Laitoin vuonna 2015 palstalle kuvan kuusen taimesta, jonka olin kokeilumielessä istuttanut heinikkoiseen reikään.
Tällä hetkellä taimikko on noin kaksimetristä ja hyvässä kasvussa. Kuvassa on keskimäärinen yksilö. Kuten siitä näkyy, ehkä viime kesän kuivuden takia mitenkään erinomaista ei tänä vuonna ole kasvu ollut. Yleisesti ottaen ihan hyvin kuuset silti kasvaa.
Jesse toisaalla piti tämän kohteen puulajivalintaa vääränä, koivu olisi ollut parempi. Tässä kokeilussa huomaa hyvin sen, miten tärkeää on katsoa tulevaisuuteen, kun tilanne istutushetkestä muuttuu puiden kasvun rytmin mukaan.
Aukkoisella paikalla, johon tuo täydennys on tehty, on satunnaisia puita siellä täällä ja reikäpaikan reunoissa enemmänkin kuusta ja mäntyä. Istutushetkellä ne eivät paljon peittäneet, mutta olivat kuitenkin päässeet jo hyvän kasvun vaiheeseen. Sen seurauksena vanhempi puusto tietysti kasvaa nopeammin kuin tuore istutustaimi ja siten levittää varjostavaa alaa nopeasti. Eron huomaa jo muutamassa vuodessa. Sen seurauksena istutuskoivu olisi monessa paikassa herkästi jäänyt katveeseen ja siten sen kasvu tietysti kärsinyt ja riski päätyä peuran suuhun kasvanut. Kuusella tuo ongelma on pienempi, pieni varjostus ei niin paljon kasvua haittaa. Kun puustolla ikäeroa on enintään kymmenen vuotta, voi harvennuksissa valikoida poistettavat puut tämä huomioiden.
Koivua täydennysmateriaalina käytettäessä pitäisi jättää paljon enemmän tilaa eli suuri osa tuon tyyppisestä alueesta jäisi täydentämättä. Tilanteesta riippuu, onko tuolla merkitystä. Tässä kohteessa nyt vain tuli asia havaittua.
Vesakkoa ei vieläkään ole tuolle kuviolle juurikaan tullut. Heinikko on tehokas vesakontorjuntakeino. Se kannattaa muistaa, jos rehevän kuvion hakkaa harvaksi luontaisen täydennyksen toivossa.
Alun kasvua arvioitaessa pitää huomioida se, että mitään mätästystä tms. koneellista muokkausta ei ole tehty.
Jämsässä kävin arvioimassa perkauksen tarvetta kaksi vuotta sitten istuttamaani kuusitaimikkoon. Ei ollut puskaa/heinää, mutta eipä ollut pituuskaan kun juuri ja juuri polveen asti. laikkumätästys on pohjilla. Ainakin sillä alueella voin vaan haaveilla 2 vuoden päästä 2 metrisistä. Siihen nähden voit olla tyytyväinen.
Tosikasvattajilla tietenkin tuossa vaiheessa jo ensiharvennuskoneet lämpiämässä, mutta joskus näissä menee näköjään pidempään.
Tero
Ei minullakaan neljässä vuodessa kaksimetristä ollut. Linkissä oli kuva neljän vuoden ikäisestä taimikosta ja polvenkorkuista sekin oli. Tämä kuva on kahdeksan vuotiaasta taimikosta. Lämpösummaakin on 100 astetta enemmän kuin Jämsässä.
Ai joo. Luin vaan tuon väliotsikon ”neljäs vuosi” ja siitä tein pikaiset johtopäätökset. Sehän olikin linkki.
Hyvää ja tanakkaa kasvua.
Liian pitkät kasvut tekee lenkoa.
Suunnitelmallista ja hyvää työtä. Lopputulos kiittää.
Ei kannata liikaa kehua. Linkin takana olevan vuoden 2015 kuvan selityksissä kerron, että kyse on reikäpaikkojen täydennyskokeilusta. Kyse ei siis ole onnistuneesta metsätalouden harjoittamisesta. Tosin näyttää kyllä siltä, että huonolaatuinen kuvio alkaa tulevaisuudessa sittenkin tuottaa puuta eli ehkä 30 vuoden kuluttua voi katsella komeasti varttunutta kasvatusmetsää ja kaupitella kiinnostavia leimikoita. Sekapuustona on koivua ja haapaa, joten luontoarvojakin löytynee. Istutus on tosiaan rivissä, kuten eräällä toisellakin kuviolla, josta voisin laittaa myöhemmin kuvia. Voidaan silloin jatkaa keskustelua puupelloista ja katselukulman vaikutuksesta mielikuviin.
Se ”onnistuneen metsätalouden harjoittaminen” on aika suhteellinen käsite. Joskus lähtökohta vaikuttaa optimaaliselta ja tulos sitten rupeaakin syystä tai toisesta sakkaamaan jo alkuvuosina. Joskus ne täydennysistutukset unohtuu, ts. ei viitsi lähteä edes yrittämään. Joskus taas epäselvästä lähdöstä seuraakin myönteinen yllätys.
Karmeinta jälkeä itselläni tuli 10 v. sitten kun laikutuskoneen piti kylvää männynsiemenet samalla mutta sattu olemaankin putket tukossa suurimmalla osalla alaa. En nyt kauheasti ponnistellutkaan asian korjaamiseksi ja niinpä synkät jäljet on erittäin selvästi nähtävissä edelleen.
Edellä kirjoittamiini verrattuna tuo on onnistunutta metsittämistä. Saattaa olla jopa onnistunutta metsätaloutta.
Senhän korkonikkarit osaa sitten paremmin kertoa, onko mikään metsittäminen (tai metsässä puuhastelu ylipäätään) millään tavalla taloudellisesti kannattavaa.
Tänään Kauppalehdessä väläyteltiin kuluttajille negatiivisia talletus korkoja. Kuvan tapauksessa niiltä välttyy.
Kuivaa on, kun heinäkuussa koivut kellastuvat noin rehevällä kasvupaikalla.
Ei ne kellastu. Aamuauringossa ne vain kameran kuvassa näyttää siltä.
Kuivaa oli. Ensimmäiset pisarat mittalasiin tänään sitten kesäkuun. Pahaa neulaskatoa männyissä, koivut kellastuneet jo. Näkyy kasvussa vielä vuosia tämä kaksi peräkkäistä kuivaa kesää. Ei enää kolmatta!
Kaikki näyttää olevan mahdollista. Siksi suosin sekapuustoa. Mänty on hyvä pari kuuselle rehevämmälläkin paikalla.
Kun koivu on oikeassa maaperässä (raudus) on tämäkin kesä mennyt aivan huippukasvuilla. Kyllä siinä mitä Gla on tuhrannut noidenkin kuusien kaas olisi koivikko jo aikaa ollut kuitupuumetsää. Mutt kun se oli siitä vaivannäöstä kii.
Minä en savimaalle koivua laita.
Komea kuusikko tuosta tulee. Näilläkin kulmilla kuusen taimet ovat kasvaneet hyvin kuluvalla kasvukaudella. Yleistyneet varhaisperkaukset ovat parantaneet kasvua selkeästi kaikkien puulajien taimikoissa yhdessä ja erikseen.
Suorittavakin hokee vain kuusta,kuusta kuusta. Kyllähän tuo aivan kelpo puulaji olisi jos vain tulevaisuus sen olisi, mutta kun ei ole. Joten jos saa metsän aikaiseksi kuuselle kannattaa miettiä kyllä saisko jopa koivun kasvamaan. Aika samat on maaperät ja olosuhdevaatimukset kuitenkin. Siinäkin hupaa että kuusihan tuon kaikkein rankimman varhaisperkaustarpeen saa aikaan. Minulla ei moista toimea ole edes ohjelmassani. Lehtipuut kasvavat aina niin nopeasti ettei mikään niitä juurikaan uhkaa. Ei edes ne Glan hirvet tai peurat. Kun laittaa alaa kunnolla ei tartte jokaisen huulien läpi vedetyn latvuksen perään murehtia. Uuudet lehdet siinä puhkeaa ja kasvu jatkuu.
Mikä takinkääntö tuo nyt on, ettei hirvet tai edes jyrkässä kasvussa oleva, tällä hetkellä hirviin verrattuna 15…30 kertainen peurakanta koivuja uhkaisi? Männyt sentään olen saanut suojattua Tricolla, mutta koivuun en sitä ole kokeillut. Ehkä pitäisi.
Niin, mitäs koivujen väliä. Tyyppitapaus suomalaisessa metsänomistajakaartissa.
Voiton puolella. Hyvältä näyttää. Tuollainen rehevä pienaukko voi olla 20vuotta pelkän heinän peitossa.