Kommentit (14)

  1. Käykö niin kuin vanhassa sanalaskussa (pidot paranee kun väki vähenee) Monen mielestä meilläpäin ainakin metsästyksessä käynyt niin.

  2. Metsäkupsa

    Kysymykseen hupenevatko metsästäjät samassa suhteessa,kuin väestö hupenee ja vanhenee.Oma näkemykseni on,että suhteessa vieläkin enemmän.Täällä metsästäjät ovat keskivertoakin iäkkäämpiä.Syksylläkin poliisit hakivat pyssyt yhdeltä metsästäjältä,kun huppana mm. väitti autoaan ammutun.Metsästysseurojen olisi aika houkutella nuortaväkeä riveihinsä,vaikka muutaman vuoden ilmaisjäsenyydellä.Täällä metsästysseurat ukkoutuivat vuosituhannen taitteessa,kun vanhat jäärät eivät maattomia edes rahalla huolineet heidän määräysvaltaansa uhkaamaan seuroihin.

  3. suorittava porras

    Monien seurojen säännöt vaatisivat päivittämisen. Edelleen on seuroja ,joissa jäsenyyden edellytyksenä on omistaa maata. Pahin skenaario on ,että ikääntyvä metsästäjäjoukko ei kykene edes laatimaan sääntömuutosta ,jonka perusteella maata omistamatonkin kelpaisi porukkaan .

    Tuosta kartasta selviää aktiivisen väestönosan muuttosuunta . Se ,ketä jää jäljelle voi olla vieläkin synkempi tarina. Ikäkysymys voikin olla se haasteista hankalin metsästysasioissa muuttotappioalueilla.

    Toinen yllättävä haittatekijä toisaalla voi olla innokkaiden ja kyvykkäiden metsästäjien siirtyminen etelän keskuksiin. Niiden ympäristössä on pidettävä yllä ylitiheää riistakantaa ,jotta mahdollisimman monella on mahdollista päästä seuroihin ja saada saalista. Tästä saattaa olla kysymys erityisesti Varsinais-Suomessa ja sen ympäristössä .

  4. Tuo kartta ei kerro mitään metsästyksen muuttumisesta, ikärakenne kartta kertoisi paljon enemmän, kun nyt eläkkeellä oleva väestö poistuu, metsästäjiä jää jäljelle enää kolmasosa ja siinä vaiheessa pedot ovat vieneet siltä jäljelle jäävältäkin porukalta metsästys mahdollisuudet, eli loppuu kokonaan.

  5. Jätkäpätkä erittäin oikeilla jäljillä. Se meidät onneksi pelastaa että myös pedot pääsevät lisääntymään. Etelä-Pohjanmaalla Kurikassakin kauhisteltiin kun kolme sutta oli kellistänyt hiihtoladun varteen nuoren hirven. NÄIN vieraantunutta on porukat jopa pohojanmaalla luonnon normaalista kiertokulusta. Vai onko joku nähnyt susia käyvän marketin lihatiskiltä sapuskansa hakemassa?

  6. Gla

    Eli metsästäjäpula on ongelma, ei riitä porukkaa pitämään kurissa sorkkaeläinkantaa. Mutta kun metsästäjät pakkautuu etelään ja metsästyspaine kasvaa, sorkkaeläinten määrä kasvaa.

    Tiedä sitten, mistä nyt tuulee tai mikä on kuun asento, mutta minusta tuo ei nyt oikein täsmää. Itärajalla hirvikanta kylläkin jo saatiin kestävälle tasolle nelijalkaisten metsästäjien avustuksella.

  7. Demografialle ei oikein voi mitään. Nyt parhaita eläkevuosiaan viettävät suuret ikäluokat asuvat keskimäärin omakotitalossa maalla tai kehyskunnissa ja metsästelevät mielellään. Nuorempien elämä on jo pitkään ollut hyvin monella ihan muualla, ja toisekseen ikäpyramidi on sen mallinen, että nuoremmissa ikäluokissa ihmisiä on yksinkertaisesti vähemmän. Sen takia lähivuosina tulee olemaan omakotitaloja, jotka eivät mene kaupaksi – tarvitsijoita ei yksinkertaisesti ole.

    Jos haluatte pelastaa metsästyksen nykylaajuisena, niin menkää pitämään Irakista ym tulleille metsästyskursseja. Tai somaleille.

  8. Emme halua vaan annamme luonnon hoitaa tasapainonsa. se on niin paljon varmempaa.

  9. suorittava porras

    Jos Jesse tarkoittaa luonnolla susia , voi homma vähän kestää. Täällä hetkellä ko peto hoitaa vain noin 1,5% hirvieläinsaalistuksesta verrattuna ihmisen toimien tuloksiin. Sietokyky susien määrään alkaa olla monilla paikkakunnilla jo kovasti koetuksella. Veikkaankin , että toimenpiteet asian palauttamiseksi siedettävälle tasolle on jo vähin äänin aloitettu.

    Mitä tulee ulkomaalaisten ja taustoiltaan epämääräisten ihmisten osallistumiseen jahtihommiin , pidän ajatusta kuolleena synytyneenä . Siitä ei ole nimittäin pitkä matka siihen , että metsissämme alkaa rampata ”tunnuksettomia vihreitä miehiä”. Tämä ei käsittääkseni ole sopusoinnussa valtakunnan edun kanssa.Jean S:lta muuten ihan käypää ajattelua ja johtopäätöksiä.

    Hirvikannan kasvuun on syytä varautua erityiseti harvan asutuilla seuduilla . On liian vähän väkeä hirvieläimiä metsästämään ja arvioimaan eläinten määrää . Toisaalta passivoitumien metsätalouden puolella aivan samoista syistä ja samoilla seuduilla tuottaa hirvikarjalle runsaasti sopivaa ravintoa tehokasta lisääntymistä ajatellen . Uudistusalojen hoitotoimenpiteet ovat myöhässä , ne on toteutettu liian kevyesti tai ei lainkaan. Kyseinen kehitys etenee huonompaan suuntaan vuosi vuodelta. Ei ihme , että hirvikarjan määrää on hankala hallita.

  10. Gla

    En minäkään epämääräisillä taustoilla olevien varaan tätä haluaisi rakentaa. Eilisessä äänestyksessä sentään perussuomalaiset pitivät aselain muutoksessa puolia, muut olivat vastaan. Mutta jos aselupien hakijoiden profiili alkaa kovasti muuttua, silloin tuskin edes persuilla (ihan aiheesta) riittää motivaatiota puolustaa asioita.

    Pedotkaan ei ole ratkaisu laajemmassa mittakaavassa. Sikäli kyllä kytken pedot tämän asian kanssa yhteen, että petojen vähentämistä haluavien pitää ymmärtää asian edellytyksenä olevan hirvieläinkannan radikaali alentaminen. Ihan varmasti siihen keinot löytyy, kunhan ensi päästäisiin tavoitteesta yhteisymmärrykseen. Toistaiseksi edes sitä ei ole ja suorittavan puheiden tavoin sidosryhmien tavoitteet piilotetaan hoitorästi- yms. puheiden taakse. Luodan kuva, että metsästäjät kyllä yrittävät pitää eläinten määrän alhaisena, vaikka todellisuudessa tavoite on päinvastainen.

  11. suorittava porras

    Glan kommentin loppuosa saattaa pitää paikkansa ruuhkasuomessa ,jossa metsästysseuratoiminta on monipuolista ja aktiivista. Harrastajia riittää siellä jonoksi asti . Riistakanta on luonnollisesti pidettävä suositusarvojen ylärajoilla ,jotta mahdollisimman monelle riittää saalistettavaa. Pohjoisemmassa tilane on päinvastainen . Metsästäjäkunta näivettyy vähitellen ja esim. seuratoiminnan rutiinitoimintojenkin ylläpitäminen käy haastavaksi. Kun muutama-yksikin-keskeinen toimintaa ylläpitävä henkilö lopettaa,seura lakkaa toimimasta . Pyyntitehon lasku on ollut nähtävissä jo kauan . Kuluneen metsästyskauden pyyntilupien käyttöaste oli 82%. Jossakin tämä luku on hyvinkin alhainen , koska 100%:n käyttöasteita seuratasolla esiintyy runsaasti. Herää toisaalta kysymys kumpi on suurempi tekijä käytyöasteiden alenemiseen , hirvien vähentyminen vai metsästäjien kyvyttömyys pitää kiinni tavoitteista?

  12. Viimeisessä Metsästäjä – lehdessä oli hyvä kirjoitus. Kyllä niitä ”sormenkoukistajia” varmaan löytyy jatkossakin. Mutta se on vähän niin kuin auton maalauksessa, että varsinainen maalaaminen on 5 % työstä. Mutta kun pitäis ne kaikki muutkin siihen liittyvät työt tehdä ja sitoutua siihen että kaatomäärät saadaan syksyn aikana hoidettua. Näistä sitoutujista ja kaiken muun työn tekijöistä tulee varmaan pula syrjäseuduilla. Se miten se jatkossa hoidetaan kustannustehokkaasti niin on aika mielenkiintoinen asia.

  13. No mutta niinhän politiikan kova-äänisimmät liberalistit ovat koko ajan vouhkanneet. Perinteinen perhepolitiikka on sotkettu kaiken maailman hörhöjen ja sekasikiöiden orgioiksi! Tottahan moisella ….een sikailulla loppuvat niin suomalaiset kuin metsästäjätkin.
    Se on luonnon laki. Ja olkoon.
    Sitä saa mitä tilaa.

  14. Just noin!

Harrastukset Harrastukset