Energiapuuleimikko 18.3 on tienvarressa. Kuvio oli hieman unohduksissa, mutta energiapuun kysyntä herätti mielenkiinnon etsiä sopivia kohteita korjuuseen.
Kuvion poistuma oli 58 m3 /ha, pääosa hieskoivua. Kuvat: hakkuun jäljiltä pari kuvaa, juontoura, ja energia pino varastolla.
Tuosta saisi aika paljon polttopuuta.
Hyvältä näyttää ja näköjään ihan hyvän kokoista hieskoivua lähtenyt.
Koko lähisuvun talothan tällä voisi pitää lämpimänä muutamia vuosia. Omasta mielestä kuvio ei ollut- tärkeimmästä päästä leimikoita, kävin siellä harvakseltaan edellisen harvennuksen jälkeen, silloin se näytti vähäpätöseltä hieskoivikolta.
Nyt kuvio yllätti tuotollaan lehtomaisen kankaan turvemaa tuotti 58 m3:n hehtari poistuman, rungon järeyskin taisi olla 150 l/runko. Kun korjuun ajankohta sattui vuoden parhaimpaan aikaan niin maanomistajakin kannattaa olla tyytyväinen puunostajan toimintan.
Tuossa näyttää olevan ihan kelvollinen e-puukohde monien unelmoimiin järeydeltään 15 litraisiin lirveikoihin verrattuna. Ihmeesti on jäänyt kelvollisia puitakin jäljelle. Oliko jäävän puuston latvusten kunto kohdallaan? Monesti latvuksista löytyy sanomista ,jos lehtipuut varjostavat havupuita.
Kasvatettavan kuusikon latvusten kuntoon jäi jonkin verran ylispuu koivujen tekemää vikaa, vaikka eniten koivuista kärsinee kuuset tuli poistetuksi. Vioittuneen puuston poiston mahdollisti viljava kasvupaikka ja tiheä kuusikko.
Aluspuuston kasvatuksessa on myös hyvä tiedostaa puuston kasvu ja perimätekijät. Poiminta hakkuussa törmätään hyvin usein samaan ongelmaan.
Ensimmäinen päältäpäin poimittu tukkisato voi vielä olla se normaali tukkilaatuinen, mutta seuraavat poiminta kerrat paljastaa ne laatu- ja väärällä kasvupaikalla kasvatetun puuston laadun ja määrän, lisäksi vielä huomattavan pitkä odotus aika.
Yleistä huomiointia energiapuun korjuusta. Kun kokopuu on mukana kuvio tulee kerralla hyvään metsänhoidolliseen tilaan. Vahva lumikerros oksien kanssa vahvistaa ajouraverkoston, lumenpäälle tulevat tavaralaji kasat varmistaa puhtaan raaka-aineen lämpölaitokselle.
Kokopuukorjuu siistii metsäpohjan, rinnankorkes 5cm on kokopuussa minimi, ja rinnalta 8cm + on karsittua rangaa, jonka latva voi olla 3cm. Energiapuun tarkan talteenotton mahdollistaa ainakin lehtomaisen kankaan metsät.
Energiapuun korjuun etuna on, että kaikki puulajit voi kasata samaan pinoon, ja hintataso on tällä hetkellä parempi kun vastavan leimikon tavaralaji hinnat !
Kannattaa pitää mielessä tulevaisuutta ajatellen ,että energiapuun mitta-ja lastuvaatimukset tulevat kiristymään kysynnän alenemisen takia. Kokopuun kysyntää alentaa sen kalleus ja heikommat läyttöominaisuudet. Energiapuuta otetaan entistä enemmän usean puulajin kohteilta ,joilta yksittäisten puulajien kertymä on vähäinen ja valmistetaan energiaksi. Myös vähäinen määrät tukkia pääty energiapuukasaan logistisista syistä. Pelkästään sillä korvataan nykyinen kokopuukertymä laajemmassa mittakaavassa.
Nyt kannattaa pienpuuhun kohdistuva kysyntä käyttää hyödyksi , mutta tulevaisuutta varten pienpuuta ei ole syytä vartavasten suosia. On ikävää katsella riukuuntuvaa metsää ,kun kysyntää kokopuulle ei ole.
Ai vieläkin enemmän sekametsiin, sehän hyvän uutinen ku tähänkin asti painopiste ollu siellä. Ihan hyvää kertymää tulee näistä sekametsistä kokopuu pinoon ku kaikkee, varsinkin lehtipuuta, ei oo ihan nii helppoa karsia sinne latvaan, jos ollenkaan ni mättää vaan siihen viereen. Mehukasta kokopuuta kannata metsään jättää.
suorittava porras, Olen samaa mieltä energiapuun pidemmän aikavälin kysynnän kestosta. Itä-Suomessa energiapuu kauppa alkoi suuremmin vasta pari vuotta sitten, ja nyt täällä lisätään energiapuun ostoon ostohenkilöitä.
Tällä hetkellä herätellään metsänomistajia mainonnalla ja työnäytöksillä energiapuukaupoille, kun ostossa tuntuu olevan kesäkorjuuseen sopivat leimikot, mutta talvileimikoitakin ostetaan nousevaan hintatasoon, mikä on vain myönteinen asia.
Energiapuun ostossa on nyt huomioitu myös yrittäjät, että heillä olisi tasaisemmat työ mahdollisuudet, eli myyntiin kannattaa tarjota leimikoita, jotka on ajettavissa välivarastoon tai käyttöpaikalle ensi tälvena.
”Metsänsä kuntoon laittava ei risuihin kompastu” jos tollasta sanontaa ei vielä ollu ni pitäs olla.
Metsälehden mukaan kokopuun kantohinta on 9,12 €/m3 ja karsitun rangan 21,63 €/m3. Aika oksaisia turilaita saavat puut olla, jotta kokopuun korjuu olisi järkevää. Kun huomioi vielä kokopuun korjuun aiheuttaman ravinnehävikin verrattuna rangan korjuuseen, kokopuun korjuu ei näytä kovin houkuttelevalta.
Vielä reilu kolme vuotta sitten Pohjois-Karjalassa / Kainuussa oli ensiharvennuksen yleinen kantohinta pystykaupalla alle 10 € /m3, ja latvamitat 6-7 cm. Ensiharvennus ikäisessä puustossa on latvuksen osuus suhteellisen suuri pituudesta.
Rnaka tavaralajina on täällä, tällä hetkellä yleisesti 22,50-24,50 € 3m, ja kokopuu sen vajaan kympin. Ensiharvennuksista saatava rahallinen tulos on siitä reilusti tuplaantunut.
Lehtomaisen kankaan ravinnetaso on sitä luokkaa, ettei jäävä puusto kärsi ravinne puutteesta, korkeintaan paikallisesti boorista.
”Yleistä huomiointia energiapuun korjuusta. Kun kokopuu on mukana kuvio tulee kerralla hyvään metsänhoidolliseen tilaan.”
Kerättiinkö tuossa siis sekä karsittua rankaa että kokopuuta? Vai tehtiinkö rankaa ja kerättiin hakkuutähteet erikseen?
Mitä lueskelin tutkimuksia rankapuun ja kokopuun kertymäeroista, niin eihän noin isopuista kohdetta ole vallitsevalla hinnoittelulla mitään järkeä kokopuuna korjata. Olin vähän siinä kuvitelmassa, että se on yleensä joko tai, ranka tai kokopuu.
Mitä ravinteisiin tulee, kokopuun korjuu vie ravinteita yhtä lailla lehtomaiselta kankaalta. Mitä enemmän ravinteita on (ja paremmassa tasapainossa), sitä parempi on kasvupotentiaali. Erästä tutkijaa siteeraten kokopuukorjuu vie metsästä ravinteiden lisäksi myös paljon muuta eloperäistä ainetta, mikä heikentää puiden kykyä hyödyntää maaperän ravinteita.
Tämän tarinan aluksi kerroinkin jo, että kuvio oli hieman unohduksissa ja käyntejä sinne tuli harvakseltaan, kun ainespuun ostajat ei siitä aiemmin kiinnostuneet.
Kuviolta kerättiin kokopuuta ja karsittua rankaa, kokopuuksi meni rinnalta 5 cm aliskuuset ja karsituista kuusista ja koivuista paksummat latvat, oksamassa jäi palstalle.
Integroitu korjuu, Kun korjuu toteutetaan sekä, kokopuuna (pieni määrä), että karsittuna rankana (valtaosa) silloin korjuu kohteeksi sopii lähes kaikki talousmetsien harvennuskotteet, MT +.
Karsittu ranka menetelmä jättää kaiken lehti- ja neulasmassan maapohjaan, joissa merkittävä osa puun ravinteista on.
Esimerkiksi Metsätehon terminologiassa integroidulla korjuulla tarkoitetaan ainespuun ja energiapuun yhdistettyä korjuuta. Mutta hyvä tietää, että rangan ja kokopuun yhdistelmäkin on mahdollinen. Itsellä tulossa lähivuosina useampi kohde mahdollisesti energiapuukorjuun piiriin, minkä vuoksi vähän opeteltava aihetta. Luulisin, että aikaikkuna energiapuun korjuuseen on viisi vuotta, max kymmenen. Sen jälkeen se on kiinni. Nyt jo tuotetaan sähköllä kaukolämpöä.
Ajatuksia vaihtamalla näilä energiapuun korjuun asioilla saa uutta näkökulmaa ja näin usko vahvistuu puolin ja toisin !
Näin kehoitettiin ja puhuttiin nergiapuun korjuu ja kasvatus asioista jo 2010 alussa, Äijälä, Kuusinen ja Koistinen oppaassa, muutoksia siihen on tullut lähinnä sertifikaatin vaatimusten osaan.