Sattui eteen harvennus, jossa edellisen korjuun tuotokset olivat vielä ajamatta. Useampi hehtaari energiaksi joskus 10 vuotta sitten hakattua materiaalia levällään.
Sattui eteen harvennus, jossa edellisen korjuun tuotokset olivat vielä ajamatta. Useampi hehtaari energiaksi joskus 10 vuotta sitten hakattua materiaalia levällään.
Puukauppa
Suorittava se vaan häärää siellä firman metsässä…
Oikein teräväkulmaiset kaivinkonetelat kettuun laitettu ettei vaan sukella. Mahtaa olla kivikossa mukavat ja liukkaat…
Suorittavan seudulla loppui energiapuun käyttö, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö sitä muualla käytettäisi, ja käytetään koko ajan yhä enemmän. On muuten nyt kuvassa hyvännäköistä metsää, ei ole ainakaan mennyt energiapuusavotassa pilalle!
Kyllä noista pitkällään olevistakin vielä sulleja tulee. Laita vaan samoihin kassoihin uudempien kanssa. Siellä ne pehmentää massaa.
Joo, kuitua ei tämän vuoden aikana myyty kuutiotakaan. Jos energian kuutiohinta on parempi kuin yhdenkään kuitulaadun miksi pitäisi tehdä muuta kuin tukit ja energia?
Meilläpäin pienehkö energiafirma maksaa hakevaraston lähimetsänomistajille säännön mukaisesti vähän enemmän kuin metsäyhtiö kuidusta. Ja lajeja ei tietenkään lajitella ja lahot menee siellä joukossa. Kaikki myrskypuut kanssa kelpaa. Yhtymässä omistajina isoja metsänomistajia, välit ovat myyjillä ja ostajilla tosi hyvät.
Raha ratkaisee joten miksi myydä kuitua isoille jos ne eivät siitä halua maksaa.
Nytpä kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa kuinka kannattavaa on metsätalous?!
Tuo näyttää Metsähallituksen touhulta. Ne tosin kerää lehtipuut pinoihin ja antavat lahota.
Sattunut itsellekin vastaava tilanne arviolta samoihin aikoihin ,kun kuvan lahokit on tehty. Käskettiin harventamaan vahan kytöpellon ojissa kasvava koivikko energiaksi kokopuuna. Aika villi homma harventaa tiheissä ryhmissä kasvaneita puita ojista. Muualla ei puuta kasvanut. Pääsi yllättämään sadejakso hakkuun loppupuolella. Ajamaan ei saalista pystynyt kahteen vuoteen ,kun suo ei kantanut enää mitään vehjettä eikä kunnon talvia tullut. Hakkuutähdettä ei luonnollisesti uhrilla ollut ,kun kyseessä oli kokopuukorjuu. Siinä tulikin pilattua oma ja firman maine ,kun toteutettiin huonosti ajateltua toimeksiantoa. Tästä viisastuneena kokopuuhommat jätettiin sikseen eikä energiapuita muussakaan muodossa erikseen ole korjattu moniin vuosiin. On parempi ,että ottavat energiat(60%puuaineksesta) talteen sellunkeiton ja sahaustoiminnan sivuvirroista.
Täällä Satakunnassa taas on viisautta että kerätään e-puuta kaikista saatavilla olevista kohteista ympäri maakuntaa. ja se tietää kantorahaa metsänomistajille jolla ei tietenkään motokuskille ole merkitystä jos on firman pätehakkuilla eikä muuhun kykene. Kuin kuvaamaan oman firmansa surkeaa räpellystä näillä kohteilla.
Miksei Suorittavalle käy jos otetaankin 100% puun tilavuudesta energiaksi ja mo:lle parempaan hintaan.
Jalostusarvo ja liikevoitto per m3 on sellunkeitossa huomattavasti suurempi kuin poltossa mutta maksamaan ei yhtiöt ole valmiita. Jos perustellaan pientä hintaa sellun hinnan suhdannevaihtelulla niin silloin se pitäisi näkyä kuidun hintakäyrässä.
Energiapuun ongelmana on ollut pieni runkokoko ja toiminnan heiko kannattavuus. Jos hilaat keskirunkokoon 100 litran tuntumaan , tilanne on toinen. 5-10 litraisilla se markkina on pilattu . Moto on liian kallis raivaustyökalu.
Näyttää ne yleensäkin harvennuksillakin kaikki koot ottavan eli puuta on eri kokoluokkia ja jalostusarvojakin on monenlaisia. E-puu on oma juttunsa mutta aika paljon menee pienpuuta esim. sellaiseen kuin lämpökäsiteltyyn aitatolppaan. Jota esim. nytkin mökkimatkan varrella jälleen rakennetaan. Siis riista-aitaa.
Miten paljon jätät puita pystyyn ha:lle? Entä ajourien leveys?
Suositusten mukaan jätetään ja laatu edellä ,jos tarpeita löytyy.
Ajouran leveys suoralla puoli metriä telan reunasta eli 4,3 metriä ja mutkissa ja sivukaltoissa enemmän. Jos enskaa tehdään , 4,5 metrin ura on passeli ,koska on jätettävä puiden tyville kasvuvaraa,jotta seuraavan harvennuksen voi tehdä jyrsimättä teloilla uran varren turvonneita juurenniskoja kuorettomaksi. Tämä monelta aloittelijalta unohtuu.
Olet vastuuntuntoinen ja muutoinkin kommenttisi järkeviä.
Nykyään vaa näkee niitäkin ensiharvennuskohteita missä kasvamaan jäänyttä puuta järin vähänlaisesti. Lukumäärää paikkaamaan jätetty myös näitä latvansa täysin menettäneitä jättöpuita. Ajatellaan varmaan, ettei se isäntä katsele kuin silmänkorkeudelle.
Tuo tuntuma mitä katsellen näyttää vähänlaiselta voi olla aivan hyvin oikeissa raameisaan. Aika yleinen käsitys on että koneharvennus on aina liian harva. Ajatellaan että se on metsäyhtiöiden ahneutta. Jos on varma asiastaan voi tietysti aina lasketuttaa esimerkiksi Mestäkeskuksen tarkastajalla määrän. Niin minä tein ja kaikki kuviot olivat hyvin suositusrajoissa vaikka täälläkin arvon raati lynkkasi harvennuksen täysin. Myös tämä ”vastuuntuntoinen ja järkevä”suorittava.