Pakkaset tuli varmaan hyvin toivottuna, pikkusen kun ajaa uraa niin äkkiä jäätyy, tosin oli viimetalvena.. Tuttu motokuski kertoi että pitkiä työpäiviä saa tehdä, paljon korjuussa rästi talvileimikoita.
Se onkin erikoista, että ennakointi ei kannata ja on kallista. Jälkien korjuuseen kyllä löytyy kaivuria ja rahaa mielinmäärin vaikka sillä ei korjata kuin kosmeettisia vaurioita.
Mopokuski:”Ei tarvitse erikseen polkea ,kun on alla sopiva kone. Metriä leveillä teloilla syntyy polannetta aika tehokkaasti.”
– Perustele väittämäsi. Minä olen kyllä ollut siinä luulossa, että polanne ei tiedä, onko polkijalla metriset telat, vai onko sillä Fortsonnissa paripyörät taikka vaikka polannejyrä perässään.
Polanne syntyy aivan omia aikojaan, kunhan olosuhteet on sopivat, mutta ilman pakkasta se ei synny – ilman telojakin kyllä.
Kuluneella viikolla suo kovettui ihan mukavasti ilman erillistä polantamista eikä tarvinnut jännitellä ,pysyykö vehkeet pinnalla. Avovedelle ei mainitsemallani varustuksella ole asiaa ,mutta varmasti onnistuu pehmeämmän paikan polantaminen traktoriin verrattuna . Samalla saa myös puut hakattua ja risua paikkoihin ,joissa on tarvis lisätä kantavuutta.
Toisessa keskustelu ketjussa kerrotaan, että ison moton pintapaine on niin vähän että mustikkakin säilyy litistymättä. Nyt samalla koneella poljetaan polanneteitä?
Sikari.”Toisessa keskustelu ketjussa kerrotaan, että ison moton pintapaine on niin vähän että mustikkakin säilyy litistymättä. Nyt samalla koneella poljetaan polanneteitä?”
Polannetta ei suinkaan poljeta, ellei ole poljettavaa, eli lunta. Lumi tunnetusti toimii eristeenä maanpinnan ja pakkaskelin välissä, mutta lumen käsittely – jopa tiivistäminen poistaa käytännössä eristyskyvyn. Kun pehmeillä paikoilla on lisäksi aika paksu rahkasammal taikka kuntta / varpukerros, niin se polkemalla tiivistyy ja sen kanssa käy samoin kuin lumenkin kanssa.
Polannetietä ei aurata, vaan kaikki lumi käytetään kantavuuden lisäämiseksi. Muutaman kerran olen ollut Polannetien teossa mukana. Kerran oli avosuota n. 8 km ja suo oli niin upottavaa, että siinä ei saapasvarret riittäneet. Kun lunta oli noin puoli metriä, tuli Metsähallituksen lumikiitäjä, joka aika vauhdilla polki sitä hankea noin kymmenen metrin leveydeltä. Kun pakkasta oli, niin muutaman päivän kuluttua tuli paripyörätraktori perälevyn kanssa (levy oli takaperin) ja mankeloi ja tasoitti baanan. Sitten siitä pääsi jo autolla ajelemaan. Polanteen pinta nousi pikkuhiljaa niin, että tie oli korkeammalla kuin hanki ympärillä.
Toisessa keskustelu ketjussa kerrotaan, että ison moton pintapaine on niin vähän että mustikkakin säilyy litistymättä. Nyt samalla koneella poljetaan polanneteitä?
Kohta sitä tietä pitkin ajettiin täysiä tukkikuormia sahalle.
Kyllä telavehje on ihan hyvä polkija, sillä saadaan pohja myös tasaisemmaksi, mikä ei ole huono juttu.
Metsänhoito
Pakkaset tuli varmaan hyvin toivottuna, pikkusen kun ajaa uraa niin äkkiä jäätyy, tosin oli viimetalvena.. Tuttu motokuski kertoi että pitkiä työpäiviä saa tehdä, paljon korjuussa rästi talvileimikoita.
Viiko sitten metsäfirman palstalla ajelivat suolla mönkijällä tallaten ajouraa parivuotta sitten kesken jääneellä leimikolla.
Ei tarvitse erikseen polkea ,kun on alla sopiva kone. Metriä leveillä teloilla syntyy polannetta aika tehokkaasti.
Se onkin erikoista, että ennakointi ei kannata ja on kallista. Jälkien korjuuseen kyllä löytyy kaivuria ja rahaa mielinmäärin vaikka sillä ei korjata kuin kosmeettisia vaurioita.
Mopokuski:”Ei tarvitse erikseen polkea ,kun on alla sopiva kone. Metriä leveillä teloilla syntyy polannetta aika tehokkaasti.”
– Perustele väittämäsi. Minä olen kyllä ollut siinä luulossa, että polanne ei tiedä, onko polkijalla metriset telat, vai onko sillä Fortsonnissa paripyörät taikka vaikka polannejyrä perässään.
Polanne syntyy aivan omia aikojaan, kunhan olosuhteet on sopivat, mutta ilman pakkasta se ei synny – ilman telojakin kyllä.
Kuluneella viikolla suo kovettui ihan mukavasti ilman erillistä polantamista eikä tarvinnut jännitellä ,pysyykö vehkeet pinnalla. Avovedelle ei mainitsemallani varustuksella ole asiaa ,mutta varmasti onnistuu pehmeämmän paikan polantaminen traktoriin verrattuna . Samalla saa myös puut hakattua ja risua paikkoihin ,joissa on tarvis lisätä kantavuutta.
Toisessa keskustelu ketjussa kerrotaan, että ison moton pintapaine on niin vähän että mustikkakin säilyy litistymättä. Nyt samalla koneella poljetaan polanneteitä?
Niin poljetaan ja jälki on laadukasta. Ei tarvita erillistä operaatiota. Käydään vain hakkaamassa puut kumolleen ja ura urkenee siinä samalla.
Sikari.”Toisessa keskustelu ketjussa kerrotaan, että ison moton pintapaine on niin vähän että mustikkakin säilyy litistymättä. Nyt samalla koneella poljetaan polanneteitä?”
Polannetta ei suinkaan poljeta, ellei ole poljettavaa, eli lunta. Lumi tunnetusti toimii eristeenä maanpinnan ja pakkaskelin välissä, mutta lumen käsittely – jopa tiivistäminen poistaa käytännössä eristyskyvyn. Kun pehmeillä paikoilla on lisäksi aika paksu rahkasammal taikka kuntta / varpukerros, niin se polkemalla tiivistyy ja sen kanssa käy samoin kuin lumenkin kanssa.
Polannetietä ei aurata, vaan kaikki lumi käytetään kantavuuden lisäämiseksi. Muutaman kerran olen ollut Polannetien teossa mukana. Kerran oli avosuota n. 8 km ja suo oli niin upottavaa, että siinä ei saapasvarret riittäneet. Kun lunta oli noin puoli metriä, tuli Metsähallituksen lumikiitäjä, joka aika vauhdilla polki sitä hankea noin kymmenen metrin leveydeltä. Kun pakkasta oli, niin muutaman päivän kuluttua tuli paripyörätraktori perälevyn kanssa (levy oli takaperin) ja mankeloi ja tasoitti baanan. Sitten siitä pääsi jo autolla ajelemaan. Polanteen pinta nousi pikkuhiljaa niin, että tie oli korkeammalla kuin hanki ympärillä.
Toisessa keskustelu ketjussa kerrotaan, että ison moton pintapaine on niin vähän että mustikkakin säilyy litistymättä. Nyt samalla koneella poljetaan polanneteitä?
Kohta sitä tietä pitkin ajettiin täysiä tukkikuormia sahalle.
Kyllä telavehje on ihan hyvä polkija, sillä saadaan pohja myös tasaisemmaksi, mikä ei ole huono juttu.
Näinhän se menee.