Valitettavan tutun oloista maapohjaa näyttäisi olevan. Tuossa tahtoo putken leuat antaa vähitellen periksi, kun niitä polkee väkin auki. Pahimmat paikat tulee tehtyä kuokalla. Sillä saa tarvittaessa siirrettyä lisää maata istutuskohtaan.
Jos ei löydy istutuspaikkaa, lekallahan voisi hakata sellaisen kiviä murskaamalla. Kivien luontainen mureneminen tietenkin ajan myötä tekee niitä myös ja parantaa vanhoja. Yllättävän hyvin ovat kasvaneet männyt tuossa lähellä vesivoimalaistoksen alakanavasta louhitussa kalliomurkeessa. Seinäsammalta ja jäkälää kasvaa murskeen peitteenä.
Valitettavasti hankaluudet noissa kivikoissa eivät lopu uudistamiseen. Ne vain lisääntyvät. Varhaisperkauksessa ja taimikonhoidossa tahtoo terän kosketuksia kiviin tulla, vaikka kuinka yrittäisi varoa. Raivaajan liikkuminenkin pitää tehdä askel kerrallaan, ettei mene nivelsiteet tai luut poikki.
Viime keväänä yksivuotisina istutettuja kuusentaimia nousi tänä keväänä minun avohakkuualueellani satamäärin kyljelleen maan pinnalle paakkuineen päivineen pois maasta. Metsägroupin virolaiset olivat istuttajina. Mikähän lienee Metsägroupin vastuu työn laadusta?
Kivisyys vähentää maan osuutta kasvualustassa eli juuristolle jää vähemmän tilaa kuin vähemmän kivisessä maaperässä. Samoin ravinteiden määrä on pienempi. Tästä voisi johtaa ajatuksen, että vaikka maaperä olisikin näennäisen rehevää, pitäisikö siihen silti suhtautua kuten astetta karumpaan kasvupaikkaan eli suosia mäntyä? Vaihtoehtoisesti kasvattaa kuusta normaalia harvemmassa, jolloin juuristokilpailu pysyy kurissa.
Heinittyminen voi johtaa siihen, että kylvö ei onnistu, koska heinä ei tarvitse suurta määrää maata kivien väliin. Muutenhan se olisi rautakankiavusteista istuttamista houkuttelevampi vaihtoehto.
Aloittajan kommenttiin liittyen: Ranteet ei ole kovilla, vaikka betonilattialle istuttaisi. Ei kai kukaan enää putkea maahan iske. Kuten Visakallo sanoi, putken leuat on kivisessä maassa kovilla. Samoin voi olla muokkaamattomassa.
Oliko Orfeuksen taimia syöty, kun rouste tuskin tuollaista saa oikein istutetussa kohteessa aikaan? Ellei sitten kivisyyden takia paakut jääneet pintaan.
Vastuu riippuu sopimuksesta. Vaikea on siihen ottaa kantaa, ennen kuin syyt taimien ylösnousemukseen on tiedossa.
Viikko takaperin kävin juhannuksena istutetun aukon läpi ja painelin noin parikymmentä kaksivuotiasta kuusta takaisin kuoppaansa. Ilmeisesti routaantuminen löysyttää/nostaa ja myrskytuulet kaataa taimet. 6v aiemmin viereisellä kuviolla sama ilmiö. Mitään elukoitten jälkiä ei mättäissä näkynyt.
Enhän mä tosissaan tollasta kivikasaa istuttaisi. Tässä tapauksessa luotetaan naapuriapuun luontaisenuudistamisen merkeissä ja jos olisi isompi ala kyseistä pohjaa, niin käsinkylvämällä itse karistetuista siemenistä.
Sama ongelma kuin Orfeuksella yllätti tänä keväänä niin viime keväänä istutetuilla alueilla kuin myös kaksivuotta sitten istutetuilla jonkin verran. Ja maalajeillakaan ei ollut merkitystä.
Ensimmäisen kerran myös tukkimiehentäi oli tehnyt merkittäviä tuhoja.
Kannattaa käydä tarkistamassa taimikot !
Gla.”-Aloittajan kommenttiin liittyen: Ranteet ei ole kovilla, vaikka betonilattialle istuttaisi. Ei kai kukaan enää putkea maahan iske. Kuten Visakallo sanoi, putken leuat on kivisessä maassa kovilla. Samoin voi olla muokkaamattomassa.”
-Kyllä putki on suunniteltu ja tehty sellaiseksi, että se isketään maahan. Sen voisi jopa päätellä siitä, että kädensijoja on vain yksi ja sekin on jousitettu, eli iskunvaimennettu. Noin kivennäispitoiseen maahan ikettäessä normi on, että putkelle kopautetaan mahdollisia istutuspaikkoja ja kun kivi ei vastaa, niin putki isketään siihen.
Jos tehtäisiin menetelmien vertailututkimus, niin varmasti iskijä istuttaa päivässä 30 % enemmän kuin hieroja samassa ajssa. Samoin ranteet ovat erilaisella rasituksella, koska iskettäessä ote kahvasta pitää olla löysä, jolloin ranteet eivät kärsi, vaikka hakkaisi putkea koko päivän kiviin.
Silloin kun ollaan oikeasti kivisillä mailla, suurin ongelma on putken leukojen auki saaminen, ei niinkään se, miten putken saa kivien väliin lyötyä tai hierottua. Kaikkein pahimmat paikat kannattaa tehdä kuokalla.
Minulla on putkissa kaksi kahvaa, sillä putken voisi iskeä, kun tulee ei tule toispuoleinen voima kuten yhden kahvan putkessa. Silti painan putken jalalla maahan.
Väärin istutettu vääränlaisella putkella. Onneksi suomalainen metsätalous ei ole minun varassa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsänhoito
Valitettavan tutun oloista maapohjaa näyttäisi olevan. Tuossa tahtoo putken leuat antaa vähitellen periksi, kun niitä polkee väkin auki. Pahimmat paikat tulee tehtyä kuokalla. Sillä saa tarvittaessa siirrettyä lisää maata istutuskohtaan.
Jos ei löydy istutuspaikkaa, lekallahan voisi hakata sellaisen kiviä murskaamalla. Kivien luontainen mureneminen tietenkin ajan myötä tekee niitä myös ja parantaa vanhoja. Yllättävän hyvin ovat kasvaneet männyt tuossa lähellä vesivoimalaistoksen alakanavasta louhitussa kalliomurkeessa. Seinäsammalta ja jäkälää kasvaa murskeen peitteenä.
Valitettavasti hankaluudet noissa kivikoissa eivät lopu uudistamiseen. Ne vain lisääntyvät. Varhaisperkauksessa ja taimikonhoidossa tahtoo terän kosketuksia kiviin tulla, vaikka kuinka yrittäisi varoa. Raivaajan liikkuminenkin pitää tehdä askel kerrallaan, ettei mene nivelsiteet tai luut poikki.
Kuokalla pieni mätäs ja istutus. Aikaavievää puuhaa mutta palkitsee. Hyviä kokemuksia on tullut itsellä ko. menetelmällä kivikkoon tai kallion laelle.
Viime keväänä yksivuotisina istutettuja kuusentaimia nousi tänä keväänä minun avohakkuualueellani satamäärin kyljelleen maan pinnalle paakkuineen päivineen pois maasta. Metsägroupin virolaiset olivat istuttajina. Mikähän lienee Metsägroupin vastuu työn laadusta?
Reikä rautakagella,antaa ideaalin istutuskuopa.Ei ole urakkatyömenetelmä,mutta jos kivien väliinpitää istuttaa
Kivisyys vähentää maan osuutta kasvualustassa eli juuristolle jää vähemmän tilaa kuin vähemmän kivisessä maaperässä. Samoin ravinteiden määrä on pienempi. Tästä voisi johtaa ajatuksen, että vaikka maaperä olisikin näennäisen rehevää, pitäisikö siihen silti suhtautua kuten astetta karumpaan kasvupaikkaan eli suosia mäntyä? Vaihtoehtoisesti kasvattaa kuusta normaalia harvemmassa, jolloin juuristokilpailu pysyy kurissa.
Heinittyminen voi johtaa siihen, että kylvö ei onnistu, koska heinä ei tarvitse suurta määrää maata kivien väliin. Muutenhan se olisi rautakankiavusteista istuttamista houkuttelevampi vaihtoehto.
Aloittajan kommenttiin liittyen: Ranteet ei ole kovilla, vaikka betonilattialle istuttaisi. Ei kai kukaan enää putkea maahan iske. Kuten Visakallo sanoi, putken leuat on kivisessä maassa kovilla. Samoin voi olla muokkaamattomassa.
Oliko Orfeuksen taimia syöty, kun rouste tuskin tuollaista saa oikein istutetussa kohteessa aikaan? Ellei sitten kivisyyden takia paakut jääneet pintaan.
Vastuu riippuu sopimuksesta. Vaikea on siihen ottaa kantaa, ennen kuin syyt taimien ylösnousemukseen on tiedossa.
Viikko takaperin kävin juhannuksena istutetun aukon läpi ja painelin noin parikymmentä kaksivuotiasta kuusta takaisin kuoppaansa. Ilmeisesti routaantuminen löysyttää/nostaa ja myrskytuulet kaataa taimet. 6v aiemmin viereisellä kuviolla sama ilmiö. Mitään elukoitten jälkiä ei mättäissä näkynyt.
Enhän mä tosissaan tollasta kivikasaa istuttaisi. Tässä tapauksessa luotetaan naapuriapuun luontaisenuudistamisen merkeissä ja jos olisi isompi ala kyseistä pohjaa, niin käsinkylvämällä itse karistetuista siemenistä.
Rouste se Orfeuksen taimia nostelee. Metsälehti tehnyt ajankohtaisen jutun asiasta.
https://www.metsalehti.fi/artikkelit/voiko-roustetaimen-pelastaa-toukokuussa/#e8f31401
Sama ongelma kuin Orfeuksella yllätti tänä keväänä niin viime keväänä istutetuilla alueilla kuin myös kaksivuotta sitten istutetuilla jonkin verran. Ja maalajeillakaan ei ollut merkitystä.
Ensimmäisen kerran myös tukkimiehentäi oli tehnyt merkittäviä tuhoja.
Kannattaa käydä tarkistamassa taimikot !
Gla.”-Aloittajan kommenttiin liittyen: Ranteet ei ole kovilla, vaikka betonilattialle istuttaisi. Ei kai kukaan enää putkea maahan iske. Kuten Visakallo sanoi, putken leuat on kivisessä maassa kovilla. Samoin voi olla muokkaamattomassa.”
-Kyllä putki on suunniteltu ja tehty sellaiseksi, että se isketään maahan. Sen voisi jopa päätellä siitä, että kädensijoja on vain yksi ja sekin on jousitettu, eli iskunvaimennettu. Noin kivennäispitoiseen maahan ikettäessä normi on, että putkelle kopautetaan mahdollisia istutuspaikkoja ja kun kivi ei vastaa, niin putki isketään siihen.
Jos tehtäisiin menetelmien vertailututkimus, niin varmasti iskijä istuttaa päivässä 30 % enemmän kuin hieroja samassa ajssa. Samoin ranteet ovat erilaisella rasituksella, koska iskettäessä ote kahvasta pitää olla löysä, jolloin ranteet eivät kärsi, vaikka hakkaisi putkea koko päivän kiviin.
Silloin kun ollaan oikeasti kivisillä mailla, suurin ongelma on putken leukojen auki saaminen, ei niinkään se, miten putken saa kivien väliin lyötyä tai hierottua. Kaikkein pahimmat paikat kannattaa tehdä kuokalla.
Minulla on putkissa kaksi kahvaa, sillä putken voisi iskeä, kun tulee ei tule toispuoleinen voima kuten yhden kahvan putkessa. Silti painan putken jalalla maahan.
Väärin istutettu vääränlaisella putkella. Onneksi suomalainen metsätalous ei ole minun varassa.