Osui sopivasti kohdalle tilanne ,jossa näkyy ,mitä etukasvuinen tukkikokoinen koivu saa aikaan mäntyjen seassa. Vaikutus näkyy noin neljän metrin säteellä ,jonka sisällä seitsemän mäntyä voi huonosti. Vastaavan kasvutaantuman saa aikaan männikön kasvattaminen liian tiheänä. Koivun alla kasvaneiden puiden tilavuus oli 10-30 litraa ainespuuvahvuutta. Alueen valtapuusto keskimäärin 150 litraisia.
Alueen valtapuusto on mäntyä eikä jää epäselväksi suorittavan tarkoitus. Siis kasvattakaa yhden koon ja yhden puulajin puupeltoa, hänkin jopa kykenee koneellaan siihen kunhan se on ensin kasvanut ensiharvennukseen viisikymmentä vuotta ja sinä aikana 60%:ia metsän puustosta on lakaistu raivaussahalla maahan. Eikä satu mieleenkään että tuo koivupuutavara olisi tuplavahvuista litroiltaan ja jos sitä olisi puoletkin ei tarvitsisi vaivailla päätään puuston hentoudella.
Kelpasi hyvin tekopökkelöksi. Valmis reikä kupeessa. Alle jääneet männyt toipuvat ,jos toipuvat ja kasvukierto venyy 20vuotta pidemmäksi . Näistä on otettu oppi käytäntöön ,jossa taimikoissa kaadetaan kaikki koivut ja lehtipuut nurin varhaisperkauksen yhteydessä. Tämä oppi ei ole vielä näemmä Jesseä tavoittanut jälkijunassa kun kulkee.
Eli suorittavan mielestä myös (tulevaisuuden tarpeiksi jätetyt) säästöpuut kannattaa poistaa, samoin mahdolliset tihentymät, ettei isompien alla kasvavien puiden kasvu jää muista jälkeen?
Etukasvuisten alla kasvatuksen ideana ei suinkaan ole se, että alikasvos kasvaa kuten avoimella paikalla. Ideana on kasvattaa kahta kerrosta samanaikaisesti. Kuvassa tosin kasvupaikka taitaa olla hieskoivulle liian karu, siksi kyse on yksittäisestä sekapuustoisuutta tuotavasta yksilöstä, ei ylemmän jakson puista. Ja jos 4 m säteellä koivusta heikosti kasvava alue on tappio, tuollaiset reiät ei toisessa kuvassa, jossa hienoa männikköä ihastellaan, tunnu yhtään haittaavan. Ilman kolopuuta.
Niin, tuossa kohtaa tosiaan koivulle hiukan turhan karu pohja kuten Gla jo totesikin mutta silti se on kasvanut mäntyjä tehokkaammin. Noita saisi kyllä tuossakin monometsässä silti olla enemmänkin. Aika kornit on tavat jos ja kun varhaisperkauksella jo varmistetaan että kasvaa vain yhden puulajin metsä ja siten halutaan saada ongelmat eteen tulevaisuudessa. Molemmat puuljait tuossakin kuvassa kamppailevat puutavarana aivan samalla viivalla hinnastossa joten mielestäni talousjärjellä voisi ajatella koivun ympärille ennemmin tilaa tehtävän. Kuitenkin tehokkaampana kasvajana. Ja metsän ravinto/monimuotoisuuden vaalijana. En nyt tuosta yksilöstä puhu joka kyllä varmasti joutaa kolopuuksikin mutta yleistasolla.
Ei tuo ole etukasvuinen koivu. Latva samalla tasolla valtapuuston kanssa. Ei ole mitään ongelmaa muutamasta tuommoisesta koivusta männikössä , päin vastoin, lisää monimuotosuutta. Ei juuri vähennä metsän kiertoajan tuottoakaan, jos koivujen osuus ei ylitä 10 % runkoluvusta eikä niitä päästä etukasvuisena kasvamaan.
Komppaan Puukieta. Eikös koivulla sekoitettu mäntymetsä näytä juuri tältä kasvatuksen keskivaiheilla? Tuosta harvennettaessa tulee se 4-5 puuta aarille loppuasentoon oikein hyvää ja kasvuvoimaista mäntyä ja se koivu siellä joukossa.
Omalla hakkuulla motokuski yritti väkisin tehdä asiat väärinpäin. Ensiharvennuksessa poimi systemaattisesti kaikki vähät koivut pois. Jätti lopulta ainakin kolme, kun sanoin, että jätä muutama hehtaarille.
Aukkohakkuussa taas jätti keskelle aukkoa saman verran isoja rauduksia. Ne kävin kaatamassa välittömästi lahopuuasentoon, mutta en kerännyt pois. Ne olisivat siementäneet aukon täyteen koivuvesaa, joten aukoon pökkelöitä ja harvennukselle eläviä puita monimuotoisuutta lisäämään.
Ehkä kuvan tarkoitus olikin osoittaa, ettei koivujen alle kannata istuttaa mäntyä.
Planter oivalsi asian ytimen. Kuvassa on esimerkki siitä ,mitä yksi tukkikokoon kuitumännikön ohi kirinyt koivu saa aikaan. Entäpä ,jos koivuja jääkin hoitamattomaan taimikkoon satoja tai tuhansia ja puulajisuhteet ovat lopulta 90/10 lehtipuiden hyväksi. Varhaisperkauksen yhteydessä on pakko kaataa kaikki koivuvesat ,että havupuu ehtii alta karkuun. Toisella raivauskerralla laitetaan taimikontiheys kohdilleen jättämällä mahdollisiin reikäpaikkoihin myöhemmin kehittynyttä koivuainesta täydennykseksi ja sitäkin vai 10 %,jos taimia muuten on riittävästi.
Jotkut kantoivat huolta siitä ,että lehtipuita kasva kuvan alueella niukasti. Alueelta löytyy useita puhtaita koivuryhmiä , leppiä ja riistatiheiköitä. Lisäksi käsittelyn ulkopuolelle on jätetty pari kosteaa suppaa ,joista toinen näkyy lisäkuvan koivupökkelön taustalla. Katkenneet hoikat männyt sijaitsevat supan pohjalla. Viereisen lammen rantaan jätettiin reilut 20 metriä leveä suojavyöhyke. Monimuotoisuuden eteen on tehty kaikki voitava. Kaiken kruunaa palstaan rajoittuva upea vanha männikkö.
Suoriutuvan savotassa on hieskoivu siis ”vallannut” puoli aaria kasvutilaaMännyn kasvupohjalta. tasaisella kaavalla noita voisi siis olla 200 kpl/ ha. Muistuu mieleen aioja sitten metsähallitukselle tulleen nuoren Metsä teknikon (nyk. metsätalousinsinöörin) määräys taimikonharvennusta tekeville nuorukaisille: Alue oli kanervatyyppin kangasta, eli vahvasti Männyn kasvupaikkaa. ”Yksi koivu saisi jäädä aarille”. Siinä oli vain hieksiä, eikä ne pärjänneet männyille pituuskasvussa, vaan nousivat korkeintaan samaa vauhtia niiden kanssa.
Jos sille pohjalle olisi jättänyt maksimimäärän pelkkiä hieskoivuja, olisi se määrä ollut 200 r/ha. Sittenkin koivut olisivat olleet janoisia koko ajan. (Kasvua rajoittava tekijä 1 oli veden puute) Edes monien kuuluttama lehtikarike, ei olisi tilannetta juurikaan parantanut.
Enpä tiedä valehteleeko kuva (vai kuvan lähettäjä) vai harittaako mulla silmät, mutta näyttää että melko lähellä isompaa koivua on 3 hyvin kasvanutta mäntyä. Taa`empana sitten muutamia kasvussa alakynteen jääneitä mäntyjä joita on melkein aina tuon kokoisessa puhtaassa männikössäkin.
Totesin alakynteen jääneet männyt koivun ympäriltä ihan lähietäisyydeltä. Runkojen koko oli korkeintaan neljännes valtapuihin verrattuna ja kahden latvus oli rispaantunut pilalle. En saanut otettua riittävän hyvää kuvaa ,vaikka paikanpäällä koivun vaikutus näkyi selkeästi. Kumman kaksijakoinen metsä oli muutenkin puustoltaan. Rungot olivat joko 150 litraa ja vähän yli tai ryhmissä onnettomat 10-30 litraa/runko. Reipas taimikonhoito ajallaan olisi tuottanut tähän vaiheeseen runsaammin myytävää ja lisävaltapuita runkolukua kasvattamaan. Kolkyt-litraisista ei ole paljoa apua. Ensimmäinen kunnon nuoskainen lumisade tekisi niistä selvää.
Luontaisen uudistuksen männiköissä varsinkin on jo taimikosta alkaen puiden kasvuerot suuria vaikka ei olisi yhtään koivua seassa. Yleensä th tehdään suosimaan ohutoksaisimpia puita laatutukin toivossa.
Esim. n. 4000 kpl/ha tiheydessä kasvaneessa männikössä on isot kokoerot puilla ja osa suuremmista kannattaa jättää pystyyn koska tiheyden takia niihin ei kehity liian paksuja oksia . 3-4 x tilavuudeltaan pienemmät taimet ei ole laadultaan niin paljon parempia, että vain niitä kannattaisi jättää e-puu harvennuksessa pystyyn. Monet taimista on niin ohuita, että eivät pysyisi kunnolla pystyssä .
Männyköistä aina isoimmat räkämännyt nurin.Samoin lehtipuut.