Kuusikon kasvu

Tein voimassa olevan metsäsuunnitelman pohjalta koosteen erään Keski-Suomalaisen tilan MT-kuusikoiden kasvusta.
Kuten näkyy niin noin n 70 vuoden iässä kuusikon kasvu on jo hiipunut niin paljon, että vuosikasvu alittaa keskikasvun. Hiilinielun kannalta tarkasteltuna on selvää, ettei kuusikkoa kannata kasvattaa normaalia uudistamisikää pitemmälle, koska monet riskit uhkaavat arvokasta tukkipuustoa.
Luonnollisestikin riippuu tavoitellusta korkokannasta ym se milloin uudistetaan.

Kommentit (38)

  1. Anteeksi kun olen nyt vähän mettänperältä kotoisin, mutta miten voi olla, että tuo keskikasvu ei ole juuri missään vuosikasvun yläpuolella? Mikä se sellainen keskikasvu oikein on?

  2. Keskikasvu on puut metsässä lisättynä hakkuilla ja jaettuna kasvuvuosilla.

  3. Metsäsuunnitelman tietoihin kannattaa suhtautua varauksella. Useinkin tekijänä /tekijöinä on myös vähemmän päteviä suunnittelijoita ja suunnitelman jakotilaisuuksissa on ollut aika paljonkin huomattavia erimielisyyksiä MO:n ja suunnitelman välillä.
    Se, että on kairattu puita iän määrittelemiseksi ja mitattu luston paksuutta, puun pituuksia jne, ei vielä kerro kaikkea.
    Pelkästään metsätaitokilpailuissa ammattisuunnittelijoille on tulokset olleet kovasti erilaisia.
    Korostan kuitenkin, että niissä tehtävät perustuvat tarkkoihin mittauksiin, eikä pelkkiin koealoihin, jotka ovat joskus huitaisemalla valittu.
    Todellisuudessa hyvällä pohjalla järeäkin kuusikko kasvaa rajusti, kunhan sen harvennukset on toteutuneet oikeassa rytmissä.

  4. Kasvukäyräkäppyrä on ihan pätevä tasaikäisen metsän osalta koska ei ole tarkkoja mottimääriäkään näkyvissä. Jk:n metsän kasvukaan ei ole suoraviivaista käytännössä . Kun tehdään harsinta, niin kasvu putoaa enemmän tai vähemmän muutamaksi vuodeksi, joskus pidemmäksikin aikaa. Tuossa on näkyvissä ilm. sen keskikasvu.

  5. Kuvasta häipyi kuutiot. Ylin viiva on 12 m3/ha/v. Jatkuvan kasvatuksen viiva on 4 m3/ha/v. (luulisin, että todellisuudessa pienempi) Siis jaksollisen kokonaiskasvu ylittää jatkuvan n 25 vuoden iässä.

  6. Planter

    ”Hiilinielun kannalta tarkasteltuna on selvää, ettei kuusikkoa kannata kasvattaa normaalia uudistusikää pidemmälle. ”

    Jos tuossa kuvassa tehdään 60v kohdalla päätehakkuu, putoaa keskikasvukäyrä 0-tasolle ja alkaa siitä nousta kuten vuodesta 0. Jos tarkastellaan 90v periodilla, niin kumpi on hiilinielu-ja varaston kannata parempi vaihtoehto, uudistaa 60v tai 90v kohdalla?

  7. Riskikerroin pitää ottaa huomioon hiilinielutarkastelussa. Monenlaista tuhoa saattaa tulla ja metsä muuttua hiililähteeksi. Nuori metsä on varmempi.

  8. Planter

    ”Hiilinielun kannalta tarkasteltuna on selvää, ettei kuusikkoa kannata kasvattaa normaalia uudistamisikää pitemmälle,..”

    Jos meillä käy ohrasesti tämän EU-päästöpolitiikan kanssa, ajaudumme nurkkaan ja uhataan laskulla vertailutason ylittävistä CO2 päästöistä, niin kannattaako kuitenkin katsoa kansantaloudellista vaikutusta. Kannattaako maksaa 40€/tn päästöoikeuksista tai pidentää hieman kiertoaikaa.

    Lainaus alla olevan linkin ”Metsän kiertoajan vaikutus hiilensidontaan ja metsänkasvatuksen kannattavuuteen” pro gradusta:

    7.3 Hiilensidonnan kannattavuus kiertoaikaa pidennettäessä

    ”Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että metsien hiilivarantoja voidaan metsien kiertoaikoja pidentämällä kasvattaa. Hiilivarantojen kasvattaminen kiertoaikoja pidentämällä ei kuitenkaan aiempien tutkimusten valossa ole kustannustehokkuudeltaan yhtä kannattavaa kuin esimerkiksi metsien kasvatustiheyksien nostaminen (Valsta ja Pohjola, 2007). Tämän tutkimuksen tulosten perusteella kiertoajan pidennys nykyisellä päästökaupoissa hiilidioksiditonnista maksettavalla hintatasolla (noin 13 – 14 €/tCO2) ei tekisi hiilensidonnan ja puuntuotannon yhdistävästä kasvatuksesta merkittävästi metsänomistajan nettotulojen nykyarvoa maksimoivaa kasvatusta kannattavampaa, mutta ei myöskään heikentäisi metsätalouden harjoittamisen kannattavuutta. Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että noin 20 € hiilidioksiditonnin hintatasolla esimerkiksi Tapion suosituksia pidemmät metsän kiertoajat olisivat metsänkasvatusten kannat-tavuuden näkökulmasta edullisia. Edellisessä kappaleessa esitetyt Pohjolan ym. (2006) arviot kiertoajan pidentämisen kustannuksista osoittavat, että hiilensidonnan korvausten tulisi olla kuusikoissa noin 10 – 20 €/tCO2 ja männiköissä noin 56 – 72 €/tCO2, jotta puunmyyntitulojen menetykset tulisivat katetuksi, kun kiertoaikoja pidennetään Tapion suosituksista 10 ja 20 vuodella (diskonttaus perusuran päätehakkuuhetkeen).”

    https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/20682/metsanki.pdf?sequence=2&isAllowed=y

  9. Tietysti hiilen parkkeeraminen metsään tarkoittaa, että sama hiilimäärä hakataan muualla, joten koko hiilivarastokeskustelu on hölmöläisten peiton jatkamista.
    Tuossa opinnäytetyössäkin todettiin, että metsien kasvattaminen tiheinä on edullisempaa kuin kasvuaikojen pidennys. Oleellista on siis hiilitaseen kannalta siis se kuinka hyvin metsä sitoo kasvaessaan hiiltä. Siis vaikkapa se, että kasvatammeko metsämme täytiheinä vai hyväksymme vapaaehtoisesti sen, että jatkuvaa kasvatusta harjoittamalla saamme pienemmät hiilinielut.
    Kun keskustelussa pitäisi ottaa huomioon myös taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat kuten tuolla toisella palstalla siteerattiin, niin koko hiilivarastokeskustelu joutaisi romukoppaan. Huomiota vain siihen, että parannettaisiin metsiemme kasvua.
    Parhaat hiilinielut saadaan kasvattamalla sekametsiä siellä, missä tämä on biologisesti viisasta.

  10. Timppa lepo vaan. Jokainen saa jatkaa jaksollista kasvatusta haluamallaan tavalla. Metsälaki mahdollistaa toki muunkin, muttei pakota ketään. Eli jokainen taaplaa tyylillään ja omista lähtökohdistaan. Ei tuo käppyrä ihan vakuuttanut, mutta kuvat ovat aina kivoja. Johonkin jatkuva sopii, johonkin ei.

  11. E-suomessahan ei tod. näk. kannata kuusikkoja ainakaan kasvattaa tavallista kovin paljon pidemmälle , kun niiden kasvu hiipuu ilmastomuutoksen edetessä, jos mallinnukset toteutuu. Kuusikot kasvaa kohtapuoliin paremmin keskisen Suomen pohjoisosissa kuin osalla E-Suomen alueita. Muutenkin jos puut ehtii kasvaa ylisuuriksi, niin tappio voi olla iso mo:lle tukkipuun siirtyessä kuitupuuhun.

    Mäntyjen ja koivujen kasvatusta tulisi lisätä, samoin sekapuukasvatusta. Niillä kasvu paranee ja kuusilla pääosin heikkenee. 40 €:n päästöoikeusmaksulla kiertoaikaa voisi kannattaa jatkaa sen 10 v. ainakin kuusella , jos olisi täälläkin päästöoikeusmaksut käytössä hiilen keräksessäkin. Liian pitkä jatkaminen vähentää vuosikasvua .

    Entistä tiheämmässä kasvatus lisää vuosikasvua aluksi ainakin teoriassa. Jos tiheys on liian suuri, niin itseharveneminen / kasvavien latvusten pienentyminen vähentää kok.kasvua jossain vaiheessa. Yllättävän pian jos puuston tiheys on selvästi liian suuri. Jos metsä jätetään harventamatta taimikosta lähiten , niin n. 1/3-osa puista lahoaa, suurin osa jo ennen norm. kiertoaikaa. Suuri osa lahomistuotteista haihtuu CO2-päästönä taivaalle. Tukkipuusaanto pienenee myös liian tiheän kasvatuksen seurauksena. Silloin pitkäaikainen hiilivarasto jää pienemmäksi kun norm. tiheyksillä kasvatettaessa.

  12. En tarkoita, että tiheänä kasvatus tarkoittaisi sitä, että kasvu lopulta hiipuu vaan sitä, että kasvatetaan mahdollisimman optimaalisessa tilassa metsät. Tarkoittaa kaiketi yleensä 3 harvennuskertaa. Silloin hyödynnetään puiden harvennuksesta johtuvaa kasvupyrähdystä kolmesti.
    Onko tämä aina taloudellista on sitten eri kysymys. Jos halutaan parantaa hiilinielua, niin tämä on varmasti tehokkain tapa. Siis sen lisäksi ettei harrasteta jatkuvaa kasvatusta kivennäismailla.
    Puiden jättäminen hakkaamatta ei paranna hiilitasetta lainkaan, koska ne puut hakataan joka tapauksessa jostain muualta. Kuten olen niin monta kertaa kirjoittanut.

  13. Metsän alkuvuosien kovaa kasvua (varsinkin pituuskasvua) selittää isossa aukossa kaikkien kasvutekijöiden runsaus: valo, nopeasti lämpiävä maapohja, hakkuukarikkeesta ja myöhemmin raivauskarikkeesta vapautuvat ravinteet.

  14. A.Jalkanen

    Veikkaisin että arvokasvu (puuston kasvu x kantohinta) jatkuu paljon pitempään hyvänä kuin tilavuuskasvu, etenkin hyvin hoidetuissa metsiköissä. Päästöoikeuksien hinnan noustessa tulee kiertoajan jatkaminen vaihtoehdoksi. Ehkä riskittömämpi vaihtoehtona kuin puuston tiheyden kasvattaminen.

  15. Arvokasvu% laskee , kun kasvu hiipuu ja puustopääomaa on paljon.

  16. Tässä muutamia poimintoja metsäsuunnitelman arvokasvuista:
    MT-kuusikko 53 v/192 m3/ha: arvokasvu 5,6 %
    MT-kuusikko 85 v/304 m3/ha: arvokasvu 2,7 %
    OMT-kuusikko 49 v/268 m3/ha: arvokasvu 5,4%
    OMT-kuusikko 83 v/344 m3/ha: arvokasvu 3,9 %
    CT-männikkö 89 v/182 m3/ha: arvokasvu 2,9 %
    CT-männikkö 109 v/188 m3/ha: arvokasvu 2,2 %
    Tottakai hehtaarikohtainen hakkuuarvo kasvaa jatkuvasti siihen saakka, kun laho pudottaa sen sen kasvun, mutta sitoutuneen pääoman kasvaessa arvokasvu laskee kuten esimerkit osoittavat.
    Mitä noista siis opitaan. Ainakin se, että hyvin kasvavaa metsää kannattaa kasvattaa pitempään, jos ohjeena käytetään arvokasvua.

  17. Luultavasti nolaan itseni olemalla tyhmä, mutta yritän nyt vaan miettiä tuota matematiikkaa ja tuota käppyrää. En nyt oikein jaksa ajatella, joten ulkoistan kysymyksen muille. Puuki tähän varmaankin vastaa.

    Jos valitsen tuosta keskikasvun viivalta vuoden X ja vedän siitä pisteestä vaakaviivan vasemmalle, jää näiden vaakaviivan ja keskikasvuviivan väliin kaksi epämääräisen muotoista palikkaa: nuoruus, jossa kasvu alittaa keskikasvun ja keski-ikä, jossa se ylitetään. Musta tuntuu -logiikka sanoo, että näiden palikoitten pinta-alan kuvassa pitäisi olla sama. Näin ei kuitenkaan näytä olevan, mutta miksi? Millä tavalla ajattelen tämän väärin, vai onko kuvassa vikaa?

  18. Selittäsikö asiaa se, että keskikasvuun sisältyy myös hakkuussa poistunut puusto. Vuosikasvu on taas sen vuoden puiden kasvu.

  19. Planter
  20. Planter
  21. Tuosta Timo Pukkalan kirjoituksesta sen verran, ettei Suomessa metsän hakkaamatta jättäminen ole mikään ekoteko, koska ne puut hakataan kuitenkin jossain muualla täällä maapallolla. Siksi vertailu ontuu.
    Se ontuu myös siksi, että jaksottainen metsä kasvaa paremmin, joten tämäkin pitää ottaa huomioon.
    Kuin myös se, että tuossa esiteltyyn yläharvennustilaan päästäkseen metsän on täytynyt kasvaa tasaikäisenä. Ja sattaa käydä kuten tuolla keskustelupalstalla joku kertoi, että voimakkaan yläharvennuksen jälkeen seuraava kunnon myrsky kaatoi kaikki puut.
    ”Valhe, emävalhe, tilasto”
    Ekoteko on sen sijaan se, että pidetään huolta, että uusi metsä kasvaa hyvin sen hakatun tilalle.
    Ei siis aleta kasvattaa jatkuvan kasvatuksen puita, joista tiedämme, että sellainen metsä taantuu vaan käytetään uusia kunnon taimia ja siemeniä.

    Siis vielä kerran. Proffa väittää ihan tosissaan, että Suomessa hakkaamatta jättäminen parantaa globaalia hiilitasetta, kun puut hakataan kuiten jossain muualla. Tai että palaaminen metsän kasvua taannuttavaan jatkuvaan kasvatukseen olisi ekoteko. Ymmärtäisin, jos teologian professori näin nkirjoittaisi, mutta en metsäalan professorista.

  22. Pukkalan esitykset on painottuneet jk:n etujen esittelyyn . Esim. avohakkuun heikosta tilanteesta hiilen suhteen kertoo tutkimus joka on tehty aurausalueilta vaikka ylivoimaisesti suurin osa maankäsittelyistä tehdääkin laikku-ja kääntömätästämällä. Erikoiselta kuulostaa myös väite, että jalostetut taimet ei kasvaisi nopeasti kuin alkuvuosinaan. Hyvällä maan muokkauksella on varmaan asiaan vaikutusta mutta en kyllä usko , että kasvuero tasoittuisi myöhemminkään. Jonkun tutkimustuloksen muistan jossa todettiin kuusitaimikon parhaiten kasvavien puiden jatkavan vanhempinakin paremmin kasvavina suhteessa toisin puihin.
    Mätästyksen jälkeen istutetut ku-taimet kasvaa vähintään n. 2 x enemmän pituutta alkuvuosinaan kuin luontaisesti muokkaamattomaan maahan syntyneet. Miten se kasvuero kuroutuisi kiinni myöhemmin ?

  23. Pukkalan kirjoitukset on helppo ymmärtää, kun muistaa, että hän on miljoonaliikevaihtoa tekevän jatkuvaan kasvatukseen keskittyvän Arvometsä Oy:n perustajajäsen ja hallituksen jäsen. Varmastikin myös osaomistaja. Hänen business on korostaa jk:n hyviä puolia ja myydä palveluita avohakkuuta kauhisteleville. Media antaa tämän tästä ilmaista mainostilaa. Osassa jutuista jopa ”unohdetaan” kokonaan mainita taloudellinen kytkös. Saahan sitä metsäalallakin kannuksensa saanut yrittää. Professorin tittelillä ratsastaminen näissä mainoksissa on mautonta.

  24. Pukkala: ””””Toinen esimerkki aikajänteen unohtamisesta on se, että puuenergia oletetaan politiikkapiireissä ilmastoneutraaliksi. Tässä siis oletetaan, että puun poltosta ei muka aiheudu ilmastohaittaa, vaikka kaikki poltettavan puun hiili vapautuukin ilmakehään. Itse asiassa megawattituntia kohti laskettuna bioenergia tuottaa enemmän päästöjä kuin kivihiilen käyttö energiaksi.””””

    Hullua toistaa tätä valhetta ikäänkuin kivihiili olisi hiilineutraalimpaa kuin puun poltto, mutta menee täydestä ilmastohurahtaneisiin.
    Vaikka kivihiilen hyötysuhde voi olla parempi, niin yhtään enempää hiiltä puun poltossa ei vapaudu kuin mitä se on sitonut ilmasta.
    Eli puun poltto on varmasti hiilineutraalimpi verrattuna fossiiliseen kivihiileen.
    Lisäksi hyötysuhdetta on saatu nostettua polttamalla puuta märkänä.
    Kivihiilen tuhka on jätettä, mutta puun tuhka kelpaa mesälannoitteeksi.

  25. Pukkala: ””””””Kolmas esimerkki sidonnan ja päästöjen ajoittumisesta liittyy metsien hakkuuseen. Etenkin avohakkuut johtavat suuriin päästöihin, jotka johtuvat mm. siitä, että suuri osa hakattujen puiden biomassasta käytetään energiaksi.”””””

    Tätä ajatusta voisi sanoa jo tyhmäksi.
    Avohakkuiden maanpäällinen karike kyllä suurimmaksi osaksi luovuttaa hiilen lahotessaan, joten mitään ylimääräistä hiililipäästöä hakkuutähteiden poltosta ei muutenkaan tule.

  26. Pukkala: ”””””Avohakatulle alueelle istutetaan uusia puita, jotka sitovat aikanaan suunnilleen saman verran hiiltä kuin mikä avohakkuun seurauksena vapautuu. Merkittävää tässäkin on se, että vapautuminen tapahtuu heti tai melkein heti mutta sitominen vasta kaukana tulevaisuudessa. Jokainen avohakattu alue on hiilen lähde koko sen ajan, jona hiilen poisto ilmakehästä olisi kaikkein tärkeintä. Jos taas metsikköä ei hakattaisi, se olisi koko tämän kriittisen ajan hiilinielu.”””””

    Tämäkin on sanotaan nyt näin ”tarkoituksellista harhautusta”, kun se jätetään sitomatta kokonaisuuteen eli koko Suomen metsien vuosikasvuun ja koko hiilinieluun.

    Vuosittaista Suomen metsien hiilinielua laskettaessa joka vuosi vähennetään metsien kokonaiskasvusta esim. 108 milj.m3 (2020) nuokin aukkojen päästöt karikkeina, jotka sisältyvät poistumaan 79 milj.m3 (markkinapuu+energiapuu+ runkopuujäte+luonnonpoistuma).

    Tästä tulee hakkuusäästöä 29 milj.m3 (2020), joka vastaa hiilensidontaa biomassaltaan 1,28*29= -37 milj.CO2-tn, johon pitää vielä lisätä pitempiaikaiset puutuotteet -6,5 milj.CO2-tn ja karikenielu -8,5 milj.CO2-tn ja turvemaiden ojitusalueiden maapäästöt + 2,3 milj.ekv-tn (Ojanen).

    Eli Suomen metsien hiilinielu olisi näinkin laskien kaikkien Suomen päästöjen luokkaa=

    -37-6,5-8,5+2,3= 50 milj. ekv-tn.

    Laskelmasta ei ole huomioitu maaperän hakkuusäästön hiilivarastonielua, joka korreloi maanpäällisen metsän määrän kanssa eli metsän sitomasta hiilestä 40% on maan päällä ja 60 maan alla.
    Lisää nielua olisi myös tulossa maaperän hienojuurista, jota Luke vaatii otettavaksi hiilinielulaskelmiin.

  27. A.Jalkanen

    Laita Kurki hienostunut laskelmasi Pukkalan blogiin – olisi mielenkiintoista kuulla Timon vastaus. Olen samaa mieltä siitä, että puuenergiaa voidaan pitää hiilineutraalina. Sekin on totta, että ilmastonmuutoksen torjunnalla on kiire, mutta ei ole järkeä himmailla sen takia hakkuita meillä enempää kuin nykyiset hiilinielut ovat. Merkityksemme on niin pieni globaalisti, että sen takia meidän ei kannata köyhdyttää maata. Hiilinielu kohentaa samalla monimuotoisuutta, mutta siihenkin on muita tehokkaita keinoja, kuten metsäluonnonhoidon tehostaminen ja suojelualueiden pinta-alan nosto etelässä.

  28. Melko iso merkitys on silläkin, että juuri päätehakkuupuustosta merkittävin osa on tukkipuuta josta tulee niitä pitkäaikaisia hiilivarastoja. N. 40-45 % korjatusta puusta jää varastoimaan hiiltä saheina. Suurempi tukkipuukertymä lisää hiilivarastojakin . Se kompensoi hyvin aukon alkuvuoden lisääntyviä maaperäpäästöjä vähintään siihen asti, kun uuden puusukupolven puut sitoo entistä enemmän CO2:a kasvuun.

    Sellupuustakin entistä pienempi osa jää lopulta energiantuottoon, kun uusia tuotteita tehdään ennen jätteeksi luokitelluista ositteistakin. Muoviahan pitää nyt yrittää korvata jollain vähemmän saatuttavalla & kierrätyskelpoisella ja puu käy siihen hyvin.

  29. A.Jalkanen

    Kyllä. Päästökompensaatiot (yritykset ja yksityiset) olisi ehkä varminta suunnata kohteisiin, joissa syntyy joko aito päästövähennys tai aito puuston kasvun lisäys. Kiertoaikansa päätä lähenevien hakkuukypsien puustojen kiertoajan kasvattaminen ei välttämättä palvele kumpaakaan tavoitetta.

  30. Ónko nuo kirjoituksen lopussa olevat ikonit niitä vastauskanavia?
    Jos ovat, en ole kirjautunut facebookiin enkä twitteriin.

  31. Planter

    Kun avaat tuon Pukkalan blogin, niin oikealta löytyy

    Recent Comments ja sen alta klikkaamalla

    ”Jussi Lähteenmäki on Jatkuva kasvatus tuottaa puuta jatkuvalla syötöllä”

    Avautuu kommentointikenttä.

  32. OK.

  33. Jk:n metsän parempi (tai edes yhtä hyvä kiertoajan kasvu kuin viljellyn tasaikäsen metsän) kasvu on hyvin tod. näk. kuvitelma johon ei käytännössä päästä.

    Kuusen harvennustutkimusten mukaan harvennusvoimakkuuden lisääminen ( PPA 60%:iin ) vähentää kokonaiskasvua n. 20 % 1. 10 v:n aikana ja seur. 10 v:n aikana n. 10 % verrattuna varovaisesti harvennettuun kuusikkoon. (L: Tuottava metsänkasvatus) . Lisäksi vapautettujen alikasvoskuusten kasvu on hidasta , jos niiden kasvu on ollut hidasta ennen harsintaa/harvennusta. 3-4 v. niiden kasvu pysyy ennallaan tai jopa hidastuu. Kasvun kiihtymien maxtasolle kestää 10-15 vuotta. Alle 10 cm kasvaneiden taimien kasvun elpyminen on vielä hitaampaa.

    Männyllä kasvutappio liian harvaksi hakkuusta on vielä suurempi kuin kuusilla. Molemmilla puulajeilla asiaan vaikuttaa myös puiden ikä ja kasvupaikka.

  34. Kuten olen ennenkin kertonut, niin Luken jatkuvan kasvatuksen 1980-luvulta käynnistyneen tuoreen kankaan koemetsän keskikasvu on luokkaa 4,5 m3/ha/v. Tulosta parantaa vielä se, että siellä taimettuminen oli maapohjan kosteudesta johtuen todella hyvää. Luonnollisesti myös se, että toiminta oli käytännössä laboratoriomaista. Normaalissa talousmetsässä ei tuollaiseen päästä.
    Vastikäänhän Metsälehdessä oli juttu miehestä, jonka metsien kasvu on lisääntynyt 1960-luvun 3,3:sta yli 7:ään hehtaarilla vuodessa.

  35. <<<Jussi Lähteenmäki on "Jatkuva kasvatus tuottaa puuta jatkuvalla syötöllä"<<<

    Miten toimia, jos haluaa kommentoida blogia "Hiilikeskustelussa unohtuu aikajänne".

    Jussi Lähteenmäki on kommentoinut toista blogia.

  36. A.Jalkanen

    Jos jättää kommentin Pukkalan blogin jatkuvan kasvatus -tekstin kommenttikenttään toiminnolla Reply, ja mainitsee että kommentti koskee toista kirjoitusta. Samalla pyytää korjaamaan kommenttitoiminnon niin että se onnistuisi suoraan kunkin blogin alla.

  37. Joo.
    En ala.

  38. Planter

    Joo ei kannata. Blogisivusto toimii yhtä hyvin kuin jatkuva kasvatus, eikä taida olla tällä blogilla juurikaan näkyvyyttä. Blogin 1-sivun ihan alalaidasta löytyy melkein sama kuva kuin Timpan, mutta 60v eteenpäin aivan erilainen.

Metsänomistus Metsänomistus

Keskustelut

Kuvat