Miksi suorittava toistuvasti otat kuvia epäonnistuneista kohteista ja annat ymmärtää, että ne edustaisivat ko. menetelmää?
Erkki Lähde käyttää samaa taktiikkaa kirjassaan eli jaksollisen kasvatuksen kuvat ovat aivan karmeista kohteista ja jatkuvan kasvatuksen puolestaan onnistuneista tai jotka ainakin kuvaushetkellä näyttää onnistuneelta. Pitäisikö motokuskien uskoa kirjan perusteella, että tasarakenteinen jaksollinen kasvatus ei ole hyvä menetelmä? Jos ei, mitä itse haluat näillä kuvillasi viestittää?
Tosiaan kuvan mukainen tilanne on hyvä ottaa huomioon vaihtoehtoja pohdittaessa. Sellainenkin vaihtoehto on, että tekee raivaukset ajoissa, mutta jossa tuloksena ei ole tasarakenteiden yhden puulajin metsä.
Jees, mielestäni koivikossa on tullut jo pysyvää vahinkoa. Koivu elpyy todella hitaasti liian tiheässä kasvamisesta, eikä taida milloinkaan enää päästä oikein hyvään kasvuvauhtiin.
Ensimmäisessä kuvassa on mielestäni runnottu ajoura pöpelikköön, joka tarviseisi sen Jeessin päätehakkuun ja energiapinoon / 2 €/ kiinto.
Toinen kuva on siitä tilanteesta, jossa Jeessin mielestä aikaisemmin on tehty järkyttävä puupelto ja suosittu lähes sokeasti mäntyä.
Kaksivaihekasvatuksen kuusethan ovat jo hoitamattomuuttaan paskana.Listisin tuommoiset turilaat kusellu-pinoon,harventaisin koivikon ja sen alle tulee kun on tullakseen uudet kuuset.
Ilman terveyslannoitusta on tuolle kuviolle turha istutella mitään. Kun tsuumailette kuvaa ,selviää miksi ja sekin ,miksi kuusialuskasvos on niitetty suurimmaksi osaksi nurin. Tähän ei tule enää kunnon metsää lopuista kuusita eikä koivuista. Liian suuri koivutiheys on korostanut ravinnepuutosongelmaa kuusen kohdalla selvästi. Mäntyjäkin on ollut ,mutta ne ovat kuivahtaneet koivujen alla pystyyn. Ollaan samalla kuviolla ,kun kuvassa ennakkoraivaus.
Laitoin kuvan otsikoksi kaksivaihekasvatus , koska sama riski on olemassa ,kun kuvassa ja vasta parin vuosikymmenen kuluessa selviää , kuinka on käynyt.Kun yritetään saada jopa kuusikymppisistä kuusentaimista metsää maaperän ravinnetilaan perehtymattä , voi epäonnistumisesta olla lähes varma ja satavarma , jos lehtipuuta kasvaa liikaa.
No tuossa ei juuri muuta kasvakaan , kun koivua, kuitukoivua. Luontoa toki huomioitiin. Tein kymmeniä tekopökkelöitä haavoista ja kaksihaaraisista koivuista. Seuraava toimenpide tässäkin on päätehakkuu , jota edeltää ankara lehtipuuvesakon raivaus.
No tämähän on hankintahakkuu…tavallaan ja puut korjataan pehmeisiin olosuhteisiin varta vasten varustetulla kalustolla. Vahinkoja metsien kanssa sattuu viisaillekin ,mutta nykymeno näyttää siltä ,että virheistä on opittu. Kuvan näkymät tulevat jäämään vain opettavaisiksi muistoiksi ja hoitorästit historiaan.
Tuollaista mutta enemmän kuusipainotteista tuli 7v. takaisin käytyä läpi rs ja ms kanssa polttopuuksi ja hoidollisesta näkökulmasta.
Tämän päivän tilanne ei ole juuri muuttunut eli kasvu ollut olematonta koko 7v. aikana vaikka kasvutilaa on ollut. Puuston laatu lisäksi huono.
Menee kätevästi nyt koko alue nurin talvella energiaksi tai kuiduksi kun rajanaapurien kanssa yhteishakkuuhanke. Keväällä mätästys ja istutus. Rahaa operaatiosta tuskin paljoa jää käteen.
Taimikonhoito oli kohteessa laiminlyöty kokonaan aikoinaan.
Palstalla kasvoi muutamia puhtaita kuusiryppäitä . Niissä puiden laatu vaikutti kohtuulliselta. Koivujen lisääntyessä kuuset hävisivät pelin. Kasvoivat korkeintaan leveyttä. Lukuisia kuivalatvoja juroi koivujen varjossa. Pienempi kuusialuskasvos oli raivattu huonon laadun vuoksi olemattomiin.
”Mäntyjäkin on ollut, mutta ne ovat kuivahtaneet koivujen alla pystyyn.”
Mikä on mahtanut olla ko. alueen alkuperäinen puulaji? – Ettei vain se mänty? Täällä meillä on parhaillaan 2. harvennus 30v. hieskoivikoihin. Alueet uudistettiin alunperin männylle, mutta eräät nelijalkaiset ”ystävät” vaihtoivat puulajin hieskoivuun. Raivauksen puutteesta ei todellakaan ole ollut kysymys.
Tuollaista tulee kun mo nostaa kädet pystyyn hirviraiskion edessä. Itselle kävi aivan samoin. Piti mäntymetsää kasvattaa ihan istutustaimilla mutta hies/rauduskoivikko yli 65 prosenttisesti tuli. 2000-luvun vaihteessa hirvikanta oli yhtä älyttömän suuri kuin nytkin ja jälki taimikossa sen mukaista. Kun nypittiin juurineen maasta ylös.
Uskon että tuokin kohde on aikoinaan istutettuu kuuselle. Taimikonhoidot jääneet tekemättä ja koivusta tullut valtapuusto. Valitettavia mutta opettavaisia kuvia. Kiitos siitä suorittavalle.
Rahaahan tuossa on haaskattu paljon. Muokkaus ja istutus maksettu ja tehty mutta nekin sitten tuhoutuneet hoitamattomuuden vuoksi. Näitä näkyy vain aika paljon.
Noihin heitteillejätettyihin tai muusta syystä pusikoituneisiin metsiin joista lähtee paljon puuta olisi paras korjuumenetelmä
Lappeellaan olevalla isolla sirkkelinterällä varustettu moto ja metsäajokone sen perässä. Energiapuuta enimmäkseen ja lajittelu tarvittaessa vasta varastolla . Tavan motokouraa ei ole kehitetty nyppimään puita liian tiheästä metsästä eikä se siihen sovellu.
Kuvan metsän puiden koko soveltuu kyllä moton kourittavaksi. Ei siinä mitään suurempaa ongelmaa pitäisi olla kun tuon harventaa. Kuva vain antaa sekaisen vaikutelman mutta puiden juuressa on näkyvyyttä riittämiin. Joukkokäsittelykoura hiukan tehostaisi vielä hommaa.
Joukkokäsittelyominaisuus kourasta toki löytyy. Ei ole ollut vain tarvetta. Tässäkin puuston keskitilavuus on 80 litran paremmalla puolella ja joutava roina on raivattu maahan.Joukkokäsittelyominaisuuden varustelut sitä vastoin ovat aiheuttaneet runsaasti lisätöitä ja vaikeasti havaittavia öljyvuotoja. Lisäksi kouran huoltohommat ovat hankaloituneet ,kun lisähydrauliikka on ahdettu liian ahtaisiin raameihin. Valitettavasti joukkokäsittely on pelkkä kustannuserä suurimmalla osalla tätä ja vastaavaa kouratyyppiä käyttävistä. On maksettu turhakkeesta ,jonka ylläpitokin aiheuttaa kustannuksia .
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsänhoito
Ei tämä ole kasvatusta vaan hoitamatonta metsää.
Männikkökuva aivan ok. ei moitittavaa. Koivikko hiukan päässyt riehaantumaan ja korjaantuu harvennuksella.
Miksi suorittava toistuvasti otat kuvia epäonnistuneista kohteista ja annat ymmärtää, että ne edustaisivat ko. menetelmää?
Erkki Lähde käyttää samaa taktiikkaa kirjassaan eli jaksollisen kasvatuksen kuvat ovat aivan karmeista kohteista ja jatkuvan kasvatuksen puolestaan onnistuneista tai jotka ainakin kuvaushetkellä näyttää onnistuneelta. Pitäisikö motokuskien uskoa kirjan perusteella, että tasarakenteinen jaksollinen kasvatus ei ole hyvä menetelmä? Jos ei, mitä itse haluat näillä kuvillasi viestittää?
Tosiaan kuvan mukainen tilanne on hyvä ottaa huomioon vaihtoehtoja pohdittaessa. Sellainenkin vaihtoehto on, että tekee raivaukset ajoissa, mutta jossa tuloksena ei ole tasarakenteiden yhden puulajin metsä.
Jees, mielestäni koivikossa on tullut jo pysyvää vahinkoa. Koivu elpyy todella hitaasti liian tiheässä kasvamisesta, eikä taida milloinkaan enää päästä oikein hyvään kasvuvauhtiin.
Ei tuo ole kaksivaihekasvatusta. Hoitamaton metsä johon on tehty pienaukko. Vai olisiko tarkoitus ryhtyä kaskenpolttoon ?
Ensimmäisessä kuvassa on mielestäni runnottu ajoura pöpelikköön, joka tarviseisi sen Jeessin päätehakkuun ja energiapinoon / 2 €/ kiinto.
Toinen kuva on siitä tilanteesta, jossa Jeessin mielestä aikaisemmin on tehty järkyttävä puupelto ja suosittu lähes sokeasti mäntyä.
Kaksivaihekasvatuksen kuusethan ovat jo hoitamattomuuttaan paskana.Listisin tuommoiset turilaat kusellu-pinoon,harventaisin koivikon ja sen alle tulee kun on tullakseen uudet kuuset.
Ilman terveyslannoitusta on tuolle kuviolle turha istutella mitään. Kun tsuumailette kuvaa ,selviää miksi ja sekin ,miksi kuusialuskasvos on niitetty suurimmaksi osaksi nurin. Tähän ei tule enää kunnon metsää lopuista kuusita eikä koivuista. Liian suuri koivutiheys on korostanut ravinnepuutosongelmaa kuusen kohdalla selvästi. Mäntyjäkin on ollut ,mutta ne ovat kuivahtaneet koivujen alla pystyyn. Ollaan samalla kuviolla ,kun kuvassa ennakkoraivaus.
Laitoin kuvan otsikoksi kaksivaihekasvatus , koska sama riski on olemassa ,kun kuvassa ja vasta parin vuosikymmenen kuluessa selviää , kuinka on käynyt.Kun yritetään saada jopa kuusikymppisistä kuusentaimista metsää maaperän ravinnetilaan perehtymattä , voi epäonnistumisesta olla lähes varma ja satavarma , jos lehtipuuta kasvaa liikaa.
Miksi sitä kuusta pitää epätoivon vimmalla yrittää koivun pohjasta alkaa kasvattaa? Eikö kannata katsella ja kuunnella luonnon ääntä ja merkkejä?
No tuossa ei juuri muuta kasvakaan , kun koivua, kuitukoivua. Luontoa toki huomioitiin. Tein kymmeniä tekopökkelöitä haavoista ja kaksihaaraisista koivuista. Seuraava toimenpide tässäkin on päätehakkuu , jota edeltää ankara lehtipuuvesakon raivaus.
Tuo olisi ollut lähinnä järkevän hankintahakkaajan kohde. Ei tuonne tuollaisella vehkeellä olisi kannattanut rynniä lähes täystuhoa tekemään.
No tämähän on hankintahakkuu…tavallaan ja puut korjataan pehmeisiin olosuhteisiin varta vasten varustetulla kalustolla. Vahinkoja metsien kanssa sattuu viisaillekin ,mutta nykymeno näyttää siltä ,että virheistä on opittu. Kuvan näkymät tulevat jäämään vain opettavaisiksi muistoiksi ja hoitorästit historiaan.
Toiveajattelua mutta onhan se hyvä ajatusmalli.
Tuollaista mutta enemmän kuusipainotteista tuli 7v. takaisin käytyä läpi rs ja ms kanssa polttopuuksi ja hoidollisesta näkökulmasta.
Tämän päivän tilanne ei ole juuri muuttunut eli kasvu ollut olematonta koko 7v. aikana vaikka kasvutilaa on ollut. Puuston laatu lisäksi huono.
Menee kätevästi nyt koko alue nurin talvella energiaksi tai kuiduksi kun rajanaapurien kanssa yhteishakkuuhanke. Keväällä mätästys ja istutus. Rahaa operaatiosta tuskin paljoa jää käteen.
Taimikonhoito oli kohteessa laiminlyöty kokonaan aikoinaan.
Palstalla kasvoi muutamia puhtaita kuusiryppäitä . Niissä puiden laatu vaikutti kohtuulliselta. Koivujen lisääntyessä kuuset hävisivät pelin. Kasvoivat korkeintaan leveyttä. Lukuisia kuivalatvoja juroi koivujen varjossa. Pienempi kuusialuskasvos oli raivattu huonon laadun vuoksi olemattomiin.
”Mäntyjäkin on ollut, mutta ne ovat kuivahtaneet koivujen alla pystyyn.”
Mikä on mahtanut olla ko. alueen alkuperäinen puulaji? – Ettei vain se mänty? Täällä meillä on parhaillaan 2. harvennus 30v. hieskoivikoihin. Alueet uudistettiin alunperin männylle, mutta eräät nelijalkaiset ”ystävät” vaihtoivat puulajin hieskoivuun. Raivauksen puutteesta ei todellakaan ole ollut kysymys.
Tuollaista tulee kun mo nostaa kädet pystyyn hirviraiskion edessä. Itselle kävi aivan samoin. Piti mäntymetsää kasvattaa ihan istutustaimilla mutta hies/rauduskoivikko yli 65 prosenttisesti tuli. 2000-luvun vaihteessa hirvikanta oli yhtä älyttömän suuri kuin nytkin ja jälki taimikossa sen mukaista. Kun nypittiin juurineen maasta ylös.
Uskon että tuokin kohde on aikoinaan istutettuu kuuselle. Taimikonhoidot jääneet tekemättä ja koivusta tullut valtapuusto. Valitettavia mutta opettavaisia kuvia. Kiitos siitä suorittavalle.
Rahaahan tuossa on haaskattu paljon. Muokkaus ja istutus maksettu ja tehty mutta nekin sitten tuhoutuneet hoitamattomuuden vuoksi. Näitä näkyy vain aika paljon.
Noihin heitteillejätettyihin tai muusta syystä pusikoituneisiin metsiin joista lähtee paljon puuta olisi paras korjuumenetelmä
Lappeellaan olevalla isolla sirkkelinterällä varustettu moto ja metsäajokone sen perässä. Energiapuuta enimmäkseen ja lajittelu tarvittaessa vasta varastolla . Tavan motokouraa ei ole kehitetty nyppimään puita liian tiheästä metsästä eikä se siihen sovellu.
Kuvan metsän puiden koko soveltuu kyllä moton kourittavaksi. Ei siinä mitään suurempaa ongelmaa pitäisi olla kun tuon harventaa. Kuva vain antaa sekaisen vaikutelman mutta puiden juuressa on näkyvyyttä riittämiin. Joukkokäsittelykoura hiukan tehostaisi vielä hommaa.
Siinä tyhmää omistajaa rangaistaan tyhmyydestä ja laiskuudesta tilipussin pienuudella.
Joukkokäsittelyominaisuus kourasta toki löytyy. Ei ole ollut vain tarvetta. Tässäkin puuston keskitilavuus on 80 litran paremmalla puolella ja joutava roina on raivattu maahan.Joukkokäsittelyominaisuuden varustelut sitä vastoin ovat aiheuttaneet runsaasti lisätöitä ja vaikeasti havaittavia öljyvuotoja. Lisäksi kouran huoltohommat ovat hankaloituneet ,kun lisähydrauliikka on ahdettu liian ahtaisiin raameihin. Valitettavasti joukkokäsittely on pelkkä kustannuserä suurimmalla osalla tätä ja vastaavaa kouratyyppiä käyttävistä. On maksettu turhakkeesta ,jonka ylläpitokin aiheuttaa kustannuksia .