Keskustelussa energiapuuharvennus-osiossa jo pyydeltiin kuvia ”enskastani”. Noin 20v. päävaltapuu rauduskoivu, siementynyt siemenpuilla, hirviltä säästynyt hiukan istutettua mäntyä, kuusi luontaista.
Keskustelussa energiapuuharvennus-osiossa jo pyydeltiin kuvia ”enskastani”. Noin 20v. päävaltapuu rauduskoivu, siementynyt siemenpuilla, hirviltä säästynyt hiukan istutettua mäntyä, kuusi luontaista.
Metsänhoito
On taas motokuski onnistunut pilaamaan ”hyvän”metsän. Ottanut parhaat puut ja jättänyt huonommat…niitäkin liian vähän…laakista päätehakkuutiheyteen.
Sellufirmat ovat saaneet ansiotta kuraa niskaansa ,kun joutuvat korjaamaan puita vähän kehnommassa tilassa olevilta leimikoilta. Kuvassa varsin edustava esimerkki siitä.
Ensinkin Kiitos Metsälehdelle! He ovat kuitenkin saaneet typistämättömät kuvani ja laittaneet ne eli ensimmäiset versiot lähetyksestäni. Ja pahoittelut turhan monista kokeiluista lähettää koska en käsittänyt mistä kiikastaa, se oli kuvien koosta.
Mitä itse kuviin niin suorittava oikeassa, edustava otos millaista tuhoa hirvikarjan laidunnus 2000-luvun vaihteessa sai aikaan. Silloinhan Satakunnassa oli tuplat nykyiseen hirviä. Tältä alueelta oli aivan mahdoton suojata alan kattavaa mäntytaimikkoa jatkuvalta laidunnukselta koska alan halkaisee vilkas yleinen tie. Lisäksi alapuolella on isot suoalueet jonka reunat varsinkin näyttivät olevan ”karjan” pääasiallisia oleskelupaikkoja. Kerran makasi mäkirinteessä yksi nuori hirvi joka näkyi nuoressa taimikossa tielle kun tulin avolavalla sinne katsomaan. Oli taittanut iltapaloiksi juuri nuoren männyn ja asettunut sen juureen makuulle. Hiukan hämärän alkua oli joten kai turvasi siihen että kohta tulee pimeä. Tuli lähtö.
Tuossa on kriittisellä hetkellä liian tiheäksi päässyt koivikko aiheuttanut suurimmat tuhot eli hävittänyt loputkin hirviltä säästyneet männyt. Ylitiheys on lisäksi aiheuttanut koivujenkin riukuumtumisen ,josta puolestaan on seurannut kolmanneksen pienempi hakkuukertymä hoidettuun metsään verrattuna.
Tämä näkymä on meikäläiselle työn puolesta varsin tuttu. Myös syyt ja seuraukset. Hirviä asiasta on turha syyttää ,jos olosuhteet ovat kuvan kohteessa kehittyneet erityisesti hirviä suosivan tilaan.
Suorittava voisi jo lopettaa tuon itsepäisen jankuttamisensa. Jos paikka on hirville otollinen, ne ottavat sen omakseen, eikä taimikosta jää silloin paljoakaan jäljelle. Taimikon hyvällä hoidolla ei valitettavasti voida tätä estää. Totesin viimeksi tänään niin tapahtuneen rajanaapurini hyvin hoidetussa taimikossa, jossa lähes kaikki viljellyt männyt oli syöty. Vain luontaisesti syntyneet kuuset olivat jäljellä, mutta ne ovat liian kuivalla ja karulla maapohjalla kasvaakseen kunnolla.
Kun liikkuu vähän muuallakin, kun omilla nurkilla ,näkökannat laajenevat. Hirvi napsii eväänsä suojaisista ja runsaasti ravintoa sisältävistä paikoista taimikoissa ja tuho on harvoin kovin laaja. Kuvan nuoressa metsässä ylitiheyden aiheuttama tuho on monta kertaa suurempi. Suuresta runkojen määrästä huolimatta puuta on karttunut pinolle kolmannes vähemmän ,kun on arvioitu. Energiapuutkin jäivät haaveeksi. Metsä saa turvota tuossa kunnossa rauhassa päätehakkuuseen asti.
Kerrotko suorittava, mikä meni tässä kohteessa kädettömyyden piikkiin? Ihan vain, jotta voin jatkossa välttää vastaavat virheet ja kasvattaa lahokuusikuvioilla turvallisesti koivua.
https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/koivun-kasvatusta/
Käsitellään tuo kysymys keskustelupalstan puolella monimuotoisuusviestiketjussa.
Suorittava porras: ”Hirvi napsii eväänsä suojaisista ja runsaasti ravintoa sisältävistä paikoista taimikoissa ja tuho on harvoin kovin laaja.”
– Mitenköhän tuo edellä oleva pitäisi käsittää? Metsänomistajalle hyvin hoidettu, mutta syöty taimikko on aina suuri taloudellinen menetys. Metsää omistamatonta se ei koske.
Tässäkin kohteella jossain keskustelussa jo mainitsinkin että hirvipäällikkö joka tuli vuokrasopimusta siihen aikoihin tekemään tuumasi että on sulla siinä komea männyn taimikko. Se olikin sitten viimeinen halu keskustella siitä taimikosta vaikka jälkeenkin joskus hiukan jutuksi yritin. Ja kuten olen maininnut tässä kohteella on kertaalleen myös raivaus suoritettu. Tämä on juuri se kymmenen ha:n ala jolla konttasin pikku-Stihlin kaas alan läpi koska halusin edes kuusista tulevan sitten laadukkaita. Eikä niissä kauheasti enää moitittavaa olekkaan mutta eihän sitä kovin kattavasti alalla vielä ole. Tosin tulossa kyllä lisää koko ajan.
Olen viesteissäni pyrkinyt tuomaan esille kokemuksen tuomia keinoja saada ne vahingot pysymään mahdollisimman vähäisinä. Ennuste tässä suhteessa on paranemaan päin Visakallonkin kohdalla. Raivaussahaa on käytetty viime aikoina tarmokkaasti. Vaikutukset näkyvät jo lähitulevaisuudessa.
Jessen kohdalla kuva kertoo, miten kannattavaa on suosia suuria kasvatustiheyksiä ja pyrkiä hoitamaan metsä kuntoon energiapuita korjaten. Ajallaan raivaamalla olisi kuvan puustokin saatu järeytymään ja melkoinen määrä havupuuta pelastettua kasvuun. Tässä on juuri se pointti,miksi suhtaudun kriittisesti energiapuuhankkeisiin metsänhoitomuotona. Kuvan tilanteessa on myöhäistä korjata asioita. Energiapuu ei ollut vaihtoehto ja urakoitsijan saatiin houkuteltua palstalle väärentämällä hehtaarikertymä todellista suuremmaksi.
Toiseksi lisätietoa hakkuun saldosta joka myös voi hiukan kumota sitä nk. ylitiheyttä. Nyt lähti hakkuulla 1060 kpl runkoja/ha koko alan hakkuusta. Jäi todellakin alle tuhannen joka paikkaan eli päätehakkuutiheyteen jota eräs Jätkä ei käsittänyt ollenakaan. Metsään.fi:n alkutiedot olivat niin vaatimattomia ettei tuolla hakkuun runkomäärällä siellä pitäisi olla korttakaan pystyssä!
Sanon tämän nyt jälleen kerran suorittavalle, että metsissäni ei ole koskaan ollut kysymys raivaamattomuudesta. Olen aikojen kuluessa työllistänyt yhteensä yli kaksikymmentä nuorta raivauksille. Viimeiset puoli vuotta olen eläkkeelle jäätyäni tehnyt sitä samaa työtä itse. Suorittavalla on jonkinlainen pakkomielle syyllistää meidät metsänomistajat. Meilläpäin metsätalous on aina ollut maataloutta tärkeämpää, koska pellot ovat olleet hyvin pieniä ja kivisiä. Täällä ei metsien huono hoito ole ollut edes vaihtoetona kenelläkään. Ei näytä suurikaan käsiteltyjen hehtaarien määrä auttavan suorittavaa ymmärtämään näitä asioita.
En suuremmin kaivele syyllisiä ,vaan syitä. Kommenttini tässä ketjussa koskevat enimmäkseen näkymää kuvissa. Muistissa on vielä sekin ,kun Jesse piti tätä kohdetta potentiaalisena energiapuukohteena jo lähes 10 vuotta sitten ja ihmetteli oston pidättyvää suhtautumista puukauppoihin. Raportin on ostomies joutunut laatimaan kohteesta esimiehelle en vieläkin nytkin ,koska hakkuukertymä on jäänyt vähäiseksi ja puuston järeys(n.40l/r) poistettavien runkojen kohdalla alle sen, mitä urakointi sopimuksissa lukee.
Mitä Jessen raivauksen tulee, taisi raivaus olla tuntematon ja vastenmielinen käsite siinä vaiheessa ,kun hirvisoppareita pähkäiltiin vajaa 10 vuotta takaperin ja raivaukset mtsshalla alkoivat vasta ,kun oli jo myöhäistä.
On tuo aivan käsittämätöntä söpötystä suorittava! Mitä ihmeen valitusta vähäisestä järeyrestä tai poistumasta? Kun hakkuulta ensiharvennuksessa tulee 40m3/ha ei siinä mielestäni kyllä mikään ole vialla. Moto makasi viikon palstalla vielä homman jälkeenkin. Kuten se kuski sanoikin että on hyvä että oli tällainen työllistävä tähän väliin kun ei mitään oikein ohjelmaa ollut edessä. On tosi että aikomus oli e-puun käsittely kuten siihen aikaan voimakkaasti markkinoitiin mutta eihän siitä mitään olisi tullutkaan kun ei mänty päässyt kasvuun eikä oikein mikään muukaan. Kyllä tuo alalla oleva puumäärä pitäisi kertoa jotain suorittavallekkin. Se että poistuma oli Metsään.fi:ssä arvioitu yläkanttiin oli kahden ostomiehen aivan selvä huomio palstalla käytyään. Se ei muuta miksikään että hirvien tuhovaikutus on ollut huomattavan suuri juuri tällä metsäalalla.
”Päävaltapuuna raudus” ? Kaksi raudusta noissa kuvissa, nekin runkomuodoltaan kevottomia muuksi kuin kuitupuuksi ja energiaksi. Varmaan tuo alue oli ennen hakkuuta melko toivoton ja hakkuun jälkeen täysin toivoton. Toki Jeessi teki muhkean tilin MG:n kanssa puuhastellessaan, mutta se taisi kertyä vain KEMERAsta. Olisi kiva kuulla hakkuukoneen kuljettajan oma mielipide parin sanakaljansa jälkeen, jolloin voisi ihan totuuttakin kuulla.
Niin, onko sitten päävaltapuu jos Metsään.fi antaa prosentiski 68%:ia! Sitä voi Jätkä taas taskudekkaristaan tarkistaa riittäkö se päävaltapuuksi. Kemeraa en ole vielä saanut senttiäkään. Tosin sen hakemuksen aikanaan tein ja toteutusilmoituksenkin jo mutta sen näkee sitten. Se ei ole ollut mikään tavoite vaan lisäetu.
Juuri tältä keväältä takana 0,5han raivaus. Istutetut kuuset 5-6metrisiä. Alan karuin kohta n. 0,2ha istutettu samaan aikaan männylle. Nyt tältä karulta alalta ei löytynyt yhtään mäntyä. Pari luontaisesti syntynyttä kuusta löytyi. Jätin sinne tänne parhaimmat hiekset pystyyn. Alalla käyty taimikon ollessa pientä ekaa kertaa rsivaussahan kanssa. Nyt metsäkauppojen jälkeen suuntasin sinne itse heti. Näin se on männyn kasvattaminen Satakunnassa hirvien kanssa… hoitamisesta se ei ole kiinni. Hirviä liikaa. Ihan sama mitä suorittava väittää.
Nyt ole Jeessin kanssa samoilla linjoilla, että kymmenen vuoden päästä päätehakattavissa. Jopa aijemmin, jos tukea tulee taas vajaa tuottoisten uudistamiseen.
Hirven yksi pirullisin ja vaikeimmin kontrolloitava ominaisuus on nopea taimen näykkäävä rykäisy. Istutustaimi tulee juurineen mukana ja se syö liikkeessä koko ajan eli se juuripaakku putoaa vasta hetken päästä jolloin hirven tekemää tuhoa on mahdoton jälkeenpäin edes huomata. Ihmettelee vain mihin taimet ovat kadonneet. Osa menee varmaan juuripaakkuineen kitaan mutta kyllä niitä tiputettuja paakkuja joskus aina löytää. Nuorelle isännälle on käynyt juuri näin. Minulla oli viimekesänä aika paljon myös tällaisia ja osaan löytyi koko taimi tai pelkkä paakku. Kuivuneena hirven jälkien varrelta. Kyllähän näistä vajaatuottoisia ja mitäsattuu metsiä tulee. Satakunnan hirvet olisi helppo kanta hoitaa mutta kun tahtoa puuttuu. Kennelkerhotyyppisen metsästysporukan ei ainakaan viimesyksynä tarvinnut edes hyssytellä. Totesi lihaa tuodessaan että elävääkin jäi aivan tolkuttomasti. Olihan se mieltä ylentävää, voi jessus!
Sikarin kommenttiin että tuo on monesti käynyt mielessä jopa tätäkin hakkuuta suunnitellessa ja pähkäillessä. Oli aivan hilkulla etten jo nyt lähtenyt uudistamaan. Mutta rauduksissa on potentiaalia kuvien antia enemmän kunnollisiin tukkivärkkeihinkin. Yksi siementävä raudus oli viimeksi jäänyt ja sen tyvi oli täyttä tavaraa kun se nyt oli kaadettu. Eli oletan laadun ja suoruuden aika paljolti riittävän vaikka kuviin sattui noita hirvien vikuuttamia mutkaisia. Kymmenessä vuodessa tuo harvaan ja tuuliinkin tottunut ottaa vahvuutta aaika mukavan rykäisyn. Joku mäntykin saattaa jonkun tukin antaa vaikka niissä laatu on vielä enemmän mitäsattuu-tasoa.
Olen ajatellut järjestää halukkaille tutustumiskäyntejä hirvien kesäruokaipaikoille sekä talvilaidunalueille. Samalla olisi mielenkiintoista kuulla, miten metsiä pitäisi hoitaa tällaisilla alueilla. Kuten jo lukuisia kertoja olen todennut, tietyissä oloissa hirvivahingot eivät ole hyvällä metsänhoidolla torjuttavissa. Nyt on nähty sekin, ettei edes hieskoivun kasvatus energiapuuksi tahdo enää onnistua. Jäljelle kun jää vain joka vuosi hallan vikuuttamat kitukuuset.
Visakallo oikeassa, tuohan siinä ongelma onkin kun ne kuusetkaan ei noissa tahdo olla laadultaan hyviä. Nytkin kaikki puitiin kuiduksi vaikka järeyttä muutaman motin kuusitukkisatsiin olisi ollut. Mutta noissa oloissa rungoissa on vikoja ja oksaisuus aika vankkaa.
Piti osallistua (syksyllä?) riistakeskuksen koulutukseen, jossa käsiteltiin riistanhoidon ja metsätalouden yhteensovittamista. Jesseäkin houkuttelin mukaan, mutta jotain kissanristiäisiä tai ehkä jopa työesteitä tuli, enkä päässyt paikalle. Toista kurssia ei kohtuullisen matkan päässä ollut.
Visakallon ajatus on kuitenkin hyvä. Ministeri Leppäkin saisi osallistua tuollaiselle retkelle ja itse tällaisena kädettömänä metsänhoitajana haluaisin saada oikeat ohjeet taimikoiden hoitoon. Kehoitus raivata taimikot ei riitä, eikä jättää ojanpientareet raivaamatta. Ei varsinkaan, kun hirvieläimiä on kesällä helposti 150 kpl/1000 ha. Mahtaako luku talvehtimisalueilla metsästyksestä huolimatta tuosta vielä jopa kasvaa.
https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/energiapuun-tuki-jatkuu/sivu/3/
Tässä vähän mietteitä ja Jessen odotuksia muutaman vuoden takaa. Ei mennyt energiahommat ihan toiveiden mukaan. Kuvan leimikko oli tyrkyllä energiapuukohteeksi jo tuolloin. Samanlaisin odotuksin on ollut valitettavasti liikkeellä moni muukin ja metsä on ehtinyt mennä pilalle toteutumatonta energiapuusavottaa odotellessa. Energiapuumarkkina ei toimi läheskään kaikkialla.
Jesse oli 8 vuotta sitten panttaamassa hirvenmetsästysoikeuksia maillaan. Sanaakaan hirvien aiheuttamista vahingoista ei kuvan palstan kohdalla tuohon aikaan mainittu. Raivaaminen olisi kuitenkin ulkoistettu mieluusti motomiehelle ja puut olisi pitänyt kasvattaa ylitiheydessä korjuutapahtumaan asti. Nyt(8v myöhemmin) , kun saanto ei vastannutkaan odotuksia eikä energiapuukauppaa saatu aikaiseksi lainkaan,alettiin etsimään syyllisiä hirvistä ja hirvimiehistä.
Tässä on Visakallollekin/Puun takaa esimerkki energiapuuhurmoksen kielteisistä vaikutuksista , joista vuosikymmenen ajan olen koettanut metsänomistajia varoitella. Kantani oikea-aikaisten toimenpiteiden myönteisistä vaikutuksista on vuosien varrella vain vahvistunut isojen toimijoiden metsisä näkemieni onnistumisten myötä. Yleisesti yksityisellä puolella tullaan kehityksessä enemmän tai vähemmän perässä.
https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/energiapuun-tuotanto-saattaa-nousta-jopa-tarkeammaksi-kuin-tukkipuun-tuotanto/sivu/2/
…kuinkas on käynyt?
Kiitoksia jesselle hyvistä kuvista. Se on hienoa että joku vielä uskaltaa tänne kuvia lähettää ruodittavaksi. Monesti palaute on aika kovaa. Jesse on paljon kirjoitellut metsistään ja niiden hoidosta joka poikkeaa aika usein valtavirran ajatuksista.
Visakallo on aivan oikeassa että kun hirvet ottavat jonkin taimikon syönnösalueeksi niin taimia ei pelasta kuin läpi vuorokautinen vartiointi. Tänään raivasin erään kuvion jossa oli myöskin kaikki männyt syöty ja viime viikolla oli noin 400 m päässä toinen työmaa puhdasta männikköä joka oli syönniltä säästynyt. Uskon että kumpikin alue kuuluu samojen hirvien reviirille.
Olen myös vuosia hakannut motolla energiapuuleimikoita joten aika monta niistä on tullut nähtyä. Yli 95 % kaikista noista leimikoista oli taimikonhoidon jätetty tekemättä tai ne olivat tehty huonosti. Joten suorittavakin on oikeassa monessa aisiassa. Sitä en tiedä olisiko edes taimikonhoidon oikeaaikaisuus pelastanut jessen taimikot, mutta kun jessen kommentteja lukee niin taimikonhoidot Oleo Maticilla ole mitenkään työlistan prioriteetin kärjessä.
Mutta hyvä että nyt metsä on laitettu kuntoon ja voi odottaa parempaa rahallista tulosta.
Kuvion puuston kehitys on vasta alkuvaiheessa. Työnä energia / ensiharvennus on sujunut hyvin, ei kolhittuja runkoja eikä koneen painamia uria.
Poistumana 40 m3 on normaalia poistumatasoa kun lähdetään korjaamaan aikaisempaa hoitamattomuutta ja hirvien tuhoa. Puusto on vielä nuorta ja käynnin jälki näkyy nyt kuviolla, mutta nähtäspä kuvio 10 tai 15:ta vuoden päästä, viekkaan, ettei helpolla uskoisi samaksi.
”Tämä hirvien mukana olo taimikoiden alkukehityksessä on aivan uskomatonta meillä Suomessa, että miten on mahdollista !!! ”
Hirven aiheuttama laatuvika rungoissa ei aina näy päältäpäin, mutta uusien sahojen vastaan otto sen sitten paljastaakin, joka on yllätys metsänkasvattajalle.
Suorittavan hehkutus vähän ontuu mutta hiuakn perääkin. Tuosta alasta tehtiin e-puuhakkuuna jo monta vuotta sitten pari kuviota eikä niissä mitään hirviongelmaa niin voimakkaana ollutkaan. Kuvioiden luonne oli tyystin erilainen. Kuusi/hieskoivupitoisina niissä mentiin hieskoivun e-puuhakkuuna silloin kuvatun lailla. Kuusikko varttuu ihan muutaman vuoden päästä ensiharvennuskuntoon kun hieskoivut otettiin ajoissa päältä. Kaksi pienempää alaa eli mäkeä oli istutusmännikköä joiden läpi myös mentiin pahemmat hirvien/myyrien raiskaamat pois ottaen myös. Ei siinä e-puuhakkuussa ollut vertailukohtia näihin kuvioihin kovinkaan paljon. Ainoastaan ikä suht sama. Nyt e-puuhakkuun ansiosta huomattavan paljon edellä nyt käsiteltyjä. Tämä kuvien mukainen ala tarjottiin myös e-puuhakkuuksi mutta laskeskelin että läpihinta oli niin paljon kevyempi ettei se riitä kuittaamaan nyt saatua kuidun hinnalla tehtyä tiliä. E-puufirman arvio ylti kyllä lähelle nyt saatua, en moiti. Hyvin silläkin olisi menty. Hirvien aiheuttamaa tuhoa metsän kokonaiskehitykseen ei mikään muuta. Se teki mäntymetsästä koivuvoittoisen jossa tuli istutusten tuhon myötä takkiin ja myöhemmin tietysti vielä enemmän mäntytukin rajuna vähenemisenä tulevaisuudessa.
Kun puhutaan yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta ja elinkeinovapaudesta, niin silloin valtion toimet eivät saisi olla esteenä. Valtio on päässyt hirvivahinkojen korvaamisesta aivan liian halvalla, siksi meillä on edelleen hirviongelma. Jos valtio joutuisi täysimääräisesti korvaamaan metsänomistajille, että laadukas männikkö joudutaan kasvattamaan huonolaatuisena hieskoivikkona, tai vain männylle soveltuvalla maapohjalla joudutaan viljelemään kitukasvuinen ja kuivuuteen kuoleva kuusikko, tai viljelemään kuusikon jälkeen lehtipuun sijasta uudelleen kuusikko, nousisivat korvaussummat sille tasolle, että hirviongelma loppuisi maastamme pasissa vuodessa.
Toiveajattelua. Asia on ollut esillä jo lähes 50 vuotta. Siksi esitänkin ,että taimikot pidetään kunnossa,jotta vahinkoa syntyy mahdollisimman vähän.
Se on erittäin epäoikeudenmukaista juuri niitä kohtaan, jotka pitävät taimikot kunnossa ja joutuvat siitä huolimatta kärsimään hirvivahingot. Hirvet eivät tapa itseään nälkään, ne tulevat jopa pihaan syömään omenapuut, jos metsästä ei ruokaa löydy.
Noin se on kun Visakallo tuumaa. On sitäkin nähty kun omenat lähti emän ja vasan toimesta parempiin suihin. Mikään ei häirinnyt. Taimikoiden kunnossapidon tason pitää saada metsänomistajan päättää eikä metsästäjien. Mitään oikeutta tuollaiseen haittaa tuovaan hirvieläin määrään ei ole ollut mutta poliittisten päättäjiemme olemattomuus asiassa on pitänyt terrorin voimissaan. Toivottavasti saamme joskus maa-ja metsätalousministerin joka ei ole MTK-n talutusnuorassa metsästäjien pussiin hääräämässä.
Voitko suorittava käydä kommentoimassa keskustelupalstan puolella viestiketjussa ”Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään” sivulla 31 sinulle 4.5.20 13:04 esittämääni kysymystä. Oliko tuo poikkeustapaus suomalaisessa metsätaloudessa, jossa hirvieläinongelma on vain linjan Vaasa – Kotka alapuolella oleva paikallinen ongelma vai löytyykö kuvasta huonosta hoidosta kieliviä elementtejä? Paikallisilla metsästäjillä on puitteet kunnossa, viime syksynäkin lihaa minulle tuodessaan kehuivat aluetta hyväksi metsästyksen kannalta, ja tieto alueen hirvieläintilanteesta on olemassa.
Kun 2000-luvun alkupuolella oli epäselvää miten energiapuun markkinat ja käyttö muuttuu, otaksuttiin sen lisääntyvän huomattavasti. Oli siinä arvuuttelussa mukana UPM:kin (koska sen paras osatulos tuli Suomessa puuperäisen energian tuotannosta) ja arvioitiin silloin , että kannattaa kasvattaa osa taimikoista 2x tiheydessä norm. verrattuna juuri energiapuuhakkuuta varten. Se ei tietysti tarkoita sitä että th:t jätetään tekemättä mutta ylitiheät taimikot on osin niiltä ajoilta peräsin. Männyntaimikoista niissä on tulossa laatupuuta , jonka hitaasta kasvatuksesta ei tosin saa mitään korvausta ainakaan vielä nykyisen bulkkihinnoittelun aikaan. Siinä asiassa Suomi on vielä kehitysmaa verrattuna joihinkin muihin kehittyneisiin metsätalousmaihin.
Olisihan sen taajemmassakin kasvattanut mutta esim. tuossa kuvien kolmella kuviolla keskimäärin alle 1500 runkoa/ha ennen hakkuuta tilanne. Mitään rajua raivausta ei ole tehty vaan tilanne itseasiassa vain oli senverran surkea hirvilaidunnuksen jäljiltä. Sellainen kuvio siellä tuli itse nyt tehtyä tämän kevään aikana jossa runkoluku oli sitä mitä silloinen Puukin mainitsema e-puuajatus tuki eli 3160 runkoa/ha. Nyt otin suunnilleen puolet pois. Metsä ei edes ollut mitenkään taajan näköinen että kyllä siitä olisi metsä vielä monta vuotta tuollakin kasvanut. Toki e-puufirma myös halusi sen tehdä mutta se jäi koska hylkäsin huonomman hintatason vuoksi koko e-puuhakkuut. Nyt tein poltinpuuta ja maan lannoitetta.
.Lähtötilanne 1500 runkoa hehtaarilla……ja 1060 runkoa/ha oli keskim. poistuma koko alalta ja puuta 40m3/ha????
Voihan tuossa Metsään. fi:n alkutiedoissa hiukan kuraa olla mutta näin on menty. Tuo on tietysti faktaa mikä hakkuulla otettiin. Pienin kuvion lähtötilanne oli 960kpl/ha ja suurinkin runkoluku 1440kpl/ha (4kpl kuvioita hakkuussa). Että joissain kohtaa pitäisi nyt lähinnä olla aukkoa mutta ei ole. Hiukan tuosta ylöspäin täytyi ha-kappalemäärä olla kuvioittain ennen hakkuuta. Kuitenkaan ei mitään tiheikköä eikä pusikkoa eikä hoitamatonta. Hirvien hoito oli kyllä siitä pitänyt huolen parinkymmenen vuoden kasvu-uralla.
Ei taida poistuma riittää kemeraan, vaikka kuinka venyttäisi.
Nmh:n kemerassa saisi olla enemmän ”venymävaraa”. Nykyisin on keskisessä ja e- suomessa min. kertymä 35 m³/ha . Kuivemmilla mäntykankailla ei päästä tuohon kertymään muuten kuin odottelemalla liian kauan jäävän puuston kannalta, latvukset ehtii supistua jo liiaksi 4000 kpl/ha tiheydessä. Sama näkyy tuossakin kuvan koivikossa jo osittain. Vähän aikaisemmin tehty nmh olisi ollut paikallaan.
On järkyttävää seurata,kun ihmiset pilaavat metsässä täysin laiminlyömällä taimikoiden oikea-aikaisen hoidon tavoitellessaan ilmaista työpanosta ja kemerarahaa . Tämä Jessen esimerkkitapaus on vain jäävuoren huippu.
Jeessin ensiharvennuskohteessa on mielestäni tehty klassisia virheitä kosolti. Ensinnäkin on kasvateltu pusikkoa KEMERAn toivossa niin, että varsinaiset kasvatettavat puut ovat jo menehtyneet.
Ja toiseksi harvennuksen suorittaja on vetänyt suunnilleen saman kaavan mukaan koko ajan, eli poistanut lähes samalla rytmillä, laskematta jäävän runkoluvun oikeellisuutta. Tuloksena on, että alue, josta ei olisi kestänyt ottaa oksaakaan, menee käytännössä aukoksi, mutta alue, jossa lähtötilanteessa on 4000 r/ha, on harvennettu lukemaan 3000 r/ ha.
Harvennusjälki on keskimäärin hyvä, vaikka se on täysin kelvoton.
Harvennus on latvusten hoitoa. Jos puulla ei ole elävää latvusta ,on sitä turha jättää. Jälki on juuri tuommoista ,kun Jessen kuvissa näkyy riukuuntuneen metsän harvennuksen jälkeen. Monesti nuo palstat ovat sekä aukkoisia ,että ylitiheitä jostakin kohtaa yhtä aikaa. Tihentymidtä ei tahdo löytyä riittävästi elinkelpoisia runkojakokonaisuuden parantamiseksi .Hakkuun toteuttajalla on tuossa vaiheessa keinot vähissä.
Aika harvasta kohtaa tuo metsä on päässyt riukuuntumaan. Koittakaa ny miettiä esim. laserkeilauksen tulosta jossa runkoluku huippii nyt poistetun määrää. Miten ihmeessä voi puhua hoitamattomuudesta kun palstoilla on hiukan yli tuhat/ha keilauksen mukaan. Yksi kuvio jopa allekkin. Ja kyllä aivan varmasti tiedän että hoidettu on koska itse sen olen tehnyt. Siellä missä tavaraa oli pyrin noin kolmentonnin/ha asentoon. Nyt osa todellisuudessa sitä olikin. Mutta silti se oli siistiä hoidettua koivikkoa jonka latvuskin oli aika hyvä vielä. Nyt oli viimeiset hetket harventaa jossa Puuki mielestäni erittäin oikeassa. Tämähän oli Kemerakelpoinen jo Metsään.fi:n mukaankin. Näistä on muuten Kemera hoitumassa ilmeisen myönteiseen suuntaan. Metsäkeskuksen paikalliskontrolli halusi kuitenkin nähdä koska hakkuu kieltämättä hiukan mielenkiintoinen niin toteutuman kuin alkulähtötilanteen vuoksikin. Itseasiassa itse pyysin käymään. Haluan asiaatuntevaa kommenttia nähtynä.
Siellä on vielä ojan toisella puolen nähtävissä alkutilanne koska pieni kaistale tuota tasoa on vielä pystyssä seuraavassa kuviossa. Puukilta todella asiallinen kommentti. Saisi Kemeran vaatimusta hiukan laskea kuutiomäärän suhteen mutta vielä minulle erikoisempi on tuo miksi poistuman runkoluku vaikuttaa päätökseen. Tosin sehän on hiukan ”fiilattavissa” kuten nyt on ilmennyt.
Miksi ihmeessä pitäisi saada kemeraa, jos ei ole poistettavia runkoja/kuutioita? Kyllä metsä pitää nähdä omin silmin eikä tuijottaa pelkkää näyttöä ja metsään.fi:itä.
Juuri näin, kuten sikari totesi! Jos tekisin hoitotyöt ja puukaupat pelkästään metään.fi -tietojen pohjalta, niin kyllä jännitystä ja jutun aihetta riittäisi sen jälkeen!
Nmh-kemeran pienpuulisä oli alunperin tarkoitettu energiapuun korjuun mahdollistamiseksi. Homma kääntyy itseään vastaan , jos sen min. kuutiomäärävaatimus heikentää mh:a. Niin on osin käynytkin. Eh;en pienilpm:en puun kantohinta on laskenut tuen verran joten tuki menee ostajafirmoille eikä e-puun kasvattajille.
Metsään.fi:n avulla ei kannata paljon muuta tehdä kuin hakea ne kemerat , kun on ensin käyty metsässä tarkistamassa tilanne.
En ole päässyt tässä kohteessa missään vaiheessa kärryille, joten voitko Jees tiivistää tapahtumat pariin lauseeseen. 7.5.20 7:01 kommentissa sanoit, että lähtötilanne oli 1500 r/ha. Puoli tuntia myöhemmin lähtötilanne olikin 960…1440.
Nyt hakkuun jälkeen ollaan alta tuhannessa, mutta poistuma oli 1060. Toisaalta jossain oli 3000 r/ha ja kemerakelpoisuus eli mistä tässä kaikessa on kyse?
Neljästä eri kuviosta joissa kaikissa tietysti oma Metsään. fi – tietonsa. Miten sitten kaikki meni on faktaa jota olen jo riittämiin selvittänyt. Kolme kuvioista tehtiin M-G:n toimesta konetyönä ja niistä tietysti faktaa moton hakkuulistalta. Se että tiedot vaikuttavat hulluilta on alkutilannetietojen aika surkea taso. En tiedä mikä laserkeilauksessa menee noin rajusti pieleen mutta ilmeisesti esim. Puuki on aiemminkin tilanteen todennut samoin. Yksi kuvioista oli omatoimiharvennus jonka tietysti liitin näihin Kemera-hakemuksessa koska se ei pelkästään olisi kuviokooltaan riittänyt. Tuo mitä yleensäkin jäi on tietysti minulta vain arvausta mutta eiköhän tuo Keskiviikkoaamusta selviä kun käymme Metsäkeskuksen tarkastajan kanssa paikalla. Raportoin aiheesta vielä silloin tuon jäämäpuuston hänen arvionsa mukaan.
Mahtaako arvio leimikosta olla peräisin sittenkään laaserkeilauksen tuloksista? Ettei vaan olisi kyseessä toimistotyönä päivitetty metsäsuunnitelma. Sekin olisi pitänyt paremmin paikkansa, jos suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet olisi tehty ajallaan. Jos ei ole tehty mitään , hakkuun ajankohta siirtyy kymmenellä vuodella ja saanto on , mitä sattuu tulemaan.Ainoa positiivinen asia on , että metsässä ei tarvitse enää rampata ennen päätehakkuuta. Luonto kiittää!
Ainakin kaksi ostomiestä olivat yhdensuuntaisia mielipiteissään eli heidänkin mielestään laserkeilaus antaa joissain kohteissa juuri tällaisia virheitä. Toimistotyönä vanhoista päivitettynä määrä/ha olisi ollut lähempänä kolmeatuhatta/ha koska muistelisin juuri niillä main olleen muutama vuosi sitten. Kummastelinkin joskus että miten se nyt noin on muuttunut. Alallahan on joskus edellisen omistajan aikaan tehty paperiversiosuunnitelma joka on sieltä sitten päivitelty Metsään.fi:n tietokannaksi. Piti silloin paremmin kyllä paikkansa. Virhettä on varmasti teettänyt hirvien tekemät pienaukot ja puulajin muuttuminenkin.
Sikari, sieltä tuli melkein 40mottia pois että kyllä Kemera on ansaittua.
Ehdot nuoren metsän hoidon tuen myöntämiselle:
Poistuman vähimmäismäärä 1 500 runkoa hehtaarilla, kantojen on oltava läpimitaltaan vähintään 2 senttimetriä, pohjoisessa Suomessa poistuman on oltava vähintään 1000 runkoa hehtaarilta. Lisäksi poistumaan laskettavien runkojen pituuden on pitänyt olla vähintään puolet vallitsevan jakson keskipituudesta.
Tuo Kemeran ehto on kappalemäärältään aika tavallaan naurettava ehto koska ketään ei pysty tarkkaan kontrolliin tuon suhteen. Onneksi järkeä tarkastavilla tuntuu olevan ja neuvonpito paikanpäällä oli hänellekkin mieluinen vaihtoehto. Sillähän siitä päästään ja huomenna ollaan viisaampia miten jatko tämän suhteen. Uskon vahvasti järjen voittoon. Onhan tuollaisen hakkuun poistuma ennakkoraivauksineen varmasti ok. Uskoisin että yli kahdentuhannen/ha on helposti poistuma.
Pikainen kommentti että kuvat eivät antaneet tarkastajallekkaan aivan mairittelevaa kuvaa harvennuksen jälkitilasta. Paikanpäällä vaikutelma kuulemma parempi. Kaikki Ok kun kuviot kierretty ja asiat ovat nyt paremmalla tolalla myös Kemeran haussa. Eli apuja huonosti tekemääni hakemukseen ja toteutusilmoitukseen saannissa. Minulta hävettävän huono suoritus mutta olen yleensä yrittänyt skarpata eli seuraavissa kohteissa jos Kemeraa vielä on olemassa niin uskon selviäväni hakemuksestakin paremmin. Varsinkin kun sen hakemustakin kai hiukan helpotetaan. Viran puolesta hommaa tehneelle suurKiitos vielä todella asiallisesta opastuksesta ja hienosta ja mielenkiintoisesta pienestä metsäretkestä!
No sehän meni hyvin sitten. Ei ne tarkastajat ilkeyksissään kohteita ota tarkastukseen. Jos kaikki hyväksyttäisiin, niin alkuvuodesta voisi pistää jonon toimiston eteen ja jakaa rahaa niinkauan kuin riittää.
Niin, varsinkin kun itse pyysin tarkastusta paikanpäällä juuri hakemukseeni liittyvän yhteydenpidon ohessa. Oli helpompi hänenkin hahmottaa kun näki alueen ja puukasatkin vielä kaikki paikanpäällä. Helpotus tuo oli kun kaikki kuitenkin ok. En vielä silti yöunia menettänyt tuon takia. Oletin kuitenkin edes osittain olevan hyväksyttävissä.
Vielä pisteeksi iin päälle, tänään tuli Kemera-lausunnot tarkastajalta joista ei moitteen sanaa. Kaikki arvosteltu hyväksi ja kasvatuskelpoisiksi kuvioiksi. Jopa omaharventamani josta pudotin noin tuhat tarkastuksen mukaan ja jäi 2200 kpl. Hiukan taajahkoksi mainittu mutta hyväksyttävissä kuitenkin, ylärajoilla nk. Myös nk. pienpuuntuki saatiin mukaan joka nostaa minun omahakemaani nähden tilitystä. Kuten varmaan jo mainitsin oli uusi metsäkokemus josta hyvä ottaa opiksi tuleviin kohteisiin. Seuraavia tiheikköjä kuvioita hakuun. Eritoten käsityöt pitää hiukan kroisintaa harvemmaksi. Toki se e-puuasento…