Entinen poimintametsä

110-vuotiaita kuusia ja mäntyjä 162 kpl/ha yht 156 m3, 75-vuotiaita kuusia 131 kpl/ha yht 50 m3 ja 75-vuotiaita rauduskoivuja 31 kpl/ha yht 15 m3 ja 75-vuotiaita hieskoivuja 145 kpl yht 32 m3.
Tällaista oli siis entisajan poimintahakkuun hyvä tulos. Eipä taitaisi tästä metsästä saada joka kahdeskymmenes vuosi 100 m3 tukkipuuta.

Kommentit (12)

  1. Oli tullut yksi väärä kuva mukaan

  2. No niin, tulihan se maailmanloppu sitten viimeinkin. Kysyisin ihan nyt näin taustatiedoksi, että mistäpäin Suomea tämä on ja milloin täältä on viimeksi otettu jotain? Täältähän olisi pystynyt ottamaan puuta pois jo 10 vuotta sitten ja olisi oikeastaan pitänytkin ottaa.

  3. Gla

    Ykköskuvan vasemman reunan kuusesta näkyy, miten laadukasta vähäoksaista panelia sahuri noilla kasvuilla saa.

    Tiheys on noiden lukujen perusteella normaali päätehakkuuvaiheen tiheys. Kuvassa on alikasvosta sen verran, että syntyy vaikutelma ylitiheästä rästikohteesta. Kun 75 vuotias kuusi on 380-litrainen ja 75-vuotias koivu 220-litrainen, on todellakin syytä tunnistaa syyt heikkoon kasvuun. Varmaa on se, ettei kasvu tuosta harventamalla ainakaan parane.

  4. Edellisestä käsittelystä useampi kymmentä vuotta.
    Gla sen totesi. Jos harventaa vanhan puuston, niin jäävän puuston kasvu romahtaa. Tällä hetkellä mäntyjen kasvu 2,4 m3/ha/v, kuusien 1,6 m3/ha/v ja koivujen 0,9 m3/ha/v.
    Hyvin tyypillistä meillä, että noin harvaksi harvennettuun männikkön on syntynyt 100-200 kasvatuskelpoista kuusta ja vähän koivuja ja/tai haapoja.
    Kokonaiskasvu kohtuullinen ja arvokasvu siedettävä. Siksi ei ole vielä uudistettu kun huonomminkin kasvavia kohteita on uudistamatta.
    Jatkuvassa kasvatuksessa keskikasvuksi jäisi selvästi alle 4 m3/ha/v. Jaksollisessa taasen yli 6 m3/ha/v.

  5. Kokonaiskasvu tasaikäisessä metsässä n. 1/3 osan parempi kuin jk:n metsässä. Sama tulos kuin mm. oli Metsälehdessä julkaistussa tutkimuksessa. Kun tehdään kannattavuusvertailuja, niin tuo kasvuero on n. 25-30 % , ei siis sama tai varsinkaan parempi jk:ssa. Kannattaa muistaa.

    Hyvä alikasvos sopivissa kohteissa kannattaa silti käyttää hyödyksi. Mutta ei harsimalla puusto vajaatuottoiseksi muutaman 10-vuoden välein kuin joissain poikkeustapauksissa.

  6. metsä-masa

    Pääkuvan näkymä oli yleinen vielä -60 ja 70 -luvulla, jotka oli tehty vanhanmetsälain aikaan, tosin toistuvasta hakkuusta on seurannut metsän rauhoitus 10—20 vuodeksi, vain kotitarvehakkuuta on voinut tehdä.

    Poimintahakkuun jäljiltä metsät alkaa muistuttaa jätemetsiä, josta on kertaalleen jo päästy eroon, pelkona on silloin ollut, että Suomesta loppuu metsät.

  7. Kuvan metsä onkin kuin kotitarvemetsä, josta on haettu tarvepuut ja joskun jopa rakennusvärkit sirkkelimiehen sahattavaksi, kun on alettu tekemään tupaa tai saunaa / latoa.

    Jos tuollaista kotitarvepalstaa on hehtaari – pari, niin sillä kyllä pärjää aika pitkälle, mutta jos koko metsäalue menee tuolla kaavalla, niin vanha sääntö: Metsänraiskaus ja käräjille, metsä rahoitukseen.

  8. Sanoisin, että aika fakiiri pitää olla, että saa metsän, jossa on 250m3/ha uudistumaan luontaisesti jotenkin. Ja sitähän jk:ssa yritetään.
    Ykköskuvassa on tapahtunut pientä taimettumista, kakkoskuvassa on oman aikansa pienaukko, johon päivä ei meinaa kuvassakaan paistaa ja kolmoskuvassa on männikön alla ihan kehityskelpoista keskikoon kuusta, jos tämä on samaa MT:n rajoilla olevaa kivikkoa kuin mitä se viereinen kasvatusmetsä on. Kuviolla on siis sisäistä vaihtelua, niinkuin näillä nyt aina on. Sahaa on joka tapauksessa kaivannut jo kauan, jk:n näkökulmasta.

    Ykköskuvan taimettumisen heikkoudelle on nyt paha sanoa suoraa syytä, mutta olisikohan sivuvarjostus. Joka tapauksessa puuta voisi jo ottaa pois. Kakkoskuvassa pitäisi varmaankin varoen harventaa kuusikko-osia isommasta päästä mahdollisia lehtipuita suosien, ja kolmoskuvan männyt olisi voinut poistaa jo 20 vuotta sitten.

    Nää on aina mielenkiintoisia nää siirtymät jk:n ja jaksollisen välillä. Tappioita tulee ilmeisesti aina kun vaihtaa menetelmää, ja etenkin, jos päätös ei ole tietoinen. Tuoltahan olisi kannattanut hakata 20v sitten 97 % tukkirungoista pois ja istuttaa syntyneet reiät rauduskoivun taimilla, jos olisi tietoisesti päättänyt siirtyä jaksolliseen. Jk:n kannalta taas nyt on päässyt sen mallin mukainen hoito viivästymään jo pahasti. Sinällään ihan hyviä kuvia ja niistä kannattaakin keskustella, mutta tää nyt on vähän sama, jos arvioisi jaksollisen kasvatuksen metsänhoitoa Suorittavan portaan ensiharvennusleimikkokauhukuvien perusteella.

  9. Gla

    Varmaan oikea tulkinta siitä, että jk:n suhteen hakkuut on myöhässä. Se ei kuitenkaan poista sitä ongelmaa, että kasvu on surkealla tasolla, eikä puuston laadussakaan ole kehumista.

  10. Rauduskoivut olisivat hävinneet alta aikayksikön hirvien suuhun.

    Näitä jäänteitä poiminta-ajan hakkuista on muutama, Kaikkia ei voi kerralla uudistaa.

  11. Ei nyt nipoteta Gla:lle, mutta jaksollisessakin kasvu ja tuotto usein huononevat, jos hoitotoimet ja hakkuut jäävät tekemättä.

    Vedin rauduskoivun hatusta sillä ajatuksella, että kun kuvio olisi tämän 20 v sitten tehdyn ”loppuharvennuksen” jälkeen jäänyt aukkoiseksi nuorehkoksi kuusikoksi, rauduskoivut olisivat ehtineet kasvamaan päätehakkuukokoon samassa ajassa kuin ne kuusetkin. Jaksollisessahan tavoite kai on, että sadonkorjuu on samaan aikaan. Sikäli kun olen ymmärtänyt, niin 20 vuotta sitten ei ollut hirviä ja kaikki oli muutenkin paremmin.

    Tottakai teet omalle metsällesi mitä haluat ja uudistelet kun uudistelet. Mutta voi tuota jk-pohjaltakin kehittää edelleen.

  12. 20 vuotta sitten oli hirviä. Kokeiltiin kerran pientä koivun istutusta edellä kerrotulla tuloksella.
    Tuosta tietysti saa jatkuvan kasvatuksen metsän, joka tuottaa keskimäärin n 3 m3/ha/v. Vastaavasti kasvatusmetsän tuotto on yli kaksinkertainen.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut