Jo taimikonhoidosta lähtien pitäisi huomioida tulevan sahapuun laatu, eli laadullisesti huonot puut armotta nurin. Tukin kantohinta on n. kolminkertainen kuitupuuhun verrattuna, siihen kannattaa siis panostaa
Jo taimikonhoidosta lähtien pitäisi huomioida tulevan sahapuun laatu, eli laadullisesti huonot puut armotta nurin. Tukin kantohinta on n. kolminkertainen kuitupuuhun verrattuna, siihen kannattaa siis panostaa
Metsänhoito
Miksi noin pitkä kanto ?
Lähtöhinta nousee kun jättää pitkän kannon.
*Kantohinta
Jotta kemera-tarkastajat näkevät, että raivattu on.
Pitkään kantoon tekee metsänhoitaja tiainen muutaman vuoden päästä pesäkolon ja alkaa syödä perheineen puille haitallisia ötököitä. Niin se on.
Meit mettäläisii on moneks. Mitä noita ympäristön olemattomia männyn alkioita katselee niin saahan sitä parhaat metsästään kaataa vaikka kolmen metrin kantoon.
Juuri tämän takia minä kyllästyin kuvien lähettämiseen tänne. Pihkaniska yritti tosi hyvällä oivalluksella havainnollistaa mäntyjen laatuerot taimikossa, mutta pelkäksi mölinäksihän koko touhu meni jälleen kerran.
Onhan se tapa tuokin laatua tarkistaa. Vetää puun nurin että näkee laadun ydintä myöten. Eipä moitittavaa kyseisessä. Sitä en tiedä miten sen kasvatus edelleen sujuu. En ole vielä niin täysoppinut metsän kasvattja.
Onko Jesse ihan pakko aina möläyttää?
On silloin kun aihetta on. Minusta turha kainostelu ei kuulu tämänkään kuvaosion tarpeisiin vaan kritiikkiä voi ja mielestäni saakin esittää. Kuva ei kerro tietenkään kaikkea mutta jos valtapuita kaadetaan sen vuoksi kun siinä sattuu olemaan pikkasen vahvemmat oksat alkutaipaleellaan (siksihän se vahvin ja komein onkin) ollaan kyllä jossain kohtaa käsitetty väärin. Koon tasaamisessa ei ole pienintäkään ideologiaa ainakaan näihin toimiin asti. Sitähän kyllä metsäneuvonta paahtaa mutta tuokin puu olisi aivan sievästi kuivattanut vielä oksansa alhaalta vanhemmiten puuston sulkeuduttua valottomampaan asentoon. Oksat eivät ole tukin teon este.
Olen kasvattanut paljon tuota vahvempioksaisistakin männiköitä ja nyt ne ovat laatutasoltaan aivan asiallisia. Ja kasvu on ollut hurjaa, -97:n istutetut alkavat olla jo kasvu-uransa puolivälin tavaraa. Tyvitukki on jo nyt ja pituuskasvua kun saadaan riittämiin on myös tukkisaanto kunnossa heti. Kuten Visakallo on itekkin mainostanut, höttöpuusta edelleen maksetaan ja oksat saa samaan kauppaan. Laatua tärvelee vain hirvet taimivaiheessa.
Se on juuri näin.
Jeessi on kuitupuun tuottaja. RS- hommat ovat oikeasti se ensimmäinen mahdollisuus tehdä laatuharvennus. Tuossakin on jo taimikonhoito ehkä hieman myöhässä.
Siis sudet pois taimikosta, Männikkö pitää olla tasakokoista, nimenomaa korkeutensa suhteen.
Nuo sudet ovat usein uudistushakkuun jäljiltä jääneitä säästettyjä männyntaimia, ”Kun ne ovat niin terhakkaita” Eihän siinä mitään, jos niistä saisi täydellisen metsän, vaan kun ne ovat satunnaisia rökäleitä.
EI JATKOON!
Kyllä tällä menolla kiinnostus Jessen metsäpalstoja katsomaan kasvaa päivä-päivältä. Mehän ollaan tehty kaikki ihan väärin tähän asti!
Jätkä osaa ja hallitsee hyvin männyn laatukasvatuksen.
Olen asiassa Jätkän linjoilla, vaikka kuva ei kerro ihan kaikkea. Siis oikeaan aikaan kantturat nurin. Pitkitettynä ne tuhoavat usein ympärillä olevat laatutaimet.Kaikki etukasvuiset koivut myös ketoon.
Jätkä puhuu ristiin rastiin senkun kerkiää vähän keskusteluosiosta riippuen. Kyllä hän muutamassa keskustelussa on kovasti laatupuina pitänyt alueen valtapuita ja niitä pitäisi myös hänen mielestään suosia. Miten tullee valtapuita ja sitä parasta kasvugeeniainesta jos alue ”sosialisoidaan” taspäiseksi?
On kyllä aika uunoja toiset. Ei tajua että sahaa liikuttaa ihminen. Ei terä yksin kulje metsässä…..
Yhdyn edelliseen näkemykseen täysin.
Opettajat on neuvoneet miten hometalot tehdään. Nyt ne on hiljaa. Opettajat on neuvoneet tekemään ensimmäisen raivauksen 5-7 metrin pituudessa. Nyt ne hehkuttaa varhaisperkauksen nimeen. Mitenkä tulevaisuudessa?
Hyvin harvoin opettajat keksivät itse hometalojen rakennustekniikkaa tms. Sen ovat keksineet arkkitehdit, rakennusinsinöörit, urakoitsijat ja viimekädessä rakennusmestarit.
Jos kertoo sahanterän kiertävän puun ympäri, niin pitäisi kertojalla olla edes sen vertaa selkärankaa, että tunnustaisi oman erinomaisen tekniikkansa.
Puusta, josta tuo sai alkunsa oli etäisyyttä säästettävään puuhun n 0 mm.
Meilläpäin on ollut sellainen käsitys, että kun terä kiertää puussa, se puoltaa. Sopisi hyvin Savolaiselle sahurille.
Jos varhaisperkaus on sikarille uusi ja ihmeellinen asia, niin voin kertoa hänelle, että se on kuulunut taimikon varhaishoitoon viimeiset sata vuotta. Puhuttiin tosin taimikon perkaamisesta.
Jesse: ”Olen kasvattanut paljon tuota vahvempioksaisistakin männiköitä ja nyt ne ovat laatutasoltaan aivan asiallisia. Ja kasvu on ollut hurjaa, -97:n istutetut alkavat olla jo kasvu-uransa puolivälin tavaraa.”
Muutama päivä sitten Jessen mielestä oksat ja nopea kasvu huononsivat kuusen laatua, mutta eivät näköjään männyn laatua. Kyllä tämä meikäläisen sanattomaksi vetää. Jessen metsät on pakko nähdä!
Ei ehkä kannata varsinkaan männynkasvatuksessa suosia paksuoksaisuutta. Saattaa hyvinkin muuttua hinnoittelu lähiaikoina kun sahoilla on otettu tai otetaan käyttöön tukkien ”läpivalaisu” ja oikeasti laadun perusteella pitäisi samalla alkaa hinnoitella tukitkin.
Jos tuoreoksaisen mä-tukin arvo on 100 niin erikoislaadun oksattoman on 250 siitä saatavan sahatavaran arvon perusteella (verhouslauta).
Ohutoksaisen arvo samalla mittarilla on 150 .
Kun oksat pilaa laadun ja oksattomuus kasvun on haettava sitä välimuotoa. Itse en kyllä näe tuota kaadettua vielä susipuuna, ainakin oksakulma kannossa on ihan ok. Kuva ei tietysti kerro kaikkea, voi olla selvästi muita pidempi yksilö.
Jos kuvan puuta vertaa lähellä olevaan – ilmeisesti jääväksi tarkoitettuun puuhun, joka on ohuempi, miuua siinä olevat oksat ovat PALJON ohuemmat ja lisäksi jo kuivat, eli karsiuyneiksikin sanottavat.
Kaadetussa puussa on ollut alle metrin korkeudesta alkaen paksut, vielä elävät oksat, joiden pituuskin on jo puolitoista metriä.
Jos se ei ole susipuu tuossa taimikossa, niin Jeessin taimikossa se olisi varmaan valtapuu.
Noilla näytöillä, joita Jeessi on esittänyt, uskon sen alueen ostoesimiesten olevan keskittänyt kaiken käärmeenlumoojan taitonsa uskotellakseen, että ”Kuitupuun tuottaminen on parasta mahdollista metsätalousbisnestä”.
Harjavallan miestä ammutaan palstalla taas joka suunnasta ja asiasta, minusta mies näkee kehityksen kulun ja jatkuvuuden huomattavasti paremmin, kuin suuri osa tänne kirjoittavista.
Jokaisen kannattaa katsoa vaikka puusta valmistettuja rakennusmateriaaleja mitä rauta- tai huonekalukaupasta löytyy ja miettiä mahtaako sitä oksatonta massiivipuuta sieltä ihan hirveästi löytyä.
Onhan siinä Jessellä asiaakin että lyhyt kasvatusaika korreloi suoraan kannattavuuden kanssa. Samaa olen itsekin joskus pähkäillyt että kannattaako jättää männikössä ne isoimmat taimet vai ne parhaimmat kasvamaan.
Siksi hyvien tukkipuiden saannin kannalta pitäisi pidemmän kasvatusajan vaativille puille olla parempi hinta. Kyllä niitä oksattomia sisustuspaneelilautojakin vielä käytetään; kaikki ei ole Ikea -laatua ja jossain maksetaan hyvin laatupuustakin.
Lyhyeen kasvatus aikaan pitää pyrkiä mutta susipuita ei kannata kasvatella. Sopiva susipuu kuihduttaa ympäriltään parempi laatuiset yksilöt. Ensiharvennuksessa ympärillä olevat puut onkin sen verran kituliaita että joutuvat poistolistalle ja se huonolaatuinen susipuu jää sitä kuitua kasvamaan edelleen. Sitä voi sitten miettiä kumpi tapa olisi tuottanut enemmän kuutioita ja rahaa. Se yksi susi puu kuituna vai ne ympärillä olleet tasakokoiset parempi laatuiset yksilöt. Joista osa poistuisi ensiharvennuksessa ja paras jää kasvamaan sitä tukkia.
Jos susipuita on parisataa kpl nuoressa taimikossa, niin ei kukaan täysijärkinen niitä ala vaalimaan?
Joskus on väläytelty, että karsitaan sellainen paksuoksainen yritys niin, että latvassa on vain kolme kiehkuraa ja joka vuosi poistetaan yksi kiehkura, jolloin muut puut saavat sen kiinni ja pyyhkäisevät ohi.
Pahimmillaan sellaisesta kehittyy palmupuun näköinen rökäle.
Jesse: ”Olen kasvattanut paljon tuota vahvempioksaisistakin männiköitä ja nyt ne ovat laatutasoltaan aivan asiallisia. Ja kasvu on ollut hurjaa, -97:n istutetut alkavat olla jo kasvu-uransa puolivälin tavaraa.”
Ja kaveri kehuu energiapuun kasvatuksen olevan kannattavaa. Jesse on trolli.
MJO, siitä samasta männiköstä ja sen ympäröivästä koivu-kuusi-sekametsästä on energiapuuharvennus tehty 17 v. nuorena. Siinä otettiin pahimmat hirvien raiskaamat männyt ja yliskoivut pois.
Minulle ei ole väliä sillä, tuleeko tili palmun vai männyn näköisistä puista. Siitä en kyllä ole varma, onko paksuoksaisen männyn karsinta järkevää. Toki sellainenkin kokeilu on minulla menossa. Mutta kun karsinta ulottuu vain ekan tukin tasolle, loput rungosta on sitten jotain muuta eli taitaa palmuja tulla vain tasarakenteisessa tiheässä puustossa.
Itse en susipuita automaattisesti kaada. Vain silloin, kun ne haittaa viereisiä puita ennen seuraavaa hakkuuta. Ja pitkään kantoon kaatamista olen alkanut tehdä, kun tuo erinomainen tekopökkelöajatus minunkin päähäni hiljattain kotiutui. Harmi vain, että raivurilla vähänkään korkeamman kannon jättö on vaarallista, enkä moottorisahaa erikseen viitsi tuollaiselle työmaalle mukana kuljettaa. Toki muutamalla kuviolla muutama runko odottaa sellaistakin käsittelyä eli homma kehittyy tekemällä.
Aukkopaikassa saa minulla susipuukin kasvaa ja kaksijaksoisessa metsässä pieni kuusi pärjää vähän lähempänäkin. Saattaa jossain sellainen jäädä jopa tulevaisuuden jättöpuuksi.
Mitä vaaratekijöitä on tullut ilmi, kun tekee esim metrin korkuisen kannun?
Kannun:D
Susipuun olisi aika lähteä jo taimikon perkauksen aikana, jos sitä ei olla otettu jo uudistusalan raivauksessa pois.
Pitäisi ymmärtää, että susipuu syö eväät muilta puilta ja sen poisto auttaa lähipuita lisäämään kasvuaan, eli mitään ei menetetä – päinvastoin.
Susipuu on kuin käenpoikanen pikkulinnun pesässä!
Metrin kannon voi vielä jättää, mutta siitä korkeampaa ei. Mutta metrinen on aika vaatimaton pökkelö. Toisaalta ei sahallakaan paljon korkeampia kannata tehdä ja toisaalta onhan susipuusta iloa maassakin lahoamassa.
Sahan voi helpostikin nostaa kainalon korkeudelle, eli sahaahan kaulan korkeudelta voi puun hyvin katkaista, jos haluaa tehdä pökkelökannon.
Sitten pitää vielä funtsata, saako kantoon jäädä eläviä oksia, vai pitääkö nekin hipaisat pois.
Niin se vain tämäkin raivauskohde alkaa valmistua…!
Kuvaa katsoessa alla maassa oleva hento-oksainen mänty olisi näkemän perusteella tuleva laatupuu.Se olisi pitänyt viereltä säästää ja tuo turjake nurin.
Itse teen tätä valintaa varhaisperkauksesta alkaen. Haarapuut,tantat,monimutkaiset,kuivalatvaiset…koivut ja kuuset pois ja terve n. tasamittainen 4000 – 5000 taimen kasvusto tilanteista riippuen 4-6 metrin taimikkoharvennukseen saakka.
Paremman puutteessa pikkulinnuille näyttää kelpaavn lyhyempikin pökkelö pesäpuuksi. Olin kaatanut joitakin vuosia sitten männiköstä alle 10 cm paksun koivun 0,5 m kantoon ja sen
lahottua rungon pesäkolossa oli pesinyt jokin pikkulintu.
Tuon kokoisessa ylitiheässä taimikossa ei kertakaikkiaan VOI jättää kaikkia hyviä puun alkuja kasvamaan, vaan on raakasti valittava jäävät puut joukosta.
Siinä ei auta jäädä fundeerailemaan, että otanko – jätänkö, vaan ne puut, joita ei ole valittu jääviksi, livautetaan pois. Silloin voidaan kataa hyviäkin pois, kun hyviä on liikaa.
Jesse:
siitä samasta männiköstä ja sen ympäröivästä koivu-kuusi-sekametsästä on energiapuuharvennus tehty 17 v. nuorena. Siinä otettiin pahimmat hirvien raiskaamat männyt ja yliskoivut pois.
Siis Jessellä vuonna 97 istutetut männiköt ovat jo nyt kasvu-uran puolessa välissä. Mutta koivujen kasvu se on ollut niin hurjaa, että ylispuina poistettiin.
Jessen sekametsät voittaa kasvussa etelä amerikan eukalyptus puupellotkin. Kasvun mahtaa nähdä ihan ihan silmällä, kun tunnin katsoo yksittäistä puuta.
Mahtaa vuosittainen hehtaarikasvukin lähestyä jo kolminumeroisia lukuja.
Onkohan MJO ihan kartalla? Kyllä yli kaksikymmentä vuotta kasvanut voi hyvinkin olla kasvunsa puolessa välissä ilman eucavertailuakin. Puut on heti istutettu siihen harvuuteen ettei harvennusta olisi tarvittu mutta hirvien raiskaamia oli pakko ottaa pois. Ne olivat monihaaroittuneet ja levisivät lähinnä valtavasti sivulle päin. Myös edellsen omistajan lannoitus jäi vielä uuden sukupolven eduksi koska hän kaatoi melkein heti lannoituksen jälkeen vanhan metsän. Kyllä männyn kasvamaan saa mutta höttöä se tosiaan on mutta eipä tuo haittaa. Koitan muistaa kuvata sen kunhan siellä taas liikun.
Kyllä yli kaksikymmentä vuotta kasvanut voi hyvinkin olla kasvunsa puolessa välissä ilman eucavertailuakin.
Niin voikin, mutta ei varmasti kasva, jos siinä päällä on ollut ylispuukoivikko. Kehuit että siitä otettiin päältä yliskoivut pois.
Se että mäntyjen kasvu onkin ollut kova ja ihan mahdollista (jos taimikonhoidot tehty ajallaan), mutta jo poistettujen yliskoivujen kasvu onkin ollut ihan järjetön.
Ensiharvennuksessa tarvitaan aina poistettavia litroja, joista saa rahaa. Käsittääkseni oksiston koolla ja rungon tilavuudella on useimmiten jokin suhde. Kun röllykäinen mänty aikanaan poistetaan 15-20 vuotta kuvanottoa vastaavaa tilannetta myöhemmin (jos poistetaan), siihen paikalle voi hyvin kasvaa jotain muuta hyödyllistä.