No niin. Ohessa on neljä kuvaa, joista kolme on ennen terveyslannoitusta otettuja ja yksi sen jälkeen. Katsotaan, kuinka moni huomaa muutoksen. Kuvat on otettu 2014 (ennen) ja 2015 (jälkeen), ja sen jälkeen kasvu on ollut hurjaa.
Neulasanalyysin (19.12.2013, Eurofins Viljavuuspalvelu) mukaan ”neulasten ravinteet ovat vähintään tyydyttävällä tasolla” ja ”lannoitustarvetta ei ole”. Metsä on ollut siis täysin kunnossa eikä luonnollisesti myöskään ole ollut tukikelpoinen. Ennen-kuvia kannattaa klikata isommaksikin, jolloin näkee hyvin, että kasvua on sinänsä ollut, vain neulaset puuttuvat.
Kuten kasvumuodosta huomaa, boorin puutteesta ei ole ollut kyse. Sitä vastoin typpeä ja etenkin fosforia on ollut poikkeuksellisen paljon. Maatalouspuolella on jotain käsitystä siitä, että eloperäisillä mailla on riski siitä, että fosforin liikasaanti kuluttaa sinkin loppuun ja että typen liikasaanti kuluttaa kuparin.
Metsäpuolella tätä ei ilmeisestikään tiedetty. Tämä tarina on nyt vähän sukua sille Arja-tädin mainitsemalle heikkolahjaisuudelle, kun ravinneanalyysissä kiinnitetään huomiota vain siihen, että joka ravinteella minimiarvot saatetaan ylittää, eikä katsota yhtään ravinteiden tasapainoa.
Näytteiden käsittelijän kait tuo olisi pitänyt tietää, että ravinteiden epäsuhtakin saattaa aiheuttaa kasvuhäiriöitä. Viljavuuspalvelun siis. Kuka analysoi maatalouspuolella maanäytteitä ? Veikkaan että sama firma.
Olen teettänyt kymmeniä neulasanalyyseja näiltä omilta muokkausalojen männytaimikoista ja koettanut selvittää, mistä nuo latvojen pääsilmut kuolemat ja näin latvanvaihtojen syy löytyisi.
Kaikissa on ollut nuo kaksi hivenaineen sinkin ja kuparin puutetta.
Siksi olen tehnyt nyt muutama vuosi sitten lannoituskokeita Paltamon kalkilla, jossa juuri kuparia ja sinkkiä löytyy sekä paljon mangneesiumia ja tietenkin calsiumia, mutta männyn taimet ovat vasta alle metrin, eikä vielä ole johtopäätösten aika.
Muistelen, että metsälle istetuissa kalkituilla turvepelloilla esiintyy tasalatvaisuutta ja syyksi on esitetty kalkitusta, joka estäisi puiden boorin saantia, vaikka sitä olisi riittävästi.
Kalkki ei siis vailuttaisi olevan oikea lannoite kuparin ja sinkin puutoksessa.
Minulle on kerrottu, että boorin puute altistaa kuuset helpommin myös hallan vaurioille. Yhdellä kuviolla tuo teoria voisi pitää paikkansa, kun oli paljon ruskeita latvoja ja sen jälkeen kuusi toipui ennalleen. Teki uuden latvan.
Levitin booria käsipelillä tuolle alueelle, ei ole halla vaivannut sen jälkeen.
Silloista Yaran kalium-hiventä tuohon laitettiin. Myynti lopetettiin heti seuraavana vuonna. Jos samanlainen kohde tulisi nyt eteen, kääntyisin varmaan maatalouspuolen tuotteiden puoleen. Toki terästettyjä tuhkia on myös olemassa, mutta niiden levitysmäärät ovat sellaisia, että niitä ei levitä käsin. Tässä taas oli 3,5 ha taimikko, johon ei olisi koneen kanssa kannattanut mennä ja ilmalevitykseen pinta-ala ei olisi riittänyt. Tavaraa kului 1,5 suursäkkiä ja ylimäärä levitettiin läheisiin 03-männiköihin.
Kohteella on käynyt aikanaan Mhy:n henkilö ja ennen-kuvia on esitelty aikoinaan metsäkeskuksen toisen toimialueen tyypille. Molemmat ovat lähinnä ihmetelleet ja mutisseet epävarmoina jotain boorista – näin tietysti siksi, että boorinpuute on varmaan se ainoa ravinnehäiriö, minkä normaali metsäalan henkilö (viitaten Arja-tätiin) tietää. Kun papereitten mukaan mitään vikaa ei ollut ja metsäalan ihmiset jäivät levittelemään käsiään, minä päätin, että minun maksamalla maalla ei noin vähäneulasista ja selvästi sairaan näköistä kuusentaimikkoa pidetä ja aloin itse selvittämään asiaa. Kuvien perusteella oireet eivät edelleenkään vastanneet boorinpuutetta, sitten googlailin kaikkea heinänkasvatuksesta alkaen 2 päivää, varmistuin omasta diagnoosistani ja tilasin kyseisen paikkakunnan maatalouskaupasta kyseistä kalium-hiventä.
Todella hieno ja opettavainen kertomus metsätalouden haasteista. Vaikka neulasanalyysin mukaan lannoitustarvetta ei ollut, niin silti lanta auttoi. Ainakin Eurofinsin olisi korjattava lannoitusohjeensa ja jos ravinnetietämys on näin alhaalla koko metsäalalla, niin käynnistettäköön MERA 2030.
Yaralla löytyy 10 l astiassa nestemmäinen sinkkilannoite YaraVita ZINTRAC.
Nekolta-liuoslannoitteissa löytyy NEKO kuparilannoite 350 5l astiassa.
Molempiahan voisi sitten sekoittaa Botrakiin ja päähivenaineet saisi näin samalla ruiskutuksella.
Pitää kysellä näitä sinkki-ja kuparilannoitteita sitten maatalouskaupoista. Botrakkia kyllä on ollut saatavilla.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsänhoito
No niin. Ohessa on neljä kuvaa, joista kolme on ennen terveyslannoitusta otettuja ja yksi sen jälkeen. Katsotaan, kuinka moni huomaa muutoksen. Kuvat on otettu 2014 (ennen) ja 2015 (jälkeen), ja sen jälkeen kasvu on ollut hurjaa.
Neulasanalyysin (19.12.2013, Eurofins Viljavuuspalvelu) mukaan ”neulasten ravinteet ovat vähintään tyydyttävällä tasolla” ja ”lannoitustarvetta ei ole”. Metsä on ollut siis täysin kunnossa eikä luonnollisesti myöskään ole ollut tukikelpoinen. Ennen-kuvia kannattaa klikata isommaksikin, jolloin näkee hyvin, että kasvua on sinänsä ollut, vain neulaset puuttuvat.
Tarkat analyysitulokset:
Typpi 19,5 g/kg,
Fosfori 3,7 g/kg,
Kalium 5,3 g/kg,
Kalsium 3,3 g/kg,
Magnesium 1,1 g/kg,
Boori 12 mg/kg,
Kupari alle 5 mg/kg,
Mangaani 480 mg/kg ja
Sinkki 35 mg/kg.
Kuten kasvumuodosta huomaa, boorin puutteesta ei ole ollut kyse. Sitä vastoin typpeä ja etenkin fosforia on ollut poikkeuksellisen paljon. Maatalouspuolella on jotain käsitystä siitä, että eloperäisillä mailla on riski siitä, että fosforin liikasaanti kuluttaa sinkin loppuun ja että typen liikasaanti kuluttaa kuparin.
Metsäpuolella tätä ei ilmeisestikään tiedetty. Tämä tarina on nyt vähän sukua sille Arja-tädin mainitsemalle heikkolahjaisuudelle, kun ravinneanalyysissä kiinnitetään huomiota vain siihen, että joka ravinteella minimiarvot saatetaan ylittää, eikä katsota yhtään ravinteiden tasapainoa.
Meidän kuusikossa taisi olla jälki pahempaa. MHY teki paperit ilman neulasanalyysiä ja tuki saatiin. Kuusikon ikä oli tuolloin alle 20 vuotta.
Mielenkiintoinen keissi. Ihanko tavallista metsämaata vai entistä peltomaata?
Entistä peltoa. Turvemultaa käytännössä. Kyläkunnan nimi on Mustamaa, kuinka ollakaan.
Ravinteiden historiasta mietin, että kauankohan karjanlannan ravinteet mahtaisivat säilyä pellossa.
Komeita on kuustenkin kasvut. Kyllä siellä vanha lannoitus vielä potkii voimaa.
Näytteiden käsittelijän kait tuo olisi pitänyt tietää, että ravinteiden epäsuhtakin saattaa aiheuttaa kasvuhäiriöitä. Viljavuuspalvelun siis. Kuka analysoi maatalouspuolella maanäytteitä ? Veikkaan että sama firma.
Olen teettänyt kymmeniä neulasanalyyseja näiltä omilta muokkausalojen männytaimikoista ja koettanut selvittää, mistä nuo latvojen pääsilmut kuolemat ja näin latvanvaihtojen syy löytyisi.
Kaikissa on ollut nuo kaksi hivenaineen sinkin ja kuparin puutetta.
Siksi olen tehnyt nyt muutama vuosi sitten lannoituskokeita Paltamon kalkilla, jossa juuri kuparia ja sinkkiä löytyy sekä paljon mangneesiumia ja tietenkin calsiumia, mutta männyn taimet ovat vasta alle metrin, eikä vielä ole johtopäätösten aika.
Muistelen, että metsälle istetuissa kalkituilla turvepelloilla esiintyy tasalatvaisuutta ja syyksi on esitetty kalkitusta, joka estäisi puiden boorin saantia, vaikka sitä olisi riittävästi.
Kalkki ei siis vailuttaisi olevan oikea lannoite kuparin ja sinkin puutoksessa.
Mikä tuo Jean S:n terveylainnoite oli?
Minulle on kerrottu, että boorin puute altistaa kuuset helpommin myös hallan vaurioille. Yhdellä kuviolla tuo teoria voisi pitää paikkansa, kun oli paljon ruskeita latvoja ja sen jälkeen kuusi toipui ennalleen. Teki uuden latvan.
Levitin booria käsipelillä tuolle alueelle, ei ole halla vaivannut sen jälkeen.
Silloista Yaran kalium-hiventä tuohon laitettiin. Myynti lopetettiin heti seuraavana vuonna. Jos samanlainen kohde tulisi nyt eteen, kääntyisin varmaan maatalouspuolen tuotteiden puoleen. Toki terästettyjä tuhkia on myös olemassa, mutta niiden levitysmäärät ovat sellaisia, että niitä ei levitä käsin. Tässä taas oli 3,5 ha taimikko, johon ei olisi koneen kanssa kannattanut mennä ja ilmalevitykseen pinta-ala ei olisi riittänyt. Tavaraa kului 1,5 suursäkkiä ja ylimäärä levitettiin läheisiin 03-männiköihin.
Kohteella on käynyt aikanaan Mhy:n henkilö ja ennen-kuvia on esitelty aikoinaan metsäkeskuksen toisen toimialueen tyypille. Molemmat ovat lähinnä ihmetelleet ja mutisseet epävarmoina jotain boorista – näin tietysti siksi, että boorinpuute on varmaan se ainoa ravinnehäiriö, minkä normaali metsäalan henkilö (viitaten Arja-tätiin) tietää. Kun papereitten mukaan mitään vikaa ei ollut ja metsäalan ihmiset jäivät levittelemään käsiään, minä päätin, että minun maksamalla maalla ei noin vähäneulasista ja selvästi sairaan näköistä kuusentaimikkoa pidetä ja aloin itse selvittämään asiaa. Kuvien perusteella oireet eivät edelleenkään vastanneet boorinpuutetta, sitten googlailin kaikkea heinänkasvatuksesta alkaen 2 päivää, varmistuin omasta diagnoosistani ja tilasin kyseisen paikkakunnan maatalouskaupasta kyseistä kalium-hiventä.
Todella hieno ja opettavainen kertomus metsätalouden haasteista. Vaikka neulasanalyysin mukaan lannoitustarvetta ei ollut, niin silti lanta auttoi. Ainakin Eurofinsin olisi korjattava lannoitusohjeensa ja jos ravinnetietämys on näin alhaalla koko metsäalalla, niin käynnistettäköön MERA 2030.
Yaralla löytyy 10 l astiassa nestemmäinen sinkkilannoite YaraVita ZINTRAC.
Nekolta-liuoslannoitteissa löytyy NEKO kuparilannoite 350 5l astiassa.
Molempiahan voisi sitten sekoittaa Botrakiin ja päähivenaineet saisi näin samalla ruiskutuksella.
Pitää kysellä näitä sinkki-ja kuparilannoitteita sitten maatalouskaupoista. Botrakkia kyllä on ollut saatavilla.