2005 talvella päätehakattu ja saman vuoden keväällä mätästetty ja istutettu koivut jonka jälkeen ei ole tehty mitään metsänhoidollisia toimenpiteitä.Oisko tuo energiahakkuukohde?
2005 talvella päätehakattu ja saman vuoden keväällä mätästetty ja istutettu koivut jonka jälkeen ei ole tehty mitään metsänhoidollisia toimenpiteitä.Oisko tuo energiahakkuukohde?
Metsänhoito
Ei
Kyllä, jos alueella toimii energiapuuta ostavia ja korjaavia yrityksiä. Juuri tämän kaltaisesta esimerkistä kerroin taannoin, jossa metsänomistajan tulos oli energiapuukorjuuvaihtoehdossa 4000 euroa parempi.
Raivaussaha riittää.
Todellakin rs tuohon ENSIN.
Energiapuukohteet on raivattava ennakkoon rinnankorkeusläpimitaltaan alle 8cm puista. Tuskin on paljon otettavaa sen opetaation jälkeen . Saapi jonkun tovin kasvatella ennen ,kun koneella on asiaa kuvan palstalle.
Suorittava kertoo sellaista tietoa, mikä ei pidä paikkaansa niillä alueilla, missä pieniläpimittaistakin energiapuuta korjataan asianmukaisella kalustolla, eikä nämä korjattavat määrät ole mitenkään vähäisiä.
Mikä on Visakallon alueella energiapuun minimiläpimitta jos sellainen on?
Täällä on ollut min lpm 3 cm latvasta. Siihen päästäkseen on puun oltava yli 5 cm tyveltä. Pienet puut kokorunkoina ja suuremmat karsittuna rankana.
Risupeto ei latvan läpimittaa arkaile,sille sopiva kohde.
SP:llä ehkä vähän liian jämäkät mielipiteet?
Raivaussaha.
Sellaiset jotka ovat joskus näitä tehnyt esittää raivaussaha. Ne jotka ovat katsoneet vierestä esittää konetta. Ota sitten siitä.
Ei täällä kukaan ole kannustanut jättämään taimikoita hoitamatta, vaan päinvastoin, mutta näitä kuvassa näkyviä nuoria metsiä vain löytyy, ja niitä laitetaan koko ajan kuntoon myös koneellisesti. Tätä tosiasiaa on aivan turha täällä kiistää. Suomessa on 600 000 metsänomistajaa, mutta heistä vain murto-osalla on mahdollisuuksia tai edellytyksiä tehdä metsissään raivauksia. Hyvin suuri osa vieraalla teetetyistä raivauksista on jo nyt ulkomaalaisten tekijöiden varassa. Täällä on aivan turhaa esittää sellaisia töitä lisättäväksi, kun tekijöitä ei vain ole nytkään riittävästi. Eihän kukaan täysilaitainen ole vaatimassa lisää moottorisahamiehiä puunkaatoon tai lapiomiehiä tietyömaille!
Mikä on kuvion pinta-ala?
Toki jos leimikko on suuri ja laskee erotuksen ostopalveluna raivaukselle ja energiapuuhakkuulle, näyttäähän se kannattavalta. Eri asia on se, miten puusto noissa vaihtoehdoissa jatkossa kehittyy. Itse olen rästit purkanut omana työnä, metsuria käytän vain selkeiasä kohteissa.
Itse tehtynä energiaksi. Ei koneella. Jo ei itsellä aika aika riitä niin raivaus. Visalle meillä ei ole yhtään ulkolaista metsuria töissä. Ihan kotimaisilla mennään. Maan omistajat halusi niin.
Gla:n malli on hyvä. Raivauskaan ei ole ylivoimaista ,kun se tehdään ajoissa ja riittävän voimakkaana.
Työmäärä lisääntyy toimenpiteen viivästyessä vähintään 10%/vuosi. Samaan aikaan taimikon kehitys hidastuu . Juristo jää vaatimattomaksi ja latvus supistuu ennen aikojaan. Syntyy luonnontuhoille altistuva metsä.
Varsinainen kummajainen on , että metsiin kohdistuva huollon laiminlyönneistä maksetaan. Esimerkiksi auton huollon laiminlyönti katkaisee takuun ja remontit maksaa auton omistaja. Näin tulisi olla metsänomistajienkin kohdalla. Työkustannuksia vastaava hinta on oltava valmis maksamaan tehtiin homma ennemmin tai myöhemmin. Ei riitä selitykseksi ,että rästejä on paljon. Niistä on oltava valmis kantamaan myös henkilökohtainen vastuu. Yhteiskunnan tehtävä ei ole tukea osaamattomia yrittäjiä. Metsät saadaan kasvamaan kannattavasti ilman tukiakin ,kun tahtoa ja osaamista löytyy.
Miksi sitä tahtoa ja osaamista ei sitten kaikilta löydy?
Eipä autojakaan huollettaisi ,jos määräaikaishuollon laiminlyönneistä huolimatta korjausjulut menisivät takuuseen. Ihan sama kuvio toimii metsänkin kohdalla. Kun tuet poistetaan ja nekin rahat suunnataan neuvontaan ,osaamista alkaa löytyä. Jos ei löydy, metsät ohjautuvat osaavammille.
Niin, se metsien ohjautuminen osaaville onkin sitten jo vähän laajempi yhteiskunnallinen kysymys. Joillakin on kyllä osaamista vaikka muille jakaa, mutta heillä ei ole metsää. Jollakin on asiat taas päinvastoin. Yleensäkin kun puhutaan, miten metsien hoito nykyisin Suomessa käytännössä tapahtuu, voi tehdä pienen ajatusharjoituksen. Listaa ensin kaikki sellaiset rajanaapurisi, jotka ovat metsätiloja. Selvitä sen jälkeen, kuinka moni niiden omistajista tekee itse metsiensä raivaukset. Saatat yllättyä lopputuloksesta.
Jos vastaa itse täysimääräisesti seurauksista ,osaamista ja haluja alkaa löytyä. Nämä avut pysyvät piilossa ,kun virheellisestä menettelystä maksetaan ja muut siivoavat jäljet .
Metsänomistajissa on huomattavasti enemmän potentiaalia tekemään niitä raivauksia verrattuna ylityöllistettyihin motokuskeihin. Niiden määrä vähenee uhkaavasti koko ajan eikä uusia ole tulossa alalle. On priorisoitava ,mitä sillä porukalla kannattaa teettää. Kuvan pallstalle ei vähiä resursseja kannata uhrata.
Glan kysymykseen. Kuvio noin 1,5ha.
18v hoitamatta tarkoittaa mahdollisesti 800€/ha raivauslaskua. Tai vastaavasti itse tehtynä paljon työtä. Siksi tämän kohteen osalta selvittäisin ensin ennakkoraivaamattoman energiapuukorjuun mahdollisuudet alueella.
1,5ha on tosin vähän pieni koneelliseen harvennukseen. Nollatulokseen voisi kuitenkin päästä.
Näistä pikkupänteistähän suurin osa rästeistä muodostuu. Konetta on turha näille kohteille edes odotella . Raivaussaha on ainoa vaihtoehto ,mikäli haluaa tilannetta parantaa. Jokaisen oma valinta ,kuinka työläästi homman haluaa hoitaa. Kun itse tekee , saa mieleisensä tuloksen ja mahdollinen kemerakin kolahtaa oikealle tilille eli työn toteuttajalle. Kannattaa hyödyntää se vaihtoehto niin kauan ,kun se on vielä tarjolla . Syksyllä ,kun kelit viilenee ,raivaussaha soimaan.
Hyvinhän se raivaus käy näin keskikesälläkin. Jos päivällä on liian kuumaa, silloin on parempi tehdä hommat yöllä. Päivällä voi sitten keskittyä vaikka Metsälehden palstalle kirjoitteluun!
Ei tosiaan ole 1,5 ha kuvio kiinnostava kohde myytäväksi. Työssäkäyvä perheellinen tekee tuon 1-2 talven aikana. Itse tehden raivauksen päiväteho on onneton, mutta vähitellen tuokin kohde muuttuu ilmavaksi metsäksi.
Itse en kesällä raivaa.
Suorittava…”On priorisoitava ,mitä sillä porukalla kannattaa teettää. Kuvan pallstalle ei vähiä resursseja kannata uhrata..”
Tuollaisten risukoiden koneella teettäminen ajaa kyllä nuoret kuskit muualle. Mitä motivaatiota voidaan vaatia työhön, jossa tarkoituksenmukaisuus puuttuu? Ensin mo laiminlyö rankasti oman tehtävänsä ja on sitten kuitenkin vaatimassa virheetöntä lopputulosta… onko looginen yhtälö?
Ei kai kukaan niin hullu ole, että tuota tavallisella motolla lähdettäisiin tekemään. Noita kohteita varten on oma kalustonsa ja joka päivä niitä vain kuntoon laitetaan. Tämän palstan kirjoitteluilla ei ole siihen toimintaan mitään vaikutusta.
Ei ole sellaista kalustoa raivaussahaa lukuunottamatta ,jolla kuvan palstaa kannattaa käsitellä. Visankaan ei ole syytä luoda ihmisille epärealistisia odotuksia, sanomalla ,että noita tehdään. Toki jotkut pakosta tekevät ,kun ovat hankkineet ”sopivat” vehkeeet eikä niillä pysty muuta tekemään ,mutta konkurssi seuraa ,jos parempaa ei ole tarjolla.
Mitä epärealistista odotusta minä olen muka luonut, kun joka päivä noita kuvan kaltaisia alueita laitetaan siihen työhön soveltuvilla koneilla kasvukuntoon? Paljon epärealistisempaa on usuttaa täällä raivuulle sellaisia raivaajia, joita ei ole olemassakaan.
Kalustoa on tarpeisiin nähden vähän ja se ,että tuokin palsta päätyy kunnolla käsiteltynä suoraan päätehakkuutiheyteen ei ole tavoittelemisen arvoinen vaihtoehto. Olen nähnyt lukuisia esimerkkejä sellaisista. Kun tuo kuvio ennakkoraivataan, ei todellakaan ole jäljellä liikaa kasvatuskelpoisia puita.. .. ja vielä pitäisi konetta käyttää! Huh huh!!
Kaveri joskus kyselee sopivia palstoja, joista tekis itselleen polttopuita. Kukaan ei maksa väliä mutta rytö tulisi hoidettua ja polttopuilla lähes täysin ja pienestä metsätyöstä tykkäävä hyötyvät. Mut vain tien varren palstoilta, ei raahaa eikä omista mönkkäriä.
”lähes täysin lämmittävä**
Mulla on juuri sisällä tarjous, jossa on hintana 5 euroa/m3, pituus 2,5-5 m ja paksuus 1-60cm. Kemerat metsänomistajalle sen lisäksi.
Kohde tehdään kokopuuna. Suurelta osalta ennakkoraivaamaton. Kohde on laajempi, mikä selittää hintatasoa jonkin verran.
Sitten kun joku alkaa moralisoimaan, niin ostin kohteen kuolinpesältä viime vuonna ja kävin aluksi vain perkaamassa vähän männyt ja kuuset sen verran esiin, että niihin ei tule latvavikoja. Kun ostaa lähemmäs 100 hehtaaria lisää yhtäkkiä, niin voi olla, että ihan kaikkea ei saa heti kuntoon ja joissain paikoissa kannattaa käyttää näitäkin menetelmiä.
”Oisko tuo energiahakkuukohde, kysyi aloittaja”.
”Ei, raivaussahaa tarjottiin” me, joilla on kokemusta muustakin kuin vain moton näkemisestä maastossa.
”Kyllä, jos alueella toimii energiapuuta ostavia ja korjaavia yrityksiä.” -kertoi vannoutunut risukonmyyjä…!
Kemeran pitäisi olla korvausta lisääntyneestä työmäärästä ja kohdistua siitä aiheutuneisiin kuluihin. Kuitenkin tuki päätyy virheellisesti osaksi kantohintaa ja on poissa työn toteuttajien tuloista. Turha ihmetellä ,jos työ ei kinnosta eikä”sopivia”koneita liiemmin kehitellä. Eihän autoja huoltavat liikkeetkään pysy kauaa hengissä ,jos huollosta maksetaan vain materiaalikulut ja työt tehdään tappiolla tai huollon laiminlyönneistä johtuen vikaantunut auto korjataan kiinteällä urakkahinnalla riippumatta vaurioiden määrästä.
Toki minullekin raha kelpaa ,jos sen saa vain kirjoittamalla nimen paperiin ja joku muu tekee sen työn jonka kuluihin se raha on tarkoitettu . Jos hankkii huonokuntoista tavaraa ,on kunnostuksen aiheuttamat kulut huomioitava hinnassa.
Huvittavaa tuo suorittavan portaan äärijyrkkyys näissä e-puukohteissa. Onhan tuo aivan selvä e-puukohde ja tietysti siitä saa jo kantorahatuloakin. Kalustoa on suomenmaassakin monenlaista noihin kohteille olemassa. Esim. giljotiinilla varustetulla kaivurilla tai sitten motolla monikäsittelykouralla. Myös pienet harvesterit sopivat sellaisenaan noille. Pieni kevyt ennakkoraivaus ensin ehkä. En itse ainakaan lähtisi vierastyönä tuota raivauttamaan. Metsätaloudellisesti se pöljin vaihtoehto. Omana työnä kyllä jos vaikka hiukan polttopuuta tehden.
Miisun kommentti myös asiallinen mutta itse en lähtisi tuntemattoman tekemisten jälkiä katselemaan omissa. Minulla on mökkasutuksen lähipalstoja joissa edellinen omistaja oli ”hööveli” antamaan mökkiläisten koota harventamalla poltinpuita metsästään. Siinä vain oli käynyt niin että tienvarren puusto oli harvennettu liiankin harvaksi ensiharvennusta ajatellen. Pidemmältä ei sitten mitään ollut tehtykkään. Ymmärrettävää kyllä mutta ei metsänhoidollisesti.
”-kertoi vannoutunut risukonmyyjä…!”
Miten mehtäukko minusta nyt risukonmyyjän teki, kun en ole yhtään risukkoa koskaan myynyt?
Ammattimetsuri raivaisi tuon 2 päivään. Pahempiakin kohteita tehty.
Luepa tuo 11.7 14:20 antamasi lausunto. Kuvan perusteella eniten tuossa on risukkoa!
Kuulehan suorittava, niitä risukoita maapohjineen on säännöllisesti myynnissä eri paikoissa. Ei muuta kuin ostamaan, jos ilmainen raha kiinnostaa. Ei kai sinulla niin huono eläke ole, kun sillä on saanut komean polkupyöränkin ostettua.
En mehtäukko kertonut esimerkkiä omasta metsästäni, vaan kohteesta, jonka vaihtoehtoina olisi ollut suorittamani raivaus, mutta ohjasin kohteen energiapuuyrityksen korjattavaksi. Eli eipä ollut minulla oma lehmä ojassa, vaan juuri päinvastoin, ja metsänomistaja oli ratkaisuun hyvin tyytyväinen.
Joopa joo. Kyse on aloittajan kuvasta suppeine tietoineen, ja lopuksi kysymys. Vastaukset siihen kertovat ao:n käsityksen ja mielipiteen. Joku perustelee aivan mutuilla, uskomuksilla tai hanurista jotka eivät vakuuta.
Vaikka laiminlyöty raivaus sitten maksaakin, kuten suorittava 7:30 toteaa, peli on vääristynyttä.
Totean Jannelle ,että se kieroutunut käytäntö ei minun ostoksillani korjaannu . Jos tuki kaiken lisäksi edistää rästien synymistä ,kun odotellaan isompaa kemerapottia eikä tekijät saa asianmukaista korvausta laiminlyöntien seurauksena suureksi kasvaneesta ryömäärästä ,ei kaikki ole kohdallaan.
Yleisesti ihmetellään työvoimapulaa kone- ja manuhommissa. Rahan ohjautuminen väärään osoitteeseen on yksi keskeisimpiä syitä siihen . Energiapuolella ei ole maksukykyä eikä metsureita käytetä ,kun työ on mukamas kallista . Onhan se, kun työmäärä on on monesti kaksinkertainen verrattuna oikeaan aikaan tehtyyn toimenpiteeseen. Näihin ajoituskysymyksiin vain maanomistaja pystyy vaikuttamaan . Työntekijät eivät. Lyhyen tähtäimen hyöty kiinnostaa enemmän ,kun lopputulos. Sekin vasta sitten ,kun ”ammattitaidoton ja ahne” työntekijä on pilannut unelman ,jota ei oikeasti ollut olemassa .
Kyllähän suorittavakin voisi antaa sen verran ehdottomista kannoistaan periksi ja myöntää, ettei kuvan esittämät alueet tänä päivänä synny jostain Kemeran odotteluista, vaan aivan muista syistä. Omistajan ikääntyminen, kuolinpesäomistus, asuminen kaukana, nuorempien omistajien ruuhkavuodet, yllätysperintönä saatu metsä, omistajan ”vihreät arvot”, yleinen kiinnostuksen puute, jne. Eipä siinä omistajajoukossa olla juuri Kemeralla taktikoitu. Kun jossain vaiheessa hoitamaton palsta ohjautuu sellaiselle omistajalle, joka sen haluaa laittaa kuntoon, annettakoon hänelle vapaus valita siihen parhaiten soveltuva ja tarjolla oleva vaihtoehto, koska omistajalla on oikeuksiensa ohella myös omat velvoitteensa metsäänsä kohtaan. Motomiehetkin voivat olla tyytyväisiä siitä, että näitä risukoita tavalla tai toisella kunnostetaan, sillä seuraava harvennus on jo aivan kelvollinen tavallisella motolla tehdä.
”….2005 talvella päätehakattu ja saman vuoden keväällä mätästetty ja istutettu koivut jonka jälkeen ei ole tehty mitään..”
Ei ole tekstin perusteella Kemeroilla tai millään muullakaan taktikoitu!
”…Motomiehetkin voivat olla tyytyväisiä siitä, että näitä risukoita t a v a l l a tai t o i s e l l a kunnostetaan…” Mikä on se toinen tapa kuin moton suosittelu risukkoon??
Näitä kohteita ei tehdä tavallisilla motoilla, vaan niitä varten on työhön soveltuva kalusto. Eihän mitään järkeä ole isomman puun korjuuseen tehtyä motoa käyttää tällaiseen.
Olipa mikä ”epätavallinen”, sen paino,hinta ja tuottavuus ei parane risukossa. Ajokoneella kuvan pehkun ajamisessa on puolet ilmaa. Tonneista maksetaan.
Tiedän toki varsin hyvin Visan mainitsemat tilanteet ,joissa metsä ei ole ykkösprioriteetti. Sitä ,että toisten olisi korjattava toisten laiminlyönnit talkoolla ja jopa hankittava eri vehkeet tarkoitusta varten , en tänä päivänä ymmärtä.
On myös iso joukko niitä ,jotka eivät laita tarkoitksella rikkaa ristiin metsiensä eteen tietoisena siitä ,että ikävän hoitohomman voi teettää vieraalla ja saada toimenpiteeseen johtavasta päätöksestä jopa tuloja . Tuottamattomaan koneinvestointiin harhautettu yrittäjä on käytännössä samaan aikaan pakotettu tekemään työt alihintaan ,kun urakanantajalta ei löydy maksukykyä .
Pitäisi löytyä haluja maksaa siitä kunnostustyöstä. Ilmaisen työn tekijät alkavat olla vähissä ja rahaa huonosti tuottaviin hommiin ei ole enää tarjolla. Tämä metsänomistajien kannattaa pitää mielessään ,kun pohtii metsiensä tulevaisuutta. Koneita ja miehiä konehommiin on tarjolla vain rajallisesti ,joten toimintaympäristö on viilattava nykyistä parempaan kuosiin. Sahoja ja miehiä on pakko löytyä jostakin ,mikäli halutaan turvata metsäteollisuuden toimintamahdollisuudet. Omatoimisuus on hyvä lääke metsäalalla vallitsevaan työvoimapulaan ja käytännössä ainoa .
Toki jokaisessa kohteessa on reunaehdot, jotka vaikuttaa metsätaloudenharjoittajan ratkaisuihin. Janne osti 100 ha palstan, eikä millään selviä sen raivausrästeistä raivaussahan kanssa. Silloin käytetään muitakin menetelmiä. Ei siinä ole moralisoitavaa. Paljon parempi sekin, kuin olla tekemättä mitään. Aloittajalla on 1,5 ha rästikohde. Puhutaan eri mittaluokan työstä.
Valitsee minkä tahansa menetelmän, lopputulos ratkaisee. Itselle paras vaihtoehto on kuitenkin eri asia kuin metsän hyvä asento kunnostuksen jälkeen. Siksi nämä asiat täytyy pitää myös erillään. Toivottavasti Janne otti tämän huomioon, kun tilan kuvioita hinnoitteli.
Keskustelupalstan vakuuttavin hyöty voi olla aloittelevalle tai epävarmalle kokonaisuutena esitetty paras toimintamalli ratkaista pulma. Ratkaisuja tietysti esitetään suunnalta ja toiselta, MUTTA ne kaikki eivät voi olla ykkönen.
Mikä on se tauti, ettei sitä voida myöntää?
JEESsille, jep, usein se onkin kaverin tai yhtiön tienvieruspalsta tai uudisala tms, josta riukuja omaksi ilokseen polttopuiksi tekee. Kun tuntee, niin voi huoletta antaa tehdä.
Kyllähän tuo maahan raivattuna ainakin lannoittaa jäljellejäävän puuston.
Kyllä tällaisia kohteita on maassamme paljon.Metsänomistaja kuoli pian istutuksen jälkeen ja tila jäi perikunnalle eikä kenelläkään kiinnostusta hoitaa metsiä.
Minustakin kuvassa on nyt energiapuukohde. Omakin käsitys muuttui kun nyt täällä päin energian ostajaksi ilmottautui valtakunnallinen toimijia.
Nyt energiapuuksi kelpuutetaan se rinnalta alle 8 cm, joka aiemmin oli yleensä metsään jäävää ennakkoraivauksen sivu tuotetta. (kuva metsä-masalta muutaman viikon takaa).
Energiapuun ostajan asenne oli suunnilleen vastakohta tavaralajimenetelmässä vaadittuun ennakkoraivaukseen. Koneen kuljettajat oli koulutettu ja muokattu kuljettajien asennetta tekemään korjuun asiakaslähtöisesti, se paljastui heti työmaan aloituksessa.
Oma tuntuma on, että laajemmin energiapuun korjuuseen erikoistuvat ostajat ja koneenkuljettajat on perehdytettävä tätän uuteen korjuutapaan kaluston ja senteen suhteen, alku näyttää hyvältä, ainakin Itä-Suomessa.
Itselle tuli perikunnan jaon jälkeen eräs kuvio 3,3 ha, joka on päätehakattu 30 v. sitten ja istutettu sen jälkeen, eikä tehty mitään sen jälkeen. Alue on melkein läpipääsemätöntä tureikkoa. Aloitin viime syksynä alueen raivauksen raivaussahalla. No eihänse muutaman tunnin työn jälkeen tulos ole montakaan aaria, mutta kyllä sieltä sievää puustoa paljastuu…ja kuntokin kohenee. Näkee ainakin työnsä tulokset. Mietityttää vain, että paljon jää maastoon vaikkapa energiapuuksi kelpaavaa ainesta. Mönkijällä ei oikein rankojen siirto onnistu, ehkä trakorilla. Voiton puolella aletaan olla, jäljellä n. 0,5 ha.
Ei 1,5 hehtaarin risukko energiapuukohteeksi muutu millään opilla. Isompiakin pinta-aloja jää kysynnän puutuessa luonnon hoidettavaksi.
Energiapuuhun kohdistuva kohonnut kysyntä tulee jäämään lyhytaikaiseksi ,kun suunnitellut auriko-ja tuulivoimalat saadaan tuottamaan sähköä. Energiapuun korjuuseen ei kannata tästä johtuen ylimääräisiä koneita hankkia eikä toimintamalleja muutella ,kun nykyisellä kalustolla pärjätään. Tarvitsee vain keskittää korjuu järeämpiin kohteisiin, kuten on jo tehtykin.
Se, että jotkut ostelevat ja jopa mainostavat ostavansa raivaamattomia kohteita , ei kokemukseni mukaan tiedä hyvää. Se kielii lähinnä epätoivosta. Puutetta on joko työstä tai materiaalista ja on enne taloudellisten vaikeuksien realisoitumisesta lähitulevaisuudessa.
Pitkässä juoksussa on kaukolämmössä puun korvaaminen auringolla ja tuulella, Lahti Energian pomokin kehui miten metsähaketta , vaikkakin kallista, poltellaan uusissa kattiloissa. Kyllähän sopivalla koneella motivoitunut kuski siivoaa kannattavasti melkoisen ryteikön. Jos tekee tappiota, voi katsoa peiliin ja vaihtaa alaa. Itsellä oli vielä pahemman näköinen aurausviittakoivikko, jota käsiteltiin 15v aikana kaksi kertaa raivaussahalla, kerran giljotiinikouralla energiapuuksi ja vielä kerran motolla ainespuuksi. Vain raivaussahatyöt tuottivat tappiota.
Urakoiko Nuakka hakkuuhommat itse?
Onhan se kuvan risukko tai suurempaa työläs ja kallis raivata, mutta on väärin siirtää hoidon asennevamman vahinko konetyöksi. Pitäisi olla itsestään selvää asiaa jota on luisutettu vikaraiteelle.
Itse en usko energiapuun kysynnän laskevan millään ennustettavissa olevan jakson aikana. Metsätaloudesta puhuttaessa täytyy vain muistaa, että energiapuun synonyymi ei ole pieniläpimittainen risupuska. Itseltäni energiaksi on mennyt 1- ja 2-harvennuskokoista puustoa sekä aukkojen latvusmassat. Kunnostuskohteissa tulee paikoin järeämpääkin. Varsinkin hankintana tai tievarsikauppana tehden energiapuu on hyvä valinta, koska kaikki menee samaan kasaan ilman puulaji-, laatu-, pituus- tai läpimittavaatimusta. Tienvarsihinnassa energiapuu kilpailee kuitupuulle, ainakin viimeksi tällaista kauppaa tehdessäni. Ostajia löytyy +/- 100 m3 määrille lähistöltä runsaasti, kun pieniä hakekattiloita on useilla maatiloilla ja kunnilla.
Itse tein muun paitsi ainespuuharvennuksen hakkuun. Vuosittain se ensimmäinen 100m3 hankintahakkuuta energiaksi, olipa risua tai kuitupuuta, on kaikista metsätalouden töistäni kannattavin. Säästyy nääs 15000-20000€ energialaskussa. Tästäkin näkee energiapuun arvon, kaikki muut paitsi tekijät jotka kilpailevat siitä kuka halvimmalla saa kalleimman koneketjun liikkumaan.
Gla on ymmärtänyt pointin ,jota olen koettanut monia muita saada ymmärtämään. Pystyrisut eivät ole energiapuuta ,jota kannattaa kasvattaa vartavasten. Niiden keräily ei ole taloudellisesti kannattavaa eikä sitä toimintalinjaa kannata pönkittää millään muotoa. Kun siirrytään käyttämään järeämpää puuta on paljon realistisemmat mahdollisuudet saada kaupat aikaan ,kun samaan kauppaan ja samoille koneille voidaan saada isompia kokonaisuuksia korjattavaksi. Giljotiineja jokaiselle eikä jokatoisellekaan risukkokohteelle löydy. Laajemman käyttöalueen koneita löytyy ,kun olosuhteet ovat kunnossa . Siinä ,että kaksi kymmenestä motosta tekee vain raivausta ,ei ole mitään järkeä.(=aluskasvos hidastaa työtä 10-30%) Risut on saatava nutulleen muilla keinoin . Kerätä niitä ei kannata.
Kun otetaan vielä keskusteluun lähikuljetus ,tarvitaan höttöisen tavaran(=risukuormassa puolet ilmaa) kuljettamiseen isommalla ja tarvittaessa laajennettavalla kuormatilalla varustettuja koneita ja luonnollisesti leveämmät ajourat niitä varten ,jotta homma ei menisi pelkäksi terveisten kuljettamiseksi. Vain kuljetetuista kiloista maksetaan.
Viivästynyt taimikonhoito raivaussahalla. Ei yhtään tarjousta tule energiapuuleimikkona.
Kuvaa tarkemmin katsoen, kohde ei olekaan aivan risukkoa. Poistettava puusto on lähes samankokoista kuin säilytettävät 18v. koivut. Näinhän tietysti onkin, kun alueelle ei ole tehty mitään istutuksen jälkeen. Eli kohde on giljotiinikorjuuseen soveltuva. Raivaussahatyönä aikaa vievä työmaa.
Just noin Visa, oikeassa olemme. Aivan kelpo kohde giljotiininapsintaan.
Eipä näytä menevän jakeluun ,että puolentoista hehtaarin kuviota ei lukaan tule erikseen giljotiinillakaan korjaamaan. Isompikin puska jää koskematta ,jos sijainti on vähänkin kauempana tiestä. Uskomatonta ,että vakipalstalaiset ovat noin ulkona todellisuudesta. Noita tulee sitten myöhemmin raivattuna kohteeksi oikeille motoille , jos muuta myytävää löytyy ko palstan lisäksi. Aika voi käydä pitkäksi sitä odotellessa.
Kyllä niitä suorittava menee pienempiäkin kuvioita kaupaksi yhteishakkeina, jos kohtuuetäisyydellä on muita kohteita, tai jos kohde muuten soveltuu giljotiinikorjaajan ohjelmaan. Täällä sata kilometriä etelämpänä ei olla ihan niin jäykkäniskaisia kuin siellä suorittavan suunnalla.
On osoittautunut vain toiveajatteluksi. Talouden realiteetit tulevat vastaan ei jäykät niskat.
Joka päivä niitä giljotiinipuita vaan korjataan, ja vuositasolla melkoiset määrätkin, joten eipä se mitään toiveajattelua ole.
Sen verran korjataan ,että sanomaan pääsee. Aika moni giljotiinin hankkinut on todennut , että se hankinta oli ensimmäinen ja viimeinen.Jäykempi puu kiinnostaa enemmän. Sitä varten on toiset kamppeet. Tunnen useita entisiä giljotiiniyrittäjiä ,jotka ovat ostaneet kokemuksesta viisastuneena sen verran isot koneet ,että niitä ei olla ensimmäisenä tarjoamassa risukoihin.
Suorittavan omien ja tuttavien kokemukset eivät kuitenkaan edusta tämän päivän kokonaistilannetta. Ajat ovat nyt aivan toiset kuin silloin kun suorittava vehkeistään luopui.
Ajat on toiset…joo . Nyt poltetaan tukkiakin ja laitteiden hankinnassa noudatetaan suurempaa harkintaa. Ostetaan koneita ,joiden käyttöalue on laaja. ”Erikoiskoneita” ei ostella liiterin taakse ruostumaan. Harvennuskohukin poiki myönteistä tekemistä ,kun pieniläpimittaiset puustot jäävät omistajiensa hoidettaviksi. Mainehattaa korjuun epäonnistumisesta toivottomissa olosuhteissa ei haluta ottaa. Metsälehtikin totesi ,että raivaus on ruvennut kiinnostamaan ja nuoret metsät kunnostetaan raivaussahalla. Ei motolla ,kuten valitettavan usein aiemmin oli tapana.
Suorittava on koko ajan kirjoittanut motoista pienpuun korjaajina, ja minä taasen olen kertonut pienpuun korjattavan siihen tarkoitukseen tehdyllä kalustolla. Se ei ole metsänomistajien asia, kummalla kalustolla kunnostettavat kohteet tehdään. Tosiasia kuitenkin on, että niitä tehdään koko ajan huomattavia määriä, mikä on pelkästään hyvä asia, ja se jos mikä palvelee puunkorjuuta jatkossa.
Pienpuun osuus paikallisen lämpölaitoksen terminaalissa alkaa olla häviävän pieni. Kuitua ja huonolaatuista tukkia on tullut tilalle samaan tapaan ,kun vähän aikaa sitten lähettämässäni kuvassa mhy:n pinomerkillä merkityssä pinossa näkyy. Niitä tekemään ei erikoiskoneita tarvita ja nuori metsä saadaan kuntoon taloudellisimmin raivaussahalla , satoja tai jopa tuhansia kertoja halvemmalla vehkeellä. ”Kuljettajiakin” sille löytyy varmasti helpommin , kun isommalle koneelle. Elämänsä ehtoopuolta elävien vanhoista motoista rakennettujen risuhimmeleiden pukille ei ole tungosta. Tämä selviää helposti ,kun vierailee esim. motokuskien f-book- sivuilla. Visan visio on aika huteralla pohjalla.
Jos kuvan perusteella pitäisi leimikkoa arvioida, yksi ainakin on varmaa eli puuston epätasaisuus. Kasvatuskelpoisia näkyy etualalla muutama liian lähekkäin toisiaan, niiden takana on alle ranteenvahvuista riukua, kunnes löytyy hyväksyttävän näköinen kuusi. Näiden kohteiden raivauksessa on melkoinen työ tehdä valintaa jätettävien suhteen. En ihmettele yhtään, jos konekuski tekee suurpiirteisempää työtä kuin raivaussahan kuljettaja. Tuloksena on harva puusto, jossa parin viime vuoden kaltaiset räntäsateet tekee puustosta selvää jälkeä.
Ammattilaiselle tai muuten enemmän raivauksia tehneelle kuvan kohde ei ole ongelma, työläs vain, mutta vähemmän raivaussahaa käyttäneelle tahtoo käydä niin, että viimeistään 0,3 hehtaarin lappalaiskota -rakennustyömaan jälkeen työinto loppuu. 18-vuotias lehtipuusto kun on jo pahuksen pitkää ja vähän huonoa kaatumaan ainakin maahan asti. Ainoa lohtu toki on, että vastaava hoitamaton kylvömännikkö on vielä paljon hankalampi raivattava. Sellaisen kun saa parhaiten nurin kunnon sakean räntäsateen liukastamana.
Kaivurilla ja Energiakouralla kaikki pois ja pinoo nyt tai parin vuoden päästä. Itellä juurikin vastaava 0.7ha kohde pellonpäässä. Tuli peltojen tilusvaihdon yhteydessä. Edellinen omistaja hakannut puuston pois reipas 20v sitten eikä sen jälkeen ole tehty mitään. Oisko tuossa sen 60 kiintoa energiapuuta.
Soittelin tuossa kaverille jolla kaivuri ja TMK 300. Mielellään meinas tulla tekeen 60e/tunti. Arveli omien kokemusten mukaan että 10 mottia nutulleen per / tunti. Itse omalla maatilapilkillä ajelen poikkee.
Sit soitto tän 3:lle alueen mahdolliselle ostajalle ja kuka ottaa.
Edellisten energiapuukauppojen perusteella arviosin että 38e/m3 vois tän kokosesta ja tällä sijainilla olevasta kasasta irrota.
Tulot 60m3 x 38e = 2280e
Menot 6h x 60e = 360e
Tulos= 1920e
Kyllä tuossa kalja rahat viikonlopulle jää. Jatkotoimenpiteistä en oo päätänny annanko kasvaa uuden energiapöheikön tilalle vai kiinnostaako raahata oma kaivuri paikalle isot mättäät ja 2v kuuset.
Näitä 5-20t kaivuri, energiakoura yhdistelmiä löytyy joka toiselta peltopelleltä ainakin meilläpäin. Motomiehet saa sit rauhas keskittyy ainespuun tekoon.
Gla, kyllä minä laskea osaan. Ostokohteella on tehty tänä vuonna 7 ha T2-raivauksia sekä 12 ha aukkojen istutuksia ja peltojen metsityksiä, ja se saa riittää. Viime talvena tuli 10 ha tuhkaa ja ojia. Kasvatuslannoitukset sitten joskus vuoden-parin päästä.
Viimeisen 20 vuoden aikana tilalla oli tehty yksi hehtaarin aukko ja yksi kolmen hehtaarin taimikonhoito, sekä tietysti tuulenkaatoja klapeiksi. Myyjänä oli useita, osin sisäkkäisiä kuolinpesiä.
Eri aikoina on tietysti ollut erilaisia tilanteita sen suhteen, missä menee raja, että mikä perataan raivaussahalla ja mikä nipsuttimella, mutta lähtisin siitä, että jos poistuma energiapuuna alkaa olemaan sitä 40-50m3 luokkaa niin raivaussahan voi viedä jollekin muulle kohteelle. Mitä pitempää puusto on, sen ikävämpää sitä on kaadella, kun kaatumaan ei mahdu.
Rakkaalle ystävälleni suorittavalle toteaisin vielä, että hän urputti siitä, että metsänomistajille ei kuulu tehdä talkoilla metsänparannustöitä motolla. Asia on sillä tavalla, että en minä kyllä raivurinkaan kanssa ala talkoita tekemään.
Matematiikka on kuitenkin aika yksinkertaista.
Suorittavan vaihtoehto:
– raivaussahatyö 700 eur/ha + kemera 200 + tulevaisuudessa eh-tulo 600 eur -> netto +100 euroa ja sekin 10 vuoden päästä
Energiapuuvaihtoehto:
– ei raivausta, kemera 450, enp-tulo 200 eur/ha (vähintään) -> netto 650 eur heti.
Jos tämä 550 euroa/ha sijoitetaan 40 vuodeksi muuhun kohteeseen, vaikkapa MG:n lisäosuuksiin 6 % korolla, niin summa on 40 vuoden kuluttua reilut 5500 euroa. Sen verran siis saa päätehakkuutulo jäädä huonommaksi sen takia, ettei raivaussahaa käytetty.
No. ..siinäpä Janne perusteli ihan mallikkaasti ,miksi taimikoiden hoitaminen ei kiinnosta. Se vaan jäi kertomatta ,miten energiapuolen yritystoiminta saadaan pysymään hengissä tekemällä tuottamatonta työtä ja mität tapapahtuu metsänomistajan taloudelle ,jos/kun tuki energiapuulle lakkaa. Koska energiapuuhomma on metsänomistajien mielestä niin kannattavaa , mitään tukea ei tarvita.
Energiaksi käytetään nykyään entistä enemmään järeämpää ja käyttökelpoisempaa tavaraa ja se suunta jatkuu. Risukon korjuuta saa näin muodoin odotellaa pidempään ,jottaa tavara järeytyy korjattavaksi sillä isommalla kalustolla ,jota käytännössä on riittävästi tarjolla . Risukonkasvattajille koittavat ankeat ajat.
Eihän suorittava se tuki energiapuulle ole lakkaamassa, vaan pikemminkin paranemassa.
Oli katkolla ,mutta energiapulan uhatessa jätettiin toisteiseksi voimaan. Tuki on ollut jopa niin suosittua ,että sitä on haettu ehtoihin nähden liian järeille kohteille ,jotka on jouduttu tarkastuksissa raakkaamaan listoilta. Eivät ole menettelyn kohteeksi joutuneet kovin aurinkoisilta näyttäneet ,kun jäävä puusto onkin ollut liian suurta ja unelma tuesta on sulanut siihen.
Tästä ei voi olla vetämättä johtopäätöstä ,että onko tuki tiukkoine ehtoineen vaikuttanut metsien käsittelyynkin ? On otettu parhaita ja suurimpia puita tai kasvatettu keinotekoisesti kertymää ,jotta tukea ei menetettäisiin. Joku onkin vihjaillut jo ,että yhtiöt ”ahneuksissaan” menettelevät väärin ,vaikka takana ovatkin kemeraehdot ja pelko tukien menettämisestä . Ne ovat pois metsänomistajilta ,ei työn toteuttajilta.
Uusi Meta-tuki pohjautuukin hakkuun jälkeiseen runkolukuun, joten mahdollisuus läpimittakikkailuun jää pois.
Suorittava voi huomioida, että ilman kemeraa tulos on raivausvaihtoehdossa miinusta ja energiapuuvaihtoehdossa plussaa.
Hieno ajatus, että metsänomistaja olisi vastuussa siitä, saako metsäkonekuski työstään tarpeeksi palkkaa tai metsäkoneurakointiyritys asiallisen korvauksen. Metsänomistajahan ei ole neuvottelemassa niitä sopimuksia, joiden perusteella urakointiyritykset työtään tekevät, eivätkä niitä työsopimuksia, joilla kuskit ovat töissä.
Ehdottaako suorittava, että metsänomistaja veisi joka keikasta kuskille ja kuljetusyritykselle konjakkipullon, joulukinkun ja 200 euron setelin? Voisiko tästä olla uudeksi toimintamalliksi? Lisäksi yrityksellekin pitäisi tietysti antaa jotain.
Niin, metsänomistajan olisi vastattava puunkorjaajien ansiotasosta, ja samaan aikaan kasvatettava maillaan niin paljon hirviä, että niitä varmasti riittää suuri määrä ammuttavaksi joka vuosi. Siinähän sitä meille vanhoille jäärille ja nuoremmillekin riittää pähkäilemistä!
”..ja minä taasen olen kertonut pienpuun korjattavan siihen tarkoitukseen tehdyllä kalustolla..” ei kyllä tarkoita giljotiinia risukkoon. Eikö tuossa järki leikkaa yhtään? Aloituksen maisemaan kuuluu raivaus, ja muu on sitten mitä sovitaan.
”..Hieno ajatus, että metsänomistaja olisi vastuussa siitä, saako metsäkonekuski työstään tarpeeksi palkkaa tai metsäkoneurakointiyritys asiallisen korvauksen. Metsänomistajahan ei ole neuvottelemassa niitä sopimuksia..” on sikäli nurinkuriset toteamukset, että kyllähän yleiset puukaupan ehdot (ja Tapion ohjeet) VELVOITTAVAT mo:n hoitamaan metsänsä niin, ettei hoitamattomia tureikkoja tarjota myyntiin.
”ettei hoitamattomia tureikkoja tarjota myyntiin.”
Ainakin täälläpäin niitä tarjotaan ostettavaksi energiapuuyritysten taholta, ja kaikilla niillä on ollut tarkoitukseen hyvin soveltuva kalusto. Jos joku tavallisilla motoilla operoiva puunkorjuuyritys tarjoaa ja haluaa tällaisia leimikoita korjata, niin kyllähän se on heidän asiansa, ei metsänomistajan. Ei kait tästä voi kenelläkään olla mitään epäselvää.
Kukaan ei oikeasti halua kuvan kohteita työmaakseen. Tämä pitäisi olla jo sokeallekin selvää. Näitä ajautuu työkohteiksi tulanteissa ,kun joko energiapuusta tai työstä on pulaa. Kysyntä ja tarjontakaan ei valitettavasti läheskään aina kohtaa kummassakaan tapauksessa ,jolloin joudutaan tekemään huonoja ratkaisuja.
Kun tehdään kannattamatonta työtä ,se heijastuu myös työn laatuun ja tarjontaan. Tekijöistä on huutava pula ,kun yrityksillä ei ole pitovoimaa johtuen heikosta palkanmaksukyvstä. Yksinyrittäjien selkärankakin katkeaa ennemmin tai myöhemmin ,kun rahat hupenevat ”hyväntekeväisyyteen”. Kaikkein heikommassa asemassa ovat energiapuusta leipäänsä repivät yrittäjät. Mikäli tätä ei haluta myöntää , on jatkossa suuria ongelmia saada metsänomistajien puut halutussa aikataulussa markkinoille ja yleensä edes jalostettavaksi puhumattakaan siitä ,että homma tehdään ammattitaitoisesti. Osaajat valuvat muille aloille.
On korkea aika terästää ajattelua ,että koneella ei voi teettää mitä tahaansa ja ,että jokaisen ketjuun kuuluvan on hoidettava omat velvollisuutensa. Metsänomistajan kohdalla velvollisuus on pitää metsä tuottavana ja huolehtia siitä ,että kaikki on kunnossa siinä vaiheessa ,kun puuta aletaan korjata. On toimittava samoin ,kun taloa rakennettaessa. Edellinen työvaihe on oltava valmis ennen ,kun seuraavaa vaihetta toteuttava yritys tarttuu omaan osa-alueeseensa. Sähkömiehet eivät kaiva enää perustuksia eikä motokuskinkaan luonnollisesti tarvitse hoitaa taimikonhoitoa ,raivausta tai muita työvaiheita ,joita tehdään ennen hakkuita.
Ei sähkömiehet ole koskaan kaivaneet perustuksia. Vaan ne on kaivettu koneella niin kuin kukkapenkitkin jo kymmeniä vuosi.
No…yksinkertaisempi esimerkki. Kun perustukset eivät kuulu talopakettiin ei paketin toimittaja ole velvollinen niitä tekemään eikä alota pystytyshommia ,jos perustukset eivät ole kunnossa. Tuskin tulee asiakkaalle mieleenkään vaatia talopaketin pysyttäjiltä näin muodoin tekemään perustuksiakin. Motokuskilta ollaan kuitenkin sitkeästi vaatimassa toimenpiteitä , jotka eivät hänen tehtäviinsä kuulu ja lisäksi vaaditaan erinomaisia suorituksia.
Jännä jos koneellinen energiapuunkorjuu ei kannata, kun Finnharvest ja Kuopion energia Savon Sanomien lehtijutun mukaan tekevät juurikin nmk-hakkuita ja myöhästyneitä ensiharvennuksia. Yllyttävät oikein metsänomistajia pistämään metsänsä kuntoon.
Ne tekee jotka osaa niin pärjäävät siinä. Ne jotka eivät opi ruikuttavat täällä ettei kannata.
Toteaisin sikarille ,että tämä nykyinen tilanne on ohimenevää ja Nuakalle kertaan ,että energiayhtiöillä on huutava pula puusta ja samaan aikaan energiapuuta korjaava yritykset ovat alityöllistettyjä ,kun puuta ei tule toivottua määrää markkinoille. Kaupallinen tiedottaminen on luonnollisesti vahvaa edellä mainituista syistä. Kannattavuuden kanssa näillä uutisilla ei ole mitään tekemistä paitsi siinä suhteessa ,että jos puuta ei tule markkinoille tarpeeksi sekä energiayhtiöille että yrittäjille koittavat ikävät ajat .
Finharvest on melkoisen suuri yritys Suomessa ja Saksassa, varmaankin pakkoraossa lisäävät kalustoa energiapuun korjuuseen. Miten voi olla niin vaikea myöntää että jotkut osaavat, viitsivät ja haluavat tehdä koneella ryteiköstä kehityskelpoisen metsän, vieläpä kannattavasti samalla tuottaen kotimaista energiaa kaukolämpö ja chp laitoksille, jotka eivät kovin pian siirry polttamattomaan tekniikkaan.
Sitä herkkua ei riitä kaikille . Jos palsta on kooltaan alle 2ha(kuvassa) ja mahdollisesti kaukana tiestä ,ja kertymä alle 100m3 , ei sitä risukkoa osta kukaan. Kun keskimääräinen aukko on kooltaan 1,5 ha , suurin osa ”energiarisukoista” jää odottamaan järeytymistä ,kunnes se raivattuna kelpaa jonkun muun hakkuutapahtuman yhteyteen.