Hyvin on kasvanut puu n. 5m korkeudelta vähän yli 20 v , sitten hiipunut kasvu n.35 vuodeksi. Ikä tuli ilmeisesti vastaan. Minkä ikäinen lie ollut , kun latva oli 5 m korkeudella ? Minkälainen oli kasvupaikka ?
Minusta tuo kertoo yhdestä jk metsän puusta. Tuohan ei kerro onko kaikkien puiden kasvu vastaavaa ja onko mahdollisesti nyt hakattujen puiden jälkeen seuraavienkin puiden kasvu sama. Ja vielä kun varmistetaan se että noinkin rehevässä kasvupohjassa kasvaneen kuusen ympärille syntyy luontaista taimiainesta niin ollaan asian ytimessä.
Jk metsän erinomaisuus syntyy siitä kun kaikki vaiheet toteutuu eikä vain yksittäisen puun kasvun osalta. Olisi mielenkiintoista tietää monesko jk metsänhakkuu oli tuolla kuviolla kyseessä vai oliko ihan ensimmäinen.
Surkeaa on ollut tuon puun kasvu suurimman osan ajasta. Jaksollisessa kasvatuksessa voidaan pitää kasvunopeus koko ajan hyvänä ja kasvava mottimäärä hehtaarilla huomattavasti suurempana.
Puuki , en heti ( ilman papereita) muista milloin nuo taimet lähti kasvuun, epäilen 15 vuotta kulunut.
M kuskille, on noita kakkaroita pino vaikka osa kadonnut, kerroin jo miten niitä ”valkattiin”. Edellinen sekametsä, nykyinen kasvaa reilusti 3mm sädekasvulla. Ammattilaiset teki eikä haavereita sattunut. Uutta tainta puskee, pysy koneella hakkuut jatkuu!
Visakallo, yritän Teidän tavoin vielä parantaa kasvatusta.
Äitivainaan lypsypaikalla kasvoi aika nuoria 3 m3:n kuusia. Olivat saaneet hyvän lannoituksen. Ei ole tullut muualla tuollaista vastaan jotain pihapuuta lukuunottamatta vaikka olen nähnyt myös harvassa kasvaneita yli 100-vuotiaita kuusia. Entistä suuremmat vaateet, että Perkosta Suomen metsien ylivalvoja. Tuo vakuutti lopullisesti.
Lisä kuvat olisi kivoja , niin ei olisi yhden kuvan varassa, joka ei vielä kovin paljon kerro. Täällä melko paljon pohjoisempana istutuskuusikon valtapuut alkaa olla 5 m pitkiä 11 kasvukauden jälkeen. Ennen jalostetun alkuperän & laikkumätästyksen käyttöönottamista ne oli yleensä n. 1,3 m pitkiä siinä iässä.
Kyllä noi yli sentin lustot on mun mielestä aika hurjia. Yli 2cm paksuutta puulle lisää kaudessa. Jos tuo olisi normaalia kasvua niin päätehakkuun voisi tehdä siinä 15 vuoden kohdalla.
Pohjois-Savon multavilta mäkimailta joskus hakkailtiin alle 50 vuotiaita kuusikoita aukoksi,tosin pituutta puilla ei paljoa ollut ,kolme tukkia keskimäärin,oksia sitäkin enemmän.
Tiedättekö mitä. Jos kaikki puut kasvaisivat kuten tämä Perkon ”superpuu”, niin ilmakehästä loppuisi hiilidioksidi ja vesikin kävisi vähiin. Puut parkkeeraisivat ne itseensä selluloosaksi. Tällöinhän muiden kasvien kasvu tyrehtyisi ja maapalloa uhkaisi nälänhätä. Pitäisi alkaa todella tuottaa hiilidiksidia ilmakehään. Kivihiilen ja turpeen tuottajille alettaisiin maksaa pössyttelystä. Sähköautoja ei saisi käyttää. Elon Musk ajautuisi konkurssiin jne.
Parempi Perko, että pidät konstisi omana tietonasi ja annat toisten tuhrata vanhoilla opeillaan.
Tarkemmin vuosilustoja katsoen; kuusi on juronut aluksi (2. kerran) 5 m pituisena n. 10 vuotta, ilmeisesti yläharveksen jälkeen . Sitten kasvanut hyvin n. 20 vuotta. seuraavat liki 30 vuotta taas hidasta kasvua. Puu ei olis sahapuuna parasta A-laatua koska luston paksuuskasvussa vaihtelua on ollut liian paljon. Metsästähän ei voi sanoa juuri mittää ellei Perko kerro lisää tositarinaa & julkaise kuvaa isommasta alueesta jossa puu on kasvanut. Tuollasia puita kasvaa yleensä esim. pellonreunoilla ja rannoilla yksittäisinä harvassa asennossa.
Hurjia on kuusen vuosilustot. Lähes vastaaviin olen törmännyt kun uudistettiin vanhan maalaistalon pihapiirin laidun metsiä. Talo ja pihapiiri oli rakennettu jo ennen sotia ja rakentamiseen oli käytetty lähellä olevaa sahapuuta, siis parhaita siihen tarkoitukseen.
Jättömetsä oli sitten kotieläinten laitumena ja ruokamaana, syötävää siinä oli valon ja karjan lannoittama kohtuullisesti. Se runko joka ei kelvannut rakentamiseen oli sitä susipuustoa laadullisesti heikkoa ja tyvestään lahoa, mutta voimakaskasvuista. Toki sekaan nousi ja kehittyi myös pienempää puustoa, joka oli myös lahon vioittamaa.
Näitä uudistettiin sen aikaisella kemeratuella ja tietysti kuuselle, jossa lahottaja sieni oli jo maaperässä. Jk- kasvatuksen yhteydessä ei kyllä puhuta paljoakaan maaperässä piilevästä vaarasta, ei varsinkaan jk- neuvonta ja koulutustilaisuuksissa.
Toi puu olis pitäny pistää nurin ainakin 20 vuotta sitten jotta sen kasvatus olisi kannattanut. Sama missä metsässä kasvanut…
Jos puun rinnanympärysläpimitta on 20 cm, pitää joka vuosi tulla vähintään puoli senttiä lustoa jotta tuotto riittävä etelän tilahinnoilla. Jos ei tule, myy metsä ja sijoita muualle.
Metsänhoito
Hyvin on kasvanut puu n. 5m korkeudelta vähän yli 20 v , sitten hiipunut kasvu n.35 vuodeksi. Ikä tuli ilmeisesti vastaan. Minkä ikäinen lie ollut , kun latva oli 5 m korkeudella ? Minkälainen oli kasvupaikka ?
Minusta tuo kertoo yhdestä jk metsän puusta. Tuohan ei kerro onko kaikkien puiden kasvu vastaavaa ja onko mahdollisesti nyt hakattujen puiden jälkeen seuraavienkin puiden kasvu sama. Ja vielä kun varmistetaan se että noinkin rehevässä kasvupohjassa kasvaneen kuusen ympärille syntyy luontaista taimiainesta niin ollaan asian ytimessä.
Jk metsän erinomaisuus syntyy siitä kun kaikki vaiheet toteutuu eikä vain yksittäisen puun kasvun osalta. Olisi mielenkiintoista tietää monesko jk metsänhakkuu oli tuolla kuviolla kyseessä vai oliko ihan ensimmäinen.
Surkeaa on ollut tuon puun kasvu suurimman osan ajasta. Jaksollisessa kasvatuksessa voidaan pitää kasvunopeus koko ajan hyvänä ja kasvava mottimäärä hehtaarilla huomattavasti suurempana.
Puuki , en heti ( ilman papereita) muista milloin nuo taimet lähti kasvuun, epäilen 15 vuotta kulunut.
M kuskille, on noita kakkaroita pino vaikka osa kadonnut, kerroin jo miten niitä ”valkattiin”. Edellinen sekametsä, nykyinen kasvaa reilusti 3mm sädekasvulla. Ammattilaiset teki eikä haavereita sattunut. Uutta tainta puskee, pysy koneella hakkuut jatkuu!
Visakallo, yritän Teidän tavoin vielä parantaa kasvatusta.
Laita muutama kuva hakatusta metsästäkin,voidaan porukalla ihailla metsää…
Se oliskin hienoa. Nähtäisiin toimva jk metsä.
Äitivainaan lypsypaikalla kasvoi aika nuoria 3 m3:n kuusia. Olivat saaneet hyvän lannoituksen. Ei ole tullut muualla tuollaista vastaan jotain pihapuuta lukuunottamatta vaikka olen nähnyt myös harvassa kasvaneita yli 100-vuotiaita kuusia. Entistä suuremmat vaateet, että Perkosta Suomen metsien ylivalvoja. Tuo vakuutti lopullisesti.
Lisä kuvat olisi kivoja , niin ei olisi yhden kuvan varassa, joka ei vielä kovin paljon kerro. Täällä melko paljon pohjoisempana istutuskuusikon valtapuut alkaa olla 5 m pitkiä 11 kasvukauden jälkeen. Ennen jalostetun alkuperän & laikkumätästyksen käyttöönottamista ne oli yleensä n. 1,3 m pitkiä siinä iässä.
Kyllä noi yli sentin lustot on mun mielestä aika hurjia. Yli 2cm paksuutta puulle lisää kaudessa. Jos tuo olisi normaalia kasvua niin päätehakkuun voisi tehdä siinä 15 vuoden kohdalla.
Pohjois-Savon multavilta mäkimailta joskus hakkailtiin alle 50 vuotiaita kuusikoita aukoksi,tosin pituutta puilla ei paljoa ollut ,kolme tukkia keskimäärin,oksia sitäkin enemmän.
Tiedättekö mitä. Jos kaikki puut kasvaisivat kuten tämä Perkon ”superpuu”, niin ilmakehästä loppuisi hiilidioksidi ja vesikin kävisi vähiin. Puut parkkeeraisivat ne itseensä selluloosaksi. Tällöinhän muiden kasvien kasvu tyrehtyisi ja maapalloa uhkaisi nälänhätä. Pitäisi alkaa todella tuottaa hiilidiksidia ilmakehään. Kivihiilen ja turpeen tuottajille alettaisiin maksaa pössyttelystä. Sähköautoja ei saisi käyttää. Elon Musk ajautuisi konkurssiin jne.
Parempi Perko, että pidät konstisi omana tietonasi ja annat toisten tuhrata vanhoilla opeillaan.
Tarkemmin vuosilustoja katsoen; kuusi on juronut aluksi (2. kerran) 5 m pituisena n. 10 vuotta, ilmeisesti yläharveksen jälkeen . Sitten kasvanut hyvin n. 20 vuotta. seuraavat liki 30 vuotta taas hidasta kasvua. Puu ei olis sahapuuna parasta A-laatua koska luston paksuuskasvussa vaihtelua on ollut liian paljon. Metsästähän ei voi sanoa juuri mittää ellei Perko kerro lisää tositarinaa & julkaise kuvaa isommasta alueesta jossa puu on kasvanut. Tuollasia puita kasvaa yleensä esim. pellonreunoilla ja rannoilla yksittäisinä harvassa asennossa.
Hurjia on kuusen vuosilustot. Lähes vastaaviin olen törmännyt kun uudistettiin vanhan maalaistalon pihapiirin laidun metsiä. Talo ja pihapiiri oli rakennettu jo ennen sotia ja rakentamiseen oli käytetty lähellä olevaa sahapuuta, siis parhaita siihen tarkoitukseen.
Jättömetsä oli sitten kotieläinten laitumena ja ruokamaana, syötävää siinä oli valon ja karjan lannoittama kohtuullisesti. Se runko joka ei kelvannut rakentamiseen oli sitä susipuustoa laadullisesti heikkoa ja tyvestään lahoa, mutta voimakaskasvuista. Toki sekaan nousi ja kehittyi myös pienempää puustoa, joka oli myös lahon vioittamaa.
Näitä uudistettiin sen aikaisella kemeratuella ja tietysti kuuselle, jossa lahottaja sieni oli jo maaperässä. Jk- kasvatuksen yhteydessä ei kyllä puhuta paljoakaan maaperässä piilevästä vaarasta, ei varsinkaan jk- neuvonta ja koulutustilaisuuksissa.
Toi puu olis pitäny pistää nurin ainakin 20 vuotta sitten jotta sen kasvatus olisi kannattanut. Sama missä metsässä kasvanut…
Jos puun rinnanympärysläpimitta on 20 cm, pitää joka vuosi tulla vähintään puoli senttiä lustoa jotta tuotto riittävä etelän tilahinnoilla. Jos ei tule, myy metsä ja sijoita muualle.
Korjaus: rinnankorkeudelta läpimitta 20 cm…