Aluskuusikon hyödyntäminen uudistamiseen?

Suunnitteilla päätehakkuu kuvan männikölle. Aluetta n.3ha johon syntynyt männikön alle aluskuusikkoa melko tasaisesti koko alalle. Uudistamisen suhteen olen kahden vaiheilla, hyödyntääkö tuota aluskuusikkoa uudistamisessa vai perustetaanko istuttamalla uusi taimikko. Mitä mielipiteitä palstalaisilla? Kuinka suuri osa tuosta kuusikosta tulee rikkoutumaan päätehakkuun yhteydessä?

Kommentit (43)

  1. Hyväkasvuisen näköisiä kuusia tosiaankin verrattain tiheässä. Alispuustosta tulee aina jonkin verran aukkoinen hakkuun jäljiltä ja sitä ei kannata pahasti säikähtää. Männyt eivät vaikuta kovin suurilatvuksisilta.

    Saattaisin itse tuossa yrittää, mutta jättäisin kaikki mahdolliset koivut pystyy ja jonkin verran mäntyjä. Itsellä tekeillä vastaava ala kokeeksi. Taimisto kuitenkin vielä tuota huonompi, niin odottelen muutaman vuoden.

  2. Kuvissa maapohja näyttää melko karulta, VT vai MT? VT:llä ei oikein kuusta kannata kasvattaa. Alkuvaiheessa voivat kasvaa hyvin mutta sitten kasvu hyytyy.

    Teetä hakkuu ja katso mitä jää jäljelle. Itse olen tuollaisista raivannut hakkuun jälkeen ison määrän vahingoittuneita kuusia. Jos pohja on MT niin alikasvoksella voi pärjätä, jos VT niin istuttaisin mäntyä ainakin täydennyksenä. Luontaisesti tulee myös aina jotain.

  3. Puuston yleiskuva vaikuttaa vähän turvekankaalta?

  4. Kiitos vastauksista. Turvekangas tosiaan kyseessä, pieni osa leimikkoa MT:n puolella, valtaosa kuitenkin VT. Ennakkoraivausta ajattelin tehdä niin että mäntyjen tyvet otan esiin sekä poistan huonot kuusentaimet ja niitä piiskaavat lehtipuut pois hakkuun tieltä.

    Ehkä siemenpuuhakkuu olisi harkittavissa oleva toimenpide jolloin saataisiin myös siemenlähtöistä mäntytaimikkoa syntymään. Leimikon ympäriltä puuttuu iäkkäämpi metsikkö joten sieltä ei siemennystä ole saatavilla.

  5. Groupilla on kuvan kaltainen tureiklo poistettu jo vuosien ajan ennen ensiharvennusta raivauskulujen minimoimiseksi. Uutta tasaista metsää noista ei saa aikaiseksi . Vaikeuttavat hakkuussa puun runkomuodon määrittämistä , kun näkyvyys on huono. Menee helposti tukkia kuituun laadun varmistamiseksi ja jossakin tapauksessa käy päinvastoin. Tukkikasaan eksynyt kempura muutetaan kuitutavaralajiksi ennen tarttumista seuraavaan runkoon.
    Jos alueelta kerätään hakkuutähteet ,on aluskasvos raivattava ennen hakkuuta. Maassa kiinni ollessaan aluskasvos tuo keruuvaiheessa mukanaan kiviainesta risukasaan eikä se tee hyvää hakkurin terille…..ja miten lienee, löytyykö maannousemaa. Jos löytyy ,kiireesti kaikki kuuset pois.

  6. Jos jättää siemenpuita niin niiden poisto on ongelma kun alikasvoskuusikko on siinä vaiheessa taas venähtänyt isommaksi ja kärsii enemmän tuhoja siemenpuita kaadettaessa kuin nyt.

  7. Panun kommenttien kanssa samaa mieltä. Kaksikymmentä vuotta sitten harvennettiin VT:n kuvion vastaava männikkö ja sinne aluskasvu kuuset jätettiin kasvamaan.

    Hakkuun jälkeen raivattiin korjuussa vaurioituneet ja huono muotoiset rungot pois. Seuraavat kymmenen vuotta aliskasvukuuset kasvoi ja toipui kohtalaisesti. mutta lähellä ensiharvennus ikää kasvu pysähtyi ja nyt näyttä, ettei siinä tapahdu kasvua paljoakaan.

    Oppirahat tästä kokeilusta maksettiin, kauppakirjaan merkattiin aluskasvun varominen, mikä onnistuikin, mutta puustolle muodostui harvennushakkuun hintataso, joka oli n. 10 € /m3 pienempi kun vastaavasti avoksi hakattuna.

  8. Teet niinku suorittava sanoo, muuten käy kuin Masalle, on huomattu tuo kasvun loppuminen.

  9. Oliko Masallakin turvekangasta? Jo hieman ojituksen myötä maatuneella turvekankaalla kokeilisin kyllä alikasvosten hyödyntämistä.

  10. Ja jos kuusten kasvu hiipuu ajan myötä niin sitten tuhka lannoitus.

  11. ”Teet niinku suorittava sanoo, muuten käy kuin Masalle..”
    Kyllä noin on. Alistaimikko on liian suurta, vaikeuttaen todellakin apteerausta. Jos alueella on pylvään ostaja, hinnanerolla peittoaa uudistamiskulut.

  12. Voisi verrata uudistamisen hintaa (männyn konekylvö) ja sitä summaa, jonka häviää puunmyyntitulossa, jos alikasvoskuusia joutuu varomaan ja laittamaan tukkia varmuuden vuoksi kuituun kun ei näe apteerata. Jos kantohinnan ero avohakkuun ja ylispuuhakkuun välillä olisi esimerkiksi 5 e/m3, se tekisi 200 m3/ha x 3 ha = 600 m3 kertymällä 3000 euroa. Sillä kustantaa jo konekylvön ja ennakkoraivauksen.

  13. Jos on intoa tekee hankintakaupat ja hakkaa itse moottorisahalla niin ei tarvi miettiä näkeekö motokuski apteerata tai tuhoaako motokuski hyvän taimikon. Tässä ehdottamassani tyylissä suurin ongelma on ollut mistä löytää ajokoneurakoitsijan kun työmaa muuten valmis.

  14. Toinen ongelma taitaa olla tukin hinta hankintakaupassa.

  15. Hiukan pidän erikoisena näitä argumentteja, joissa kasvatusvaihtoehtoja rankataan korjuun tehokkuuden perusteella. Tämä on mielestäni se ”tehometsätalouden” heikko kohta, että valintoja tehdään tehokkaan koneellisen korjuun ehdoilla. Moni aivan perusteltu jaksollisen kasvatuksen kritiikki on seurausta tästä.

  16. Eiköhän ole syytä tunnustaa tosiasiat. Tehokkuus ja taloudellisuus kulkevat käsi kädSyntyy aina vahinkoja ,kun kaadetaan isoja puita taimikkoon. Mitä pienemmällä kalustolla työ tehdään sitä vaikeammin työ on hallittavissa.
    Jos kuvan puut kaadetaan taimikon sekaan ,ollaan saman ongelman edessä ,kun jatkuvan kasvatuksen kohteilla. Taimia vaurioituu enemmän ja vähemmän. Jokainen vaurioitunut taimi on potentiaalinen isäntä maannousemalle. Tässä on yksi syy ,miksi kuusialuskasvos on viisainta poistaa. Ei kai ole tarkoitus kasvattaa seuraavaa puusukupolvea toukkien evääksi.

  17. …tehokkuus ja taloudellisuus kulkevat käsi kädessä.

  18. Minun VT- kankaan uudistamis ketju on edellä mainittujen kokemusten perusteella päätynyt hyvän metsänhoidon suosituksen malliin. Avohakkuun jälkeen kääntömätästys ja istutus 1v. jalostetulla männyn taimilla, niistä saa ainakin varman, kasvavan ja tasaisen taimikon.

    Säästö- ja tekopökkelöt löytää paikkansa sitten jo alunperin luonnolliselta paikalta, kosteat painanteet, ojanvaret tai supat. VT:n kankailla voi luonnollisia paikkoja olla harvemmassa, mutta sen voi korvata samalle aukolle vähän reilummalla ryhmällä.

  19. ”…tehokkuus ja taloudellisuus kulkevat käsi kädessä.” kyllä varmaan, mutta kulkeeko käsikädessä luonnon ja kestävyyden kanssa?

  20. Kovasti tuntuu tulevan epäilyjä aluspuuston säästämisen suhteen. Ihan hyvin voi käydä niinkin että onnistuu hyvin ja lähtee kovaan kasvuun. Tuhkasta saa potkua turvemaalla jos kasvu tuntuu hyytyvän.

    Omissa turvemaan nuorissa kuusikoissa olen huomannut neulasten värinkin tummuvan ja neulasten pidentyvän tuhkan myötä.

    Itse siis kokeilisin aluspuuston säästää. Alussahan on aina konehakkuun jäljiltä enemmän tai vähemmän raiskatun näköistä ja kun vielä valosta säikähtävät tuntuu että näyttää huonolta ja jää harvaksi mutta luonto korjaa jälkiä ja jos täysin tyhjiä kohtia jää voi laittaa täydennystä. Heti hakkuun jälkeen ei kannata siivoamaan sännätä vaan ehkä 3 vuoden päästä hakkuusta.

    Hakkuu kannattaa sopia avohakkuuna aluspuusto säästäen. Ei yläharvennuksena.

    Sekin kannattaa muistaa että turvemaan uudistaminenkaan ei aina ole ihan helppoa. Kun valo pääsee maapohjaan saattaa pukata horsmaa ja muuta. Männytaimien kanssa hirvetkin kiusana.

  21. Kunttakerroksen kanssa samaa mieltä. Luonto korjaa aika paljon ja pienellä panoksella paljon voitettavaa – menetettävää ei juurikaan, vaikka joutuisi sitten turvautumaan viljelyyn, verrattuna siihen, että suoraan lanaa ”lentokentäksi”.

  22. Hei haloo kirjoittajat. Kohde on turvekangas. Mänty on tuolle paikalle lähtökohtaisesti väärä puulaji, joka on vaan sattunut saamaan alkunsa ennen kun ravinteiden vapautuminen on ojituksen tms myötä kiihtynyt.

    Kohde tulee uudistaa joka tapauksessa kuuselle ja tuossa on sille hyvät edellytykset myös luontaisesti.

  23. Juuri näin. Mäntyjen kunnostahan tuon turvekankaaksi arvasin. Muutamia säästöpuita suosittelin lähinnä taimien suojaksi. Huonolla tuurilla aurinkoinen kesä ja kuuset on helisemässä ilman edes osittaista varjostusta.

  24. Joo, tuolla kannattaa antaa ohjeeksi, että jättää kummituskerhon pystyyn varjostukseksi. Eli siis kaikki hieskoivut ja vialliset männyt.

    Kohteen muodosta riippuen voisi ajatella myös että teettäisi osissa.

    Sanoisin ehkä myös, että elokuun ensimmäinen viikko olisi parempi hakkuuajankohta kuin maaliskuun puoliväli.

  25. Mitkä kaikki hieskoivut? Kuusentaimet ovat verrattain pieniä siihen nähden, että on päätehakkuu aika. Vaikea sanoa kuvasta mutta onkohan tuossa montaakaan kuitumittoihin ehtinyttä. Yhtään tukkikokoista en löydä kuvasta. Mikähän lienee aluskasvuston ikä.

  26. Näyttää olevan kuusentarrit lyhyitä ja leveitä ,kun hurjan turkki. Ovat iältään vähintään nelissäkymmenissä ja vanhemmaksi kehittyessään erinomaista maaperää maannousemalle. Voi olla maaperän ravinnetasapainokin pielessä , mikä heikentää kuusten selviytymismahdollisuuksia entisestään. Laadusta ainakaan ei ole takeita.
    Eli kaek poes, terveyslannoitus ja uutta tilalle!

  27. Sokeako suorittava on? aukon reunassa olevia lukuun ottamatta noissa kuusissa on 10-20 sentin kasvuja, joka on kyllä hyvin metsän alla olevilta taimilta. Takeitahan luoja ei anna millekään kuin maallisen vaelluksen lopulle.

  28. Ensimmäisessä aukon reunasta otetussa kuvassa on huonompaa taimiainesta, näistä osa varmaan onkin pitempään juroneita kuusia. Pääsääntöisesti aluskuusikko on tosiaan tuota kuvan 2. mukaista, 10-30cm kasvuja sekä oksavälejä katselemalla nuo parin metrin taimet ovat n.10vuotiaita. Tankillisen kävin poistelemassa mäntyjen tyviltä kuusia eikä niissä ollut maannousemasta havaintoja.

    Hyviä pointteja tuossa oli nuo ”hävityt” eurot päätehakkuun kuutiohinnassa versus uudistamisen kustannukset. Aikaisemmin omissa kohteissani on ollut selvää aluskasvuston kykenemättömyys uudistamiseen mutta nyt on ensimmäistä kertaa kohde jossa tätä voisin harkita.

  29. Rakas ystäväni suorittava muistaa varmaan, että terveyslannoitukseen saa tukea vain kasvatusmetsille ja riittävän kokoisille taimikoille. Näin ollen aukolle tukea ei saa, joten voit unohtaa sen osan tarinastasi.

    Nyt olemassa oleva taimisto on aivan kelvollinen ja parin vuoden päästä sen terveyslannoitukseen voi ihan hyvällä omallatunnolla hakea ja saada tukea.

    Ammattiraivoojalle huomauttaisin, että tuollahan on hieskoivun kuiturunkoa joka kuvassa jokunen. Pedantti ja ymmärtämätön motokuski, joita valitettavasti maailmassa on, käy äkkiä keräilemään niistä olemattomia kuutioita ja tekee enemmän vahinkoa. Olennaista on se, että valoshokkia pitäisi jotenkin saada vältettyä. Kiinnostaisi tietää, minkä muotoinen kuvio on ja miten ilmansuuntiin nähden.

  30. Ovatko lähteneet 10 vuotta sitten kasvuun harvennuksen jälkeen vai onko edelliset raivattu pois jossain vaiheessa ja nuo ovat syntyneet 10 vuotta sitten?

    Vaikka tuo nyt näyttää runsaalta niin kato tulee olemaan melkoinen kuitenkin et sitten uudet taimet ottavat ottavat nuo kasvussa kiinni noprasti ja nehän sai paremmalla kuutiohinnalla konpensoitua. Tuossa sitten joutuu puolet alueesta kasvattelemaan jotain mitä sattuu tulemaan.

    Ojien laitojen tureikkokuusikot on parhaiten hyödynnettävissä kun istuttaa keskustat koivulla tai männyllä. Palkinto musta tässä on niin ohut en silti lähtisi kokeilemaan.

  31. Ohutta palkintoa kokeilisin sitten alusta alkaen, ja kun ajokonekin on heti remmissä.
    Ettei käy niin, että vasta viimeisen kuorman ja varomisen jälkeen todetaan, että suhkuksi meni!

  32. Voi olla sittenkin liian rehevä maa männyn konekylvöä ajatellen. Onko kasvupaikka mustikkaturvekangas ja kuinka syvällä on kivennäismaa? Jos tuohon teettää ensin avohakkuun ”alikasvosta säästäen” ja päättää sitten jatkosta. Vaihtoehdoiksi jää todennäköisesti 1. säästää kuuset ja täydennysistuttaa (koivua tai lehtikuusta?) tai 2. kuuset nurin, mätästys ja istutus sekametsäksi. Jos kehityskelpoisia kuusia jää hakkuussa muutama sata kpl jäljelle, niin täydennysistutus voi kannattaa. Terveyslannoitus puutuhkalla on myös hyvä ajatus.

  33. No kyllähän tässä, jos jossain, on edellytykset alikasvoksen hyödyntämiselle. Hakkuutavaksi puukaupan teossa ylispuiden poisto, niin hinnoittelu tapahtuu omien kokemusteni mukaan avohakkuun hinnoin. Jättäisin hieskoivut raivaamatta ja hakkaamatta ja laihempia mäntyjäkin. Olisin jopa niin radikaali, että todellisuudessa tehtäisiin yläharvennus ja hakkuun jälkeen mäntyjen runkoluku välillä 200-400kpl/ha (ja joo joo, niitä toki kaatuu sitten tuulissa)

    Kuusia tuolla on runsaasti, kyllä niistä löytyy se tarvittavat 1000kpl/ha ehjiä ja kasvuun lähteneitä sitten muutaman vuoden kuluttua. Ehdottomasti on kuusille eduksi, että latvusta ei avata kerralla. Jos persus kestää, niin hakkaisin loput männyt ja koivut vasta sitten kun on kuusien ensiharvennuksen aika. Ja jos oikein hyvältä näyttää niin jättäisin sen 100kpl/ha tuleviksi suojuspuiksi kun on aika uudistaa kuusia. No sitä emme ole tuossa kukaan näkemässä.

    Puusta on nyt erittäin hyvä kysyntä, joten kaupaksi menee hyvään hintaan vaikka on korjuu ei niin tehokasta olekaan.

    Kuvien perusteella on vaikea arvioida miten kuusi sitten tuolla menestyy kun ollaan kasvatusmetsävaiheessa, myönnän tämän auliisti. Turvekerroksen paksuus olisi tietysti hyvä tietää. Jos on enemmän kuin 30-40cm niin kaliumin puutos saattaa jarruttaa. Kuvien perusteella ei jarruta nyt. Kannattaa muistaa, että kaliumin puutos poistuu levittämällä 100kg/ha kaliumsuolaa. Tulee aika paljon halvemmaksi kuin metkatuettu tuhkalannoitus. Niinkin radikaali voi olla, että lykkää NPK lannoitteen kiihdyttämään arvokasvua, siis jos kasvu tyssää kun kuuset ovat yhden laihan tukin mitoissa. Näin voi köydä jos typestä on oikeasti uupeloa. Kuvien perusteella ei ole.

    Turvemailla metsätalous kannattaa heikommin yli päätään, joten kyllä tuo alikasvos kannattaa yrittää hyödyntää.

  34. Jos kuuset olisivat n. puolimetrisiä ja korjuu-aikana paksulti lunta, aliskasvoksen säästö olisi omassa metsässä ykkös vaihto-ehto.Lisäksi hakkuutähteiden puinti kasoille ja pois ajo.

  35. Värikästä keskustelua tärkeästä aiheesta! Kesähakkuussa ja suojakeleillä syntyy alikasvoskuusille enemmän kuorivaurioita, mutta talvihakkuussa latvavaurioita. Pikkupakkanen näyttää parhaalta keliltä. Hakkuukone iso ja mieluiten ympäri pyörivä ohjaamo. VT-kangasmaa kuusen kasvupaikkana on auttamatta liian karu, ja turvemaankin pitäisi olla mustikkaista tasoa. Kuusentaimien latvojen pitää olla teräviä, vuosikasvain yli 10 cm, iällä sinänsä ei suurta väliä. Muutaman metrin korkuisten kuusten latvat ovat vaarassa etenkin talvihakkuussa, mikä houkuttaisi odottamaan, mutta näkyvyys heikkenee ja yli 8-metrisillä on havaittu lumituhoriski hakkuun jälkeen. Maannousema iskee kantoon ja särkyneeseen puuainekseen, ei kuori- tai latvavaurioon, mutta muu laho kylläkin leviää kuusessa pienistäkin kolhuista.

    Korjuuvaurioita vastaavan näköisissä männiköissä on opinnäytteessään tutkinut Liisa Hurskainen 2019. Vapautushakkuussa vaurioitui ajourien ulkopuolella 23 % kuusentaimista ja lisäksi ajourilta tuhoutuu tietenkin kaikki, noin 20 % alkuperäisistä. Männikön harvennuksissa vaurioituneita alikasvoskuusia oli vastaavasti 12 % ja voimakkaissa väljennyksissä 18 %. Äsken valmistunut tutkimus rauduskoivikoissa (Niemistö, Korpunen, Nuutinen, Silva Fennica 2024) osoitti, että kaikista noin 7-11 m korkuisista alikasvoskuusista oli koivujen poistohakkuun jälkeen ehjänä hieman alle 60 % ja väljennyshakkuun jälkeen noin 65 %. Jos tavoite on 700 ehjää kuusta hehtaarilla niin ennen hakkuuta alikasvosta pitäisi olla melko tasaisesti noin 1250 kpl/ha, mutta hakkuupoistuma ei saisi ylittää 150 kuutiota hehtaarilla. Alkutiheys 1500 kpl/ha ennen hakkuuta riittäisi tuplasti suuremmallekin poistumalle.

    Oikein, ettei mentäisi vain puunkorjuun ehdoilla, koneet ja kuskit kehittyvät. Itse sain kunnon hinnan, kun yläharvennuksen sijasta sopimuksessa luki ”ylispuuhakkuu”. Em. tutkimusaineistoissa todettiin, että alikasvoksen varominen hidastaa hakkuuta siten, että koko ylemmän puujakson hakkuu vastaa kustannuksiltaan varttuneen metsän harvennusta ja ylemmän jakson harvennus puolestaan normaalia ensiharvennusta.

    tutkija Elmeri

  36. Minun mielesta tuo on puolukkaturvekangasta puiden kasvusta päätellenkin. Männyn kasvatukseen sopivaa. Parhailla paikoilla voi kasvattaa kuustakin.

  37. Noin vain kun luonnon kanssa pelataan, mikään ei ole varmaa. Siksi kuten aikaisemmin kirjoitin, kokeilisin. Pian tuo tapansa näyttää ja on mahdollista myöhemmin raivata ja viljellä. Ei tuohon aivan mahdoton heinikko pääse puolukkaturvekankaalla, kun on noin paljon tuota taimiainesta…vaikka osa tuhoutuisikin. Muutaman vuoden uhraisin itse omassa metsässä kokeiluun ihan rauhallisin mielin, vaikka ei onnistuisikaan.

  38. Kun olin nuorempi, ja ainakin omasta mielestäni viisaampi, niin pyrin tekemään ylispuiden poiston, ja säilyttämään tuommoiset kuuset, mutta nyt vanhempana ja kokeneempana, ja monien mielestä tyhmempänä, harvennan raivaamalla jo ajoissa reippaalla kädellä nuo kuuset, ja kasvatan ne ylispuiden seurassa vähintään kuitukokoon, toki mieluummin tukkikokoon, ja sen jälkeen kaikki kerralla sileäksi. Tämä sama menetelmä on käytössä männiköissä sekä koivikoissa.

  39. Visakallo veti hihasta yllättäen ihan hyvän vaihtoehdon, joka ei ole vieläkään mahdoton. Tosin viivästyttää sitten männyn sadonkorjuuta, mutta ilmasto kiittää.

    Noinhan noissa on yleensä tullut meneteltyä, kuten Visakallo kertoo. Alispuustoa harvenneltu samaan tahtiin vallitsevan kerroksen kanssa ja sitten kuitukokoisena pois uudistushakkuun yhteydessä.

  40. Erinomainen avaus Visakallolta. Alikasvoskuusista ei tosiaan tarvitse välttämättä tavoitella uutta puusukupolvea, vaan kasvattaa ne kuitupuun mittoihin ylemmän jakson alla. Varsinkin jos tehdään melko voimakas yläharvennus niin kakkosketjun laadukkaat männyt tarvitsevat aikaa järeytyä kunnon tukkipuiksi eivätkä suuresti hidasta kuusten kasvua. Koivikkoon tämä ei sovi yhtä hyvin, koska koivulla tulee vastaan ikä ja sen aiheuttamat krempat.
    Alikasvoskuusia jätettäessä pitää ehdottomasti tarkastella niiden tyviä. Itse tein aikanaan taimikonharvennusta männyn hyväksi paksun lumen aikana. Pienten kuusten kannot jäivät pitkiksi ja ne lähtivät kasvamaan sivuoksista. Nyt alikasvoskuusissa on sekä terveitä että kannosta lahovian saaneita. Kuitupuun kasvatukselle tällainen lievä lahoisuus tai myöhemmin syntynyt korjuuvaurio ei ole katastrofi, mutta uutta kuusipolvea niistä ei kannata havitella.
    Niemistö ja Valkonen (2021: Scand J For Res 36) vahvistivat Isomäen vanhan tuloksen siitä, että mustikkatyypin kankailla kuusialikasvos vähentää ylemmän mäntyjakson kasvua vasta sen kypsällä iällä, 50-60 ikävuoden jälkeen. Alikasvoskuusikon poistaminen tai harventaminen eivät siis vaikuttaneet merkittävästi mäntyjen tilavuuskasvuun eivätkä vallitsevien kuusentaimien pituuskasvuun. Tiheässä kuuset tosin jäivät ohuemmiksi, mikä voi lisätä lumituhoja jatkossa. Kasvun takia alikasvosta ei siis tarvitse harventaa, mutta ajoissa tehtynä se on halvempaa ja helpottaa puunkorjuuta.
    Sen sijaan mäntyjakson harvennukset vaikuttivat suuresti alikasvokuusten kasvuun ja kehitykseen. Kuusten paksuuskasvu kiihtyi heti männikön harvennuksen jälkeen, mutta pituuskasvu elpyi noin 5 vuoden viiveellä. 15 vuoden jaksolla oli jo havaittavissa kuusten kasvun taantumista, joten männikön harvennus pitää toistaa, ellei sitä jo alun perin tehty erityisen voimakkaana.
    Metsätieteen Aikakauskirjassa 2022-10774 todettiin, että typpilannoitus lisäsi sekä mäntyjen että etenkin alikasvoskuusten kasvua 10 vuotta, jonka jälkeen lannoitus kannatti toistaa. Lannoitus ei korvaa männikön harvennusta, vaan päinvastoin nopeuttaa uuden harvennuksen tarvetta. Männyistä ja alikasvoskuusista suurimmat hyötyivät lannoituksesta enemmän kuin pienimmät, joten puuston erirakenteisuus lisääntyi parantaen jatkuvapeitteisen kasvatuksen edellytyksiä jatkossa. Lannoitukset kannattaa tehdä noin 5 vuotta harvennusten jälkeen.
    Puunkorjuun kustannusten alentamiseksi tutkimushavainnot herättävät erikoisen ajatuksen aaltomaisesti kaksijaksoisen metsän kasvattamisesta. Jos viljavan kasvupaikan männikössä on ensiharvennusvaiheessa hyvä alikasvos, niin mitäpä jos ajourat tehdään harvakseltaan esim. noin 35 m välein ja männikkö laatuharvennetaan melko voimakkaasti hakkuukoneen ulottamalta alalta. Tämän ”ohituskaistan” männyt ja alikasvoskuuset kiihdyttävät kasvuaan. Sen sijaan väliin jäävä ”hidastuskaista” jää jälkeen, mutta tuottaa hyvin kuitupuuta ja alikasvos pysyy elinkelpoisena ohituskaistalta siivilöityvässä valossa. Toki vähäarvoiset männyt voi sieltä kaataa maahan manuaalisesti. Toisessa harvennuksessa ohituskaista jää ennalleen, mutta hidastuskaistalle tehdään uusi ajoura ja harvennetaan kelpo sato kuitupuuta ennen kuin mäntyjä alkaa kuolla. Kuusialikasvos alkaa elpyä myös hidastuskaistalla. Seuraavassa vaiheessa ohituskaistan männyt hakataan kypsinä tukkipuina pois ja sitä rataa tuloksena on aaltomaisesti erirakenteinen metsä. Voisi vaikka kokeilla!

  41. Eli jos alussa on 1250 ennen hakkuuta. 20% tuhoutuu urilta 5m/20m. 400 puuta eli 320 puuta ajourien ulkopuolella raivataan metrin säteellä n. 3.3m2/puu yhteensä 1000m2. Eli 3000m2 tuhoutuu hehtaarilta. Eli itse hakkuu tuhoaa vain 10% kuusista ja 90% selviää itse hakkuusta kun 60% alkuperäisestä määrästä selviää tutkimuksen mukaan ja saadaan 1250 kuusesta 700 ehjää. Jotenkin aina ajatellut, että ku päätehakkuu puita kaadetaan että niitä tuhoutuisi enemmän kun kaadetaan ja lahmataan.

  42. Mieluummin miten vaan! Metsänkasvatuksen vaikeimpia kysymyksiä, säästääkö alikasvos. Jos puun hinnan ero alikasvos säilyttäen on kovin paljon huonompi, nykyisellä korkotasolla helposti kannattaa raivata alikasvos pois. Sitten taas onko olemassa sellainen vaihtoehto, ettei kirjaa sopimukseen mitään mainintoja alikasvoksen säilyttämisestä ja katsoo miten käy? Vai vaatiiko ostaja tuollaiselle kohteella aina ennakkoraivauksen?
    Erilaisia variaatioita menetellä on lukuisia.

  43. No nyt on esillä konkreettisiä kysymyksiä. ”Alikasvos säilyttäen on kovin paljon huonompi ”… on juuri se puntaroinnin paikka. ”Säilyttäminen” kun joka tapauksessa on aiemmin mainitsemaani syystä osittaista, riskittömin vaihtoehto enn.raiv., jonka yleensä ostaja vaatii. Hankintana tehdessä motokuskin kanssa voi sopia sitä sun tätä, mutta hinta-ja onnistumisriski on mo:lla.

Metsänhoito Metsänhoito