Kuvissa 22-vuotias mt-istutusmännikkö, jossa hirvet tehneet aikoinaan tuhojaan. Kuusta ja koivua tullut luontaisesti. Edellisen omistajan aikana tehty taimikonhoitoa, mutta runkoluku jäänyt noin 3000 runkoon hehtaarilla. Ensiharvennus viime talvena omana moottorisahatyönä. Kertymä noin 50 m3/ha, ylemmän latvuskerroksen runkoluku harvennuksen jälkeen noin 700 – 1000 r/ha puulajista riippuen ja alemman latvuskerroksen näreet päälle.
Ihan hyvä metsä jäänyt tähteelle. Varsinkin jos ei ole tyvilahoa kuusissa.
Varsin samankaltainen kuin omani silloin e-puuhakkuun jälkeen. Vaikka tehtiin motolla nuo maisemat säilyi ihmeen hyvin.
Hyvän näköistä, löytynyt suoria koivuja, ovat kaiketi kuitenkin hiestä, kun raudukset on hirvi syönyt. Ostopalstoilla näitä mielenkiintoisia pääsee tekemään ja ainakin kuvista päätellen niissä voi onnistuakin. Omalla hakkuukuviolla alalaidassa vähän samanlaista lopputulosta, suorien koivujen sekaan parhaita kuusia kasvamaan. Nyt on ikävät metsätyökelit, kun puissa melkolailla lunta ja koivikossa sitten maassa polveen asti.
Näköjään unohtuu pääasia: kyseessä on 22-vuotias männikkö. Tuohon kun sattuu metsäinventoija, niin kirjaako ylös: täysin hirvien tuhoama männikkö?
Kyllä siellä oikeassa laidassa taitaa yksi näkyä.
Keskikuvassa jopa neljä-viisi. Eihän tuota edes hirvien tuhoksi vielä noteerata.
Joo, siis kyllähän tässä ilman muuta kannattaa nyt tehdä korkolaskelmia niille männyntaimille. Nähdäkseni pystyssä olevien mäntyjen arvo on aika runsas 😉
Onkohan historian kirjoista kaiveltavissa tietoa , missä vaiheessa taimikonhoito on tehty . Jos kuviolle on käytetty kemeraa , voidaan puhua moniongelmaisesta kohtesta , jossa pääasiallisen vahingon aiheuttaja ei välttämättä ole hirvi . Olen nimittäin kohdannut kuvan kaltaisia näkymiä energiapuukohteilla , jolla pääpuulajina on ollut alunperin kuusi . Ylitiheä koivuvitelikko tappaa alleen jääneet havupuut tehokkaammin , kun hirvi .
Kyllä tuolla rauduskoivun on ei suinkaan kaikki hiestä.
Korjaan rauduskoivua.
Siistiä jälkeä tulee moottorisahatyönä!
Kuvan mukaisia noin 20 vuotiaita istutusmännikköjä löytyy aika paljon, sillä 2000-luvun alun kaikkien aikojen suurin hirvimäärä sattui juuri tämän ikäisten kuvioiden taimikkovaiheeseen.
Anton teki oikein havainnon, että tällaisia ei Valtion Metsien Inventoinneissa kirjata hirvituhoiksi, vaikka istutetut taimet on mennetetty, jalostetut taimet ovat korvaantuneet luonnontaimilla, kiertoajasta on osa menetetty, puulaji on vaihtunut taloudellisesti huonompaan vaihtoehtoon.
Eikä inventoineissa oteta myöskään huomioon sitä, että hirvahinkoalueilla mänty-ja koivutaimikot suositellaan kasvattamaan ylitiheänä 6 metriseksi. Kun taimikon harvennus joudutaan tekemään noin myöhään, se on kalliimpaa, taimikko harvennuksen jälkeen hontelo ja altis lumituhoille. Joten osaan lumituhoistakin alkuperäinen syyllinen saattaa olla hirvi.
Koivut ovat enimmäkseen rauduksia. Korkea runkoluku mahdollisti sen, että hiekset ja pahiten hirvien vikuuttamat raudukset sai ottaa pois. Viisasta olisi toki ollut tehdä taimikon harvennus raivaussahatyönä joskus 7 m pituusvaiheessa jonnekin 1600 runkoon hehtaarilla. Aluksi oli jätetty hirvituhojen pelossa tiheämpään ja sitten jäänyt harventamatta lisää, sikäli kun oikein tulkitsen.
Suorittava porras: jos mäntyä on istutettu noin 2000 kpl/ha ja sieltä kaiken ylimääräisen perkaa pois, ei hirvien laidunnuksen jälkeen ole oikein mitään kasvatettavaa näillä pahoilla hirvituhoalueilla. Niinpä mäntyä en istuta nykyään. Männyn uudistaminen kylväen voi onnistua, kun etukasvuisen lehtipuuston perkaa ajallaan pois ja kylvömännikössä taimia riittää hirvien osa syödäkin.
Suorittava:
Jos kuviolle on käytetty kemeraa , voidaan puhua moniongelmaisesta kohtesta , jossa pääasiallisen vahingon aiheuttaja ei välttämättä ole hirvi.
_____________________
Eiköhän tilanomistaja ja kuvien haltija tiedä kuvion historian. Kyseessä on ihan 2000-luvulla tapahtunut tuho.
Kyseessä on toinen omistaja . Siksi kyselin tarkentavaa tietoa.Esimerkkejä siitä , mitä pelkkä hoitamattomuus tai hoidon jättäminen liian myöhään aiheuttaa . löytyy kuvien muodossa allekirjoittaneen ”käyttäjän kuvat” osiossa mm.sivuilla 7ja 8 .
Ihmeen vähälle huomiolle tuntuu näissä hirvitohinoissa jäävän se seikka , että mäntyä on aikanaan istutettu valtavat määrät maapohjille , jotka ovat sopimattomia männylle . Voi olla ,että kuviolta ei saada montaakaan tukkia hehtaarilta koko kiertoaikana . Tulos on pelkkää kuitua muodon tai laadun heikkouden takia . Hirvivahingot kalpenevat em ongelman rinnalla .
Jotain dokumenttia olisi hyvä saada niistä väärille maapohjille istutetun mäntyjen pinta-aloista. Toki on joskus 70-luvulla istutettu liian reheville alueille mäntyä mutta minkä verran , jotta voisi verrata hirvivahinkoaloihin.
1970 paikeilla männylle uudistettiin noin 200 000 ha vuodessa. Sitä en tarkkaan tiedä paljonko siitä oli liian rehevälle maalle, varmaan ainakin kolmannes. Se ei kuitenkaan ole oleellista.
On tärkeää on huomata, että viime vuosina on uudistettu männylle vain noin 50 000 ha, eli mäntytaimikot, jotka ovat hirven pääasiallinen talviruokaresurssi, ovat vähentyneet noin neljännekseen. Hirvikanta on kuitenkin likimain sama kuin nelinkertaisten taimikkoalojen aikana, joten laidunnuspaine on nelinkertainen.
Minusta on kovin huono perustelu, että voidaan hyvin tehdä virheitä nytkin ja syöttää hirville taimikoita, koska 1970-luvullakin on tehty virheitä metsänuudistuksessa.
Jos tämä linkki avautuu (sivu 80), niin tästä näkee männyn uudistusalan kehityksen. Jos aikajana olisi 5 vuotta pidempi alku-ja loppupäästä, niin näkisi, että on pudonnut aika tarkkaan neljännekseen.
https://image.slidesharecdn.com/jyvskylnyliopistometskurssi9-160909061006/95/jyvskyln-yliopisto-metskurssi-992016-aino-ssmki-80-638.jpg?cb=1473401463
Nyt sitten hirven takia istutetaan valtavat määrät kuusta alueille jotka on kuuselle sopimattomia. Lopputuloskin lienee sama, pelkkää kuitua…
Niin,ja todella kuitua hirven turpaan eli kalvaminen senkun pahenee kun ravinto ympärillä vähenee. Kyllä se jotain kuvaa männyn suorastaan huutavasta pulasta kun hybridihaavikon läpi meni alkuviikosta kolmen hirven popula. Vain yksi haapa tuhottiin kasvukelvottomaksi mutta kaksi mäntyä oli löytynyt alikasvoksesta ja ne oli kyllä lähinnä rangat. Se on tullut ennenkin huomattua että jos vain männyntaimi löytyy se syödään ensin pääruokana ja haapa tulee vasta perään kahvileivoksena.
Suorittava:
Ihmeen vähälle huomiolle tuntuu näissä hirvitohinoissa jäävän se seikka , että mäntyä on aikanaan istutettu valtavat määrät maapohjille
Metsäalan ammattilaisena suorittava varmaan tietää, ettei sitä varmaan ole tehty 1990 jälkeen. Mäntyä voitiin istuttaa vaikka reheville pelloille 70-80 luvuilla, muttei varmasti enää 90-luvulla.
Mielestäni sillä asialla ei kyllä ole mitään tekemistä hirviongelman kanssa joten suorittavakin saisi pysyä edes piirun asian päällä. Minusta metsänomistajalla on tasan tarkkaan oikeus kasvattaa OMISTAMASSAAN metsässä juuri sitä puulajia jonka parhaaksi päättää. Mutta vuokralaisella ei ole oikeutta alkaa hyppiä nenille ja vaatia hiljaisuutta jos ei heidän ”suosituksiaan” hyväksy.