Kommentit (12)

  1. Tasainen jälki . Miten näissä taimi menestyy ja millaisille maille soveltuu ?

  2. Kääntömätästys sopii hyvin esim. juuri tuollaisille rinnepaikoille ja niille turvemaille, joissa turpeen kuivuminen olisi haittana laikkumätästyksessä.
    Istutuksessa etuna ohuempi pintamaakerros ja muuten
    kulkukelpoisempi maisema. Sopii paremmin kuin laikkumätäs myös kylvöön.
    Korkeampi mätäs tosin parantaa taimen selviytymistä
    aluskasvillisuudesta ja pienilmastokin vähän parempi.

    Olen joskus miettinyt metsämaan muokkauksen kehittämistä siihen suuntaan, että muokkauksen
    pitäisi sekoittaa pintamaa ja moreeni/lajittunut maa-aines
    keskenään eikä kasata niitä päällekkäin kuten mätästyksessä tapahtuu. Se nopeuttaisi taimien alkukehitystä ja helpottaisi usein myös istutustyötä.

  3. Meikäläisellä ei vielä kokemusta, mutta edellisen kommentin mukaan soveltuu.

    Tämä on OMT-pohjaa. Kuten näkyy ei kovin savista. Pääosin kuusia kasvoi n. 370 m3/ha

  4. Moreeni kannattaa jättää pintaan tukkimiehentäin takia.Humuksesta täi tykkää.Täi ei viihdy moreenimättäissä.

    Istutettu havupuu on tukkimiehen täin herkkua.Saattaa tuhota 20%:a istutetuista taimista.

  5. Taimitarhataimet ovat olleet ainakin tähän asti käsitelty myrkyllä tukkimiehentäin varalle.

  6. Tukkimiehentäit on haitolla vain pari vuotta hakkuusta.

    Parin vuoden viive uudistuksessa ei ole ongelma kuin rehevimmillä alueilla. Muualle sopisi hyvin pintamaan
    ja moreenin sekoittaminen muokkauksessa.

  7. Näillä seuduilla tukkimiehentäistä on ollut vain vähäistä riesaa. Toisessa maisemassa on pakko jättää vuosi hakkuun ja istutuksen väliin. Muuten voi mennä taimia jopa 70 %. Eikä siinä myrkytkään auta.

  8. tamperelainen

    Kasvupaikka OMT,olisin kyllä teettänyt korkeammat mättäät voimakkaankin heinittymisen pelossa

  9. Huono mätästystapa. Taimen juuret jäävät paksuun heikkoravinteiseen raakamaahan ja taimi juroo. Oikeampi tapa olisi naveromätästys ja kauhalla annosteltu 15..20 cm raakamaata pintamaan päälle, jossa ravinteita vapautuu juurille, kun päälle tuleva maa alkaa lahottamaan alle jäävää pintakasvillisuutta.

  10. Ravinnekysymykseen en osaa ottaa kantaa. Heinä ei näillä maisemilla ole ollut ongelma. Johtunee siitä, että hakattavat metsät ovat luokkaa sata vuotta ja kasvaneet täystiheinä, joten sitkeimmätkin siemenet ovat tainneet kuolla.

    Jossain tutkimuksessa väitettiin, ettei kasvuun lähdössä ole eroja laikku- ja kääntömätästyksen välillä. Mikä sitten lienee totuus ja varmaan on myös maapohjakohtaisia eroja. Ja vielä eri vuosinakin. Luulisi,, että laikkumätäs kuivaa helpommin, jos kevät ja alkukesä ovat kuivat.

  11. Aikanaan kun aloittivat kannonnoston aukot oli kuin panssarivaunujen jäljiltä.Pintamaana humus eikä mättäitä.
    Siihen humukseen taimi lätkäistiin ja onnea.
    Silloin oli tukkimiehen täi onnessaan ja tuhosi istutuksia jopa täydellisesti.

    Vesakko ja heinä kasvoi ja kasvaa vieläkin.Se oli sitä tyhmyyttä eli mentiin mistä aita matalin.Halpaa ja hyvää ei ole.

  12. Naveromätästys sopii paremmin kosteammille paikoille.
    Maalajista paljon riippuu, jääkö taimet juromaan vai ei.
    Raaka ja ravinteeton maa alkaa yleensä vasta n.40 cm
    syvyydestä.

    Herkästi kuivuvalta vaikuttaa kuvan kohteen maalaji, joten ihan hyvin näyttää onnistuneen muokkastavan valinta.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut