Kommentit (34)

  1. Kyllä tuokin ”nielu” pian muuttuu päästölähteeksi. Kuolee ja lahoaa pystyyn, kunnes kaatuu. silloin se on lähinnä hiilioksennus.

  2. Miksi tuo ei ole jo sahan raameissa menossa läpi?

  3. Se ei mahdu nykysahojen linjavehkeistä läpi. Sorvipuuta.

  4. Sorviksihan nuo aikanaan menee. Jolloin se hiili varastoituu vielä pidemmäksi aikaa.

    Päästölähteeksi tuo muuttuu useamman kymmenen vuoden päästä jos ei luonnon tuhoa kohtaisi ennen sitä. Enemmän tuo maapohja hiiltä sitoo kun alue uudistetaan ja lyödään seuraavaksi raudusta tai sitten uusi kierros kuusta kasvamaan.

    Kuviohan on parhaassa kasvuiässä. Lasket sen miten päin tahansa niin pääset vielä ihan kunnolliseen tuottoprosenttiin.

  5. Jos tuollaisia parin kiinnon runkoja on neljäsataa kpl / ha, niin kasvu ei riitä juuri minkäänlaiseen korkoon.
    Puut kumoon ja uudet tilalle, metsärahat vain sijoitukseen, taikka velkojen maksuun.

  6. Jos nyt jätetään ne parin kiinnon puut pois. Istutettu 70-luvulla. Pituus ja runkomuoto ei tee tuosta puusta lähellekkään parin kiinnon puuta.

  7. Kiinnon vähän yli. Jätkällä vähän Lapin lisää.

  8. Onko mittanauha sellainen, joka näyttää halkaisijaa?
    Jos on, niin puun tilavuus pituudella 17m on reilusti yli kuution.

  9. Onhan tuo selvästi kierretty rungon ympäri joten halkaisija on tuosta kolmannes. Joka sopii hyvin ikäänkin. Jos ette snaijaa jakaa niin laskekaa vaikka suoraan näkyviä senttejä mittanauhasta peräjälkeen. Alle kaksikymmentä senttiä näyttäisi halkaisija olevan. Kuutioista vielä käryäkään.

  10. Visakallo

    Nyt on Jesse kyllä ottanut palautumisjuomaa reilusti! Nuo kuusethan ovat jo yli 40-vuotiaita, ja hyväkasvuisen näköisiä. Kyllähän tuo mittanauha näyttää puun halkaisijan, vai mitä Menninkäinen?

  11. Ympärysmitta näyttää 48 cm:iä. Jos jonkun klasit on jo hiukan enemmän ”huurussa”.

  12. Visakallo

    Tuossa mittanauhassa lukee aivan selvästi Lontooksi ” Diameter tape cm” eli Harjavallaksi se on ”Halkaisija mittanauha cm”. Kyllä ne ovat Jessen lasit, jotka ovat umpihuurussa.

  13. Aha, niinpäs taitaa sitten olla. Eipä ole moiseen nauhaan tullut törmättyäkkään. Kaikkea ne keksii.

  14. Minkälaisi perseensuteja teillä kasvatellaan? Kuusikko omt – pohjalla on 48 senttisenä D 1,3: sta mitattuna on aivan varmasti täällä keskellä Suomea vähintään kolmekymmentä metriä korkea. Puun tilavuus – jos se on tasainen kartio, lienee lähempänä kolmea kiintoa.

  15. Vetäisin ”Hilseestä” tuon rungon tilavuuden. Tarkistin taulukosta 30 metrisen rungon tilavuuden: Se on Laasasenahon mukaan 2,198 kuutiota.
    Toisaalta runko saattaa hyvinkin olla reippaasti yli kolmenkymmenen, kun on noin hyväkuorisen näköinen, joten….
    Asiatuntemattomat! Jatkakaa vain kommentointeja, niitä on hauska lukea. Olette suurin osa kylläkin aivan väärän lehden väärällä palstalla. Tämä on tarkoitettu metsäalasta edes jotain tietäville. Eikä metsäalan asiantuntijoiksi itseään luuleville.

  16. Läpimittaahan se näyttää. Taitaisi olla n. 46,5cm, nauha kireänä. Sikarin arvio lienee lähellä totuutta tilavuuden suhteen.
    Ja kyllä tuo kolmekymmentä metriä pitkäksi aikaa myöten kasvaisi. Se vaan vaatii sitä aikaa. Ainakin meiltä jotka ei ole alan asiantuntijoita. Puun rungonmuotokin on nuorella nopeasti paksuutta kasvaneella puulla erilainen kuin vanhalla hitaammin kasvaneella. Vaikka pituus ja rkl olisi sama, niin samaan tilavuuteen ei päästä.

  17. Mottimasa

    Helposti tuo kuusi on reippaasti yli 30m. Jopa pohjois-pohjanmaan tasangoilla olen kaatanut 5 pitkän tukin ja 2 kuidun kuusia eikä edes kovin paksuja olleet 40-50cm tyveltä. Nykysahaan menee muistaakseni 70cm, kerran olen kaatanut sellaisen ja ostomieheltä piti tarkistaa kelpaako tukiksi. Ja onhan tuossa tilavuutta reilusti jos ajatellaan että 5 niitä viimeistä lyhyttä latvatukkia on noin kiinnon niin tuo tyvitukki voi olla enemmän kuin 5 pientä.

  18. Paljonkos tulee vuoden pituuskasvuksi, että olisi 30m? Jos ajatellaan että 70-luvulla istutettu ja kuusen pituuskasvu on ensi vuosina vaatimatonta. Arvelisin, että 20m lähempänä. Menes mittaamaan se pituus niin loppuu tämä arvailu.

  19. En varta vasten kehtaa vajaan 100km päähän lähteä ajelemaan yhden puun mittauksen takia. En ole kyseistä puuta mitannut. Mutta kuvion läpikävellessä satunnais otannassa oltiin 22-23m haarukassa. ”Tarkalla” askelmitalla mitattuna.

  20. No jos kuusi on VAIN 23 metriä korkea, mutta D 1,3 on 46 cm, niin runkotilavuus on 1513 litraa.
    En tosin ole metsässä tavannut tuollaista tumppia, vaan hyvinkasvaneet puut ovat olleet myös pitkiä.
    Vaikuttaa siltä, että tukin kuusi on kasvanut suhteellisen harvassa sen 45 vuotta, jolloin kasvuvoima on keskittynyt paksuuskasvuun. Myöskään noin tasaisella maalla ei pituutta kerry samaan tahtiin kuin sopivassa rinteessä.
    Sahatukiksi normaalille vientisahalle ei kelpuuteta edes noin paksuja tukkeja. Mitta- ja laatuvaatimuksissa mitat on yleensä aina painettuina. Kauppakirjan mukan on ollut Laatuliite, jossa myös maksimimitat on lueteltu

  21. Nuo ovat juuri niitä paksuja maantaputtajakuusia joita näkee myös vanhojen peltoheittojen sarkaojien varressa. Runko on kyllä komeasti kasvavan hyvännäköinen mutta oksista järkyttävän vahva myös. Leveyttä on kuin ladon ovissa sanotaan. Tukiksi voi hyvällä tuurilla juuri tyvi kelvata, ainakin sorvipölliksi.

  22. Visakallo

    Lopeta Jesse jo se palautumisjuomien juonti! Huomenna on työpäivä. Kuvastahan näkyy aivan selvästi, että kysymyksessä on normaali hyvin hoidettu ja hyvin kasvanut kuusikko, jolla on pituuttakin20-30 metrin välillä.

  23. Esim tuosta etualan mitatusta näkee hyvin oikealla puolella takana olevan puun kanssa tapahtuman voimakkaan kaventuman aika pienellä matkalla. Paljon on vuosia ja arvokasvua vielä jäljellä. Yläpää on vielä kasvattamatta.

  24. Kyllä nämä ei ole mitään pellonreuna tassukoita. Hyviä runkoja kasvatella tai hakata vaikka heti.

  25. Erikoisen lyhyt on tuo kuusi, jos vain n. 23 m pituutta. Vähintään 25-27 m luulisi olevan ja varmaan onkin . Melko liki 2 k-m³ :n puu.

  26. Jeessi:”Esim tuosta etualan mitatusta näkee hyvin oikealla puolella takana olevan puun kanssa tapahtuman voimakkaan kaventuman aika pienellä matkalla. Paljon on vuosia ja arvokasvua vielä jäljellä. Yläpää on vielä kasvattamatta.”

    Mielenkiintoinen kasvatusmenetelmä, että ensin kasvatetaan jytky tyvitukki, sitten seuraava – ja seuraava – ja seuraava jne, kunnes 5:n -6:n tukin runko on valmiina.
    Sittenkö se puu on kasvunsa kasvanut ja valmis sahalle?
    Me ollaan täällä opetuspuolella myös itse oppineet jotain ja se on sitä, että puu – pölkky – ranka tms on paksumpi tyvipäästä kuin latvasta, mutta tyvilaajentuman jälkeen tuleva rungonosa kasvaa paksuutta samaa tahtia koko matkalta. Esim sadan vuoden aikana tehtyjen runkoanalyysien mukaan puun paksuuskasvu latvapäässä hidastuu vain muutaman metrin matkalla ja se tapatuu vasta silloin, kun puulla on ikää lähes sata vuotta.
    On paljon tukkirunkoja mittailtu, joissa kaksi – kolmekin täysimittaista tukkia mahtuvat samaan läpimittaluokkaan, eli sinänsä oli sama kummasta päästä ne mitattiin.

  27. Näyttää se voimakkaassa tahi lannoitetussa maaperässä just noin kasvavan. Tukki kerrallaan.

  28. Visakallo

    Miksi kuuset ovat sinulle Jesse niin vaikea aihe, että puhut omiasi niistä keskusteltaessa?

  29. Vastakysymys, miksi sinulle kuusen kasvun oikeellisuus on juuri NIIN hankala kysymys? En minä mitään omiani puhu. Suurenna kuva ja katso selkeä tattimaisuus kuusen kasvussa ja tunnusta tosiasia. Siitä se lähtee.

  30. Siis taitn jalan runko kasvaa samoin, ylhäältä huomattavasti hoikempi ennen lakkia. Ja siinäkin lyhyellä matkalla se korostuu.

  31. Ihan samoilla linjoilla Jessen kanssa tatin suhteen vaikka meillä päin ei viellä ole tullut edes kanttarellejä. Mutta kuusen kasvusta täysin eri mieltä.

  32. Kyllä se on niin että tuo puu kasvaa monin verroin enemmän kuin nuo taimet jotka nyt ajetaan sahalle. Otetaan kehän ympäryys. 500mm joka tarkoittaa 1,5m ympärysmittaa. Puu jolla on tuollainen ympärys on metsässä kasvanella yleensä
    25-28m pituutta. jos vuosirenkaan paksuus on 2mm joka terveen puun vuosikasvu ja laatupuun max kasvuu vauhti.
    Laskekaapa montako 15sentin puuta tarvitaan että kasvaa saman kuutiomäärän vuodessa. 15sentin puu on yleensä 10-15m pitkä. Rosokasvuinen näre josta sahalla ei saa kuin 4kpl pintoja.
    Katsokaas kun isossa puussa ne pinnat ovat vain 5mm paksuisia kun 15sentin puussa josta yritetään tehdä 50×100 on 2.5 senttisiä ja eikä ne lankut ole täyssärmäisiä, ne ovat halkoja.
    Puu alkaa tuottamaan vasta kun se on saavuttanut sitä kasvu pinta-alaa jota pienessä puussa ei ole. Puu nimittäin kasvaa siitä pinnsasta ja latvasta eikä työnnä mitään jöötiä maasta ylös kuten helposti kuvitellaan. Kuinka pienessä taimessa voisikaan olla pinta-alaa kun on vielä hyvin lyhyt, vaikka kasvua olisi 10mm vuodessa mutta kun pituutta on vain muutama metri ei siitä kerry kuutioita joita yritätte myydä, Isossa puussa hyvin vähän oksia verrattuna istutettuun näreikköön.
    Näin se vaan on. Kuusikko on vielä taimikko kun rinnankorkeudelta on 22senttiä. Männystä puhumattakaan. Nykyajan männiköt ei kelpaa kuin puuhevostehtaalle, ei tarvitse porailla reikiä kun reijät on valmiina sen kun tökkii pulikoita reikiin.

  33. Myönnän kyllä että kovasta kasvatusmetsästä on kyse. Itse olen tuollaiset jo kipannut aikapäiviä ja laittanut metsävaluutan kiertämään mutta maltillahan tuollaisesta voisi saada tosi huikaisevan tilin. Kyllähän motinkin puilla metsä jo kovaa tasoa on.

  34. Melko yleisesti muuttui aikoinaan sahatukki-kuusen maksimiläpimitta, kun siksi luokiteltiin 36 cm – tosin latvasta.
    Isommilla sahoilla oli tyven sievistäjät, joilla tuvilaajentumat rouhittiin pois, että tukit mahtuivat linjalle.
    Sitten alkoi vaneritehtaat ottamaan ns. ylisuuria kuusia, vieläpä hyvään hintaan. Aikaisemmin me menivät kuituun , jolloin joillakin tehtailla ne pilkottiin neljäksi ennen hakkuria.
    Nykyisin hakkurit ovat jo niin isokitaisia, että taitaa 80-senttinen mennä sisään.
    Jos nyt kuitenkin pidetään kiinni siitä himpun verran yli kaksi kiintoa – puista, niin päätehakkuutilassa olevassa kuusikossa on yleensä väh 400 r/ ha. Se merkitsisi 800 kiintoa /ha , mikä ei ole lainkaan harvinaista hoidetussa OMT-kuusikossa, mutta merkitsee 45 vuotiaalle puustolle jokaiselle vuodelle keskikasvua 17,7 kiintoa. Kuitenkin porukan ekonomistit äkkiä laskevat, että kasvua on liian vähän puupääomaan verrattuna, eli nurin vaan.
    Jos kuusikon kasvatusta hieman kuitenkin vieroksuu, niin siihen vois lisätä kasvatushakkuissa isketty 300 + kiintoa, jotka ehkä ovat jatkaneet kasvua muualla vaikkapa sijoitettuna Visan vuokra-asuntoihin asumistuki-€uroja saalistamaan.
    Kannattaa huomioida, että tuollainen kuusikko on kasvanut ja kasvaa joka vuosi parhaimmillaan rutkasti yli tuon 17 kiintoa, koska taimikkovaiheessa kasvu on ollut jopa alle 1 kiinto / v.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut