Taimikonhoidon ja ensiharvennuksen aikaväliä pidentämällä saa myös huonon tuloksen. Ennakkoraivuu työläs ja harvennuksessa poistuma jo lähes tukkia ensiharvennus kuidun hinnalla. Lisäksi myrskytuhot lisääntyvät, kun puiden juuristot ovat kärsineet ylitiheästä asennosta. Oikea-aikaiset hoidot olisivat tärkeitä, ensiharvennuksissa on kuitenkin alettu saalistamaan suuria mottimääriä koko kiertoajan tuloksesta piittaamatta.
Taimikonhoito pitää tehdä niin harvaan asentoon kuin puulaji ja kasvupaikka huomioon ottaen puiden oksien paksuuskasvu antaa myöten. Sillä saa hakkuutuloja lisättyä ja aikaistettua .
Osittain näinkin, mutta rehevillä mailla joilla on kasvuvoimaa voidaan helposti kasvattaa ensiharvennukseen asti taimikot suht tiukassa ns täystiheinä ja näin maksimoida ensiharvennuksesta saatava puumäärä, sitten ammattitaitoinen motokuski ja reilu ensiharvennus joko kuituun tai energiaksi.
Puuki sen sanoi. Vahvasti samaa mieltä . Kun taimikot hoidetan ajallaan ja riittävällä voimakkuudella , puusto kehittyy tasaisesti. Pelivara harvennusaikataulussa kasvaa ja puita on vara kasvatellakin. Jos riukuuntuminen alkaa jo taimikossa , sitä kierrettä on lähes mahdoton katkaista. On tähdättävä siihen , että harvennuskertoja on korkeintaan kaksi ja heikommissa olosuhteissa yksi. Kuvan metsään ei mennä kertaakkaan tämän jälkeen ennen päätehakkuuta.
Niin, lähes pelkällä koivulla tein sentään kolmen ja puolen tonnin tilin ensiharvennuksen alalta. Toinen samanverta tuli Kemeroista. Jos ei koivua olisi tullut luontaisesti en tiedä olisiko vielä pitkään aikaan mitään puitavaa.
Kasvupaikan puuntuotoskyky pitää tietysti ottaa huomioon taimikon kasvatustiheydessäkin. Mutta pointtina suositusta harvemmassa taim. tiheydessä on muuttuneet puunhinnat ja puutavaralajien hintaerot suhteessa kuluihin. Energiapuusta ei makseta ainakaan vielä tarpeeksi, että niitä kannattasi taimikoissa alkaa asiakseen kasvattamaan.
Mh-suositukset on tehty kompromissina puiden kasvun, korjuukulujen ja hakkuiden saannon kanssa. Niissä on tapahtunut muutoksia. Mm. menojen/tulojen laskenta myös mo:n kannalta katsottuna pitää olla mukana sekin.
Mikä on ajatus jos ajatellaan harvaan kasvatusta? Istutus 1000kpl kuusentaimia/ha? Onko ajatus että konekuskeja vaan mietitään miten ne saa parhaan tuloksen ja ” heitä” miellyttävät hakkuuolosuhteet? Jos näin on, ollaan aika pitkällä suossa josta tuskin noustaan..
Ku kasvatus taimikonharv. jälkeen 1300 -1400 kpl/ha tiheydessä antoi parhaan kiertoajan tuloksen erään tutkimuksen mukaan . Männyllä 1400-1500 kpl/ha . 3 %:n korko.
On selvää että myös kasvupaikka vaikuttaa, puulajin ohella, kasvupotentiaaliin ja sopivaan kasv.tiheyteen mutta myös se, että aikaistuneet tulot lisää tuottoa.
Olisi keskustelun kannalta rakentavanpaa, jos tietäisimme tämänkin alueen alkuperäisen puulajin. On kyllä helppoa antaa tuomioita ja hoito-ohjeita, mutta ne menettävät merkityksensä, jos alueen historiaa ei tunneta tarpeeksi. Asiat kun eivät läheskään aina ole menneet niin, miltä ne tällä hetkellä näyttävät.
Olen pyrkinyt keskustelemaan rakentavasti mahdollisista keinoista välttää kuvassa esiintyvä tilanne. Pääteemana tällä kertaa ravinnetasapaino ja kasvatustiheys. Molemmat asiat ovat isännän päätäntävallassa. Jos ko asiat eivät ole kunnossa ,tilanne on ,miltä kuvassa näyttää. Harmillista vain on ,että monesti vasta seuraava sukupolvi kärsii seurauksista.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsänhoito
Komea on sinulla tuo raivuri.
Suorittava se vain raivailee vaikka muuta silloin tällöin satuilee.
Tuommoisella maapohjalla, joka kasvaa vielä koivua, on aika vaikea kokonaan välttyä ennakkoraivaukselta.
Taimikonhoidon ja ensiharvennuksen aikaväliä pidentämällä saa myös huonon tuloksen. Ennakkoraivuu työläs ja harvennuksessa poistuma jo lähes tukkia ensiharvennus kuidun hinnalla. Lisäksi myrskytuhot lisääntyvät, kun puiden juuristot ovat kärsineet ylitiheästä asennosta. Oikea-aikaiset hoidot olisivat tärkeitä, ensiharvennuksissa on kuitenkin alettu saalistamaan suuria mottimääriä koko kiertoajan tuloksesta piittaamatta.
Taimikonhoito pitää tehdä niin harvaan asentoon kuin puulaji ja kasvupaikka huomioon ottaen puiden oksien paksuuskasvu antaa myöten. Sillä saa hakkuutuloja lisättyä ja aikaistettua .
Osittain näinkin, mutta rehevillä mailla joilla on kasvuvoimaa voidaan helposti kasvattaa ensiharvennukseen asti taimikot suht tiukassa ns täystiheinä ja näin maksimoida ensiharvennuksesta saatava puumäärä, sitten ammattitaitoinen motokuski ja reilu ensiharvennus joko kuituun tai energiaksi.
Puuki sen sanoi. Vahvasti samaa mieltä . Kun taimikot hoidetan ajallaan ja riittävällä voimakkuudella , puusto kehittyy tasaisesti. Pelivara harvennusaikataulussa kasvaa ja puita on vara kasvatellakin. Jos riukuuntuminen alkaa jo taimikossa , sitä kierrettä on lähes mahdoton katkaista. On tähdättävä siihen , että harvennuskertoja on korkeintaan kaksi ja heikommissa olosuhteissa yksi. Kuvan metsään ei mennä kertaakkaan tämän jälkeen ennen päätehakkuuta.
Niin, lähes pelkällä koivulla tein sentään kolmen ja puolen tonnin tilin ensiharvennuksen alalta. Toinen samanverta tuli Kemeroista. Jos ei koivua olisi tullut luontaisesti en tiedä olisiko vielä pitkään aikaan mitään puitavaa.
Miksi siellä metsässä tarvii sitten koneilla alvariinsa köhjätä. Kyllä yksi harvennus riittää. Minä ainakin suorastaan tähtään siihen.
Kasvupaikan puuntuotoskyky pitää tietysti ottaa huomioon taimikon kasvatustiheydessäkin. Mutta pointtina suositusta harvemmassa taim. tiheydessä on muuttuneet puunhinnat ja puutavaralajien hintaerot suhteessa kuluihin. Energiapuusta ei makseta ainakaan vielä tarpeeksi, että niitä kannattasi taimikoissa alkaa asiakseen kasvattamaan.
Mh-suositukset on tehty kompromissina puiden kasvun, korjuukulujen ja hakkuiden saannon kanssa. Niissä on tapahtunut muutoksia. Mm. menojen/tulojen laskenta myös mo:n kannalta katsottuna pitää olla mukana sekin.
Mikä on ajatus jos ajatellaan harvaan kasvatusta? Istutus 1000kpl kuusentaimia/ha? Onko ajatus että konekuskeja vaan mietitään miten ne saa parhaan tuloksen ja ” heitä” miellyttävät hakkuuolosuhteet? Jos näin on, ollaan aika pitkällä suossa josta tuskin noustaan..
Ku kasvatus taimikonharv. jälkeen 1300 -1400 kpl/ha tiheydessä antoi parhaan kiertoajan tuloksen erään tutkimuksen mukaan . Männyllä 1400-1500 kpl/ha . 3 %:n korko.
On selvää että myös kasvupaikka vaikuttaa, puulajin ohella, kasvupotentiaaliin ja sopivaan kasv.tiheyteen mutta myös se, että aikaistuneet tulot lisää tuottoa.
Olisi keskustelun kannalta rakentavanpaa, jos tietäisimme tämänkin alueen alkuperäisen puulajin. On kyllä helppoa antaa tuomioita ja hoito-ohjeita, mutta ne menettävät merkityksensä, jos alueen historiaa ei tunneta tarpeeksi. Asiat kun eivät läheskään aina ole menneet niin, miltä ne tällä hetkellä näyttävät.
Olen pyrkinyt keskustelemaan rakentavasti mahdollisista keinoista välttää kuvassa esiintyvä tilanne. Pääteemana tällä kertaa ravinnetasapaino ja kasvatustiheys. Molemmat asiat ovat isännän päätäntävallassa. Jos ko asiat eivät ole kunnossa ,tilanne on ,miltä kuvassa näyttää. Harmillista vain on ,että monesti vasta seuraava sukupolvi kärsii seurauksista.