paljonko tienvarressa olevasta palstasta saa enemmän, mutta aikamoinen riski ettei hinta ole näin paljoa suurempi.

    Kunttakerroksen kirjoittama toimintamalli kuulostaa taloudellisesti järkeiltynä perustellulta.

  99. Otitko huomioon tien tekokustannusten vähennysoikeuden, ALV:n palautuksen ja oikein vakavasti tien vaikutuksen mahdolliseen tilan myyntihintaan? Myös metsäpinta-ala vaikuttaa varmasti mahdolliseen tilan myyntihintaan.
    Ilmeisesti metsäpinta-ala on yli 15 hehtaaria, jos se olisi tuplaten sen, tie alkaisi kummasti houkutella, jos se on vähemmän, sitä voisi harkita myydä koko plätti pois – naapuritilojen omistajia voisi kiinnostaa kovastikin.

  100. Rahastot maksavat hurjia hintoja puukuutiolle nyt. Myyntiin puineen ja pohjineen ilman tien tekoa.

  101. Lisään oman kokemukseni tähän. Omien maideni läpi kulkee vähän samannäköinen kivinen ura naapurin maalle. Pituutta pari-kolme sataa metriä. Henkilöautolla siitä ei pääse, mutta traktorilla kyllä. Naapurilla oli leimikko viime talvena tilani takana ja kävi ilmeisesti omalla koneellaan heittelemässä muutaman kannon ja eniten koholla olevan kiven pois. Kääntöpaikan teki omalle maalleen. Sitten tuota uraa aurailtiin ja poljettiin traktorilla pari viikkoa ennen hakkuuta kevättalvella. Jäätynyt tie oli tasainen kuin luistinrata. Kyllä rekat kävivät kärry perässä tuolta talvitietä puut hakemassa. Nyt kesällä ei enää paljon näy eikä uskoisi, että siitä olisi vasta rekalla ajettu.

    En näe mitään järkeä tehdä järeää tietä kertakäyttöleimikolle. Ei siitä ainakaan tekokustannuksia pois saa. Toinen juttu on sitten, jos kovasti arvostaa henkilöautolla pääsyä istutustyömaan viereen, mutta se ei ole kannattavuuden kautta päätelty perustelu.

  102. Minulla samantapainen kokemus derHorstin kanssa. Puunostaja aurasi tien kahden naapuritilan läpi 3 viikkoa ennen hakkuuta auki. Rekat hakivat puut leimikon laidasta kyytiin. Ei tullut mieleenkään alkaa rakentamaan ”oikeata” omaa tietä 500m matkalle.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut