Mitkä toukat, torppari? Miten ne toukat tietää, mikä koivu on istutettu? Näkyykö vioitus sitten päällepäin? Nuo kuvan koivut ainakin näyttävät ryhdikkäiltä ja virheettömiltä.
Ruskotäpläkärpänen (Phytobia betulae). Kiusallinen tapaus. Munii koivun latvakasvaimeen, josta ohuet läpikuultavat toukat kaivavat tiensä runkoa pitkin lähellä jälsikerrosta juuriin saakka ja sieltä maahan koteloitumaan. Kiusaa se on pienikin kiusa, koivullekin: koivu paikkaa toukan tekemät käytävät ruskealla solukolla, mikä sitten näkyy rungon poikkileikkauksessa pieninä ruskeina pisteinä. Siitä kärpäsen nimi!
Pinnoitettavassa vanerissa kärpäsenpilkut eivät paljoa haittaa mitä nyt joskus kuplaa tulee pintaan. Puupintaisessa se jo vähän tekee kiusaa, kittaamalla siitäkin selviää jos tehdään BB-laaduksi. Väliviilussahan tämmöisen puun viilu menee täysiään.
Ruskotäpläkärpänen on nimenomaan puhtaiden istutuskoivikoiden riesa, sekametsän koivuissa sitä ei ole juur vastaan tullut. Ajastaan sen näkee iskeekö visakoivuihinkin.
Koivikot ovat silmän iloa ja nopea kasvuisia.Mutta taloudellinen tuotos esim.kuuseen nähden jää huomattavasti heikommaksi.Itse en haaveile laatutyvistä.vaikkakin olen kuivia oksia karsinut.Itselläni on pääpuuna kuusi,mutta on näitä koivikoitakin kymmeniä hehtaareita.Osa on ns.kaksivaihe kasvatuksessa,kuuset alla,joskin ilmestyivät vähän liian varhain.
Sinä kysyt minulta: ”Miksi Venäjän rajan tuntumassa Suomen puolella on yhtä vähän allergioita kuin rajan takana niin sanotun hygieniahypoteesin vastaisesti?” Jos sinulla on tiedossa tuollaisia tutkimustuloksia tuottanut tutkimus, niin ole ystävällinen ja kerro se minulle. Olisi helpompi keskustella asiasta muutenkin kuin meikäläisen muutamiin turistiluontoisiin tutkimusmatkoihin perustuvan mutun pohjalta. (Googlettelin”hygieniahypoteesia”, en löytänyt sieltä apua.)
Sopii minulle mainiosti – keskustelu terveen maalaisjärjen pohjalta. Aina parempi niin. Mutta minua häiritsee se, kun en tiedä, mistä hatusta vetäisit väittämän ”Venäjän rajan tuntumassa Suomen puolella on yhtä vähän allergioita kuin rajan takana”. Et tarkoittane Ilkka Hanskin ja kumppaneiden tuoreehkoa biodiversiteetti-hypoteesi -tutkimusta Pohjois-Karjalan lapsista?
Keskustelulta (rajaseudun allergiat) putoaa pohja, jos pohjaa ei ole. Paljon oli kyllä pölinää pöntössä Tieteen päivillä, osin tosin mielenkiintoistakin. Vähän oli raskasta seurata sumean taltioinnin visuaalista antia – äänitys oli onneksi onnistunut. Kiitos siitä vinkistä.
Kiitos tuosta kommentista. Helpotti, kun tajusin itse ajatelleeni sinusta samalla tavalla (taantuminen, kartta). -x-x-x- Toivotan sinulle raikkaita talvipäiviä puusavotan parissa.
Onkos nuo niitä laatutyviä? Nätti kuva, nätti maisema järvineen kaikkineen.
Onpas mehtään kupsahtajalla hieno koivikko.
harvemmin istutuskoivikosta laatutyviä tulee.
tahtoo toukat pilata
Mitkä toukat, torppari? Miten ne toukat tietää, mikä koivu on istutettu? Näkyykö vioitus sitten päällepäin? Nuo kuvan koivut ainakin näyttävät ryhdikkäiltä ja virheettömiltä.
Ruskotäpläkärpänen (Phytobia betulae). Kiusallinen tapaus. Munii koivun latvakasvaimeen, josta ohuet läpikuultavat toukat kaivavat tiensä runkoa pitkin lähellä jälsikerrosta juuriin saakka ja sieltä maahan koteloitumaan. Kiusaa se on pienikin kiusa, koivullekin: koivu paikkaa toukan tekemät käytävät ruskealla solukolla, mikä sitten näkyy rungon poikkileikkauksessa pieninä ruskeina pisteinä. Siitä kärpäsen nimi!
Pinnoitettavassa vanerissa kärpäsenpilkut eivät paljoa haittaa mitä nyt joskus kuplaa tulee pintaan. Puupintaisessa se jo vähän tekee kiusaa, kittaamalla siitäkin selviää jos tehdään BB-laaduksi. Väliviilussahan tämmöisen puun viilu menee täysiään.
Ruskotäpläkärpänen on nimenomaan puhtaiden istutuskoivikoiden riesa, sekametsän koivuissa sitä ei ole juur vastaan tullut. Ajastaan sen näkee iskeekö visakoivuihinkin.
Koivikot ovat silmän iloa ja nopea kasvuisia.Mutta taloudellinen tuotos esim.kuuseen nähden jää huomattavasti heikommaksi.Itse en haaveile laatutyvistä.vaikkakin olen kuivia oksia karsinut.Itselläni on pääpuuna kuusi,mutta on näitä koivikoitakin kymmeniä hehtaareita.Osa on ns.kaksivaihe kasvatuksessa,kuuset alla,joskin ilmestyivät vähän liian varhain.
Sinä kysyt minulta: ”Miksi Venäjän rajan tuntumassa Suomen puolella on yhtä vähän allergioita kuin rajan takana niin sanotun hygieniahypoteesin vastaisesti?” Jos sinulla on tiedossa tuollaisia tutkimustuloksia tuottanut tutkimus, niin ole ystävällinen ja kerro se minulle. Olisi helpompi keskustella asiasta muutenkin kuin meikäläisen muutamiin turistiluontoisiin tutkimusmatkoihin perustuvan mutun pohjalta. (Googlettelin”hygieniahypoteesia”, en löytänyt sieltä apua.)
Sopii minulle mainiosti – keskustelu terveen maalaisjärjen pohjalta. Aina parempi niin. Mutta minua häiritsee se, kun en tiedä, mistä hatusta vetäisit väittämän ”Venäjän rajan tuntumassa Suomen puolella on yhtä vähän allergioita kuin rajan takana”. Et tarkoittane Ilkka Hanskin ja kumppaneiden tuoreehkoa biodiversiteetti-hypoteesi -tutkimusta Pohjois-Karjalan lapsista?
Keskustelulta (rajaseudun allergiat) putoaa pohja, jos pohjaa ei ole. Paljon oli kyllä pölinää pöntössä Tieteen päivillä, osin tosin mielenkiintoistakin. Vähän oli raskasta seurata sumean taltioinnin visuaalista antia – äänitys oli onneksi onnistunut. Kiitos siitä vinkistä.
Kiitos tuosta kommentista. Helpotti, kun tajusin itse ajatelleeni sinusta samalla tavalla (taantuminen, kartta). -x-x-x- Toivotan sinulle raikkaita talvipäiviä puusavotan parissa.
I told you when I came I was a stranger
– Travelling Lady –
Lohta kannattaa pyytää vaikka ei saisikaan (eihän sitä koskaan tiedä tässä elämässä, pitää vaan uskaltaa).
Mikäs mieltä nyt kuohuttaa, kun on niin monta kertaa lyhyen ajan sisällä pitänyt käydä täällä kuikuilemassa?
Kuvissa ja koivikoissa on eroja.
Tämän koivikkokuvan katseluun ei kai kyllästy koskaan. Harvinaisen eteerinen otos, hauras ja epätodellinen. Sanalla sanoen satumainen.
Lähetetty: 14.06.2013
Eikö rouva aio leppyä lainkaan?
Elähä’ hättäele!