Kuusikon manuhakkuu

27v istutuskuusikko saa ensiharvennusta manukäsittelynä,ala 2,5ha pirkanmaa. Hiukan savista kumparetta. Ajo maatalousvehkeillä. Harvennus varovasti, juuret pienehköt. Uraväli keskimäärin 35m. Parasta manuhakkuumestaa.
Pituuskasvua on vielä,mutta paksuuskasvu tyrehtynyt.

Kommentit (37)

  1. Ei tuo nyt ainakaan liian harva ole. Jonkin verran on harvennus ollut myöhässä kun vihreä osuus on vähentynyt noinkin paljon

  2. Keskietäisyys mieluummin yli 3,0m eli 800..900 puuta/ha. Pienemmät riukupuut isojen läheltä joutavat kaikki pois.

    Manuhakkuu kesällä havutuksen kanssa ja ajo talvella lumien aikaan on paras.

  3. Juu, hiukka myöhässä on. Nyt ei arvaa paljoa ottaa. Joku latva oli maahan tullut. Reunoille jätetty lehtipuuta suojaksi enempi ja muutenkin tiheämmäksi. Uusi harvennus lähivuosina.

  4. Kuvien perusteella harvennus on rankasti myöhässä, kun vihreän oksiston osuus noin kuivunut. Mutta parempi myöhään kuin…

  5. Eipä noihin kesällä ilman kantosuojausta saisi pidellä. Tuossa nähdään kuusen taajaan istutuksen varjopuoli. Mikä on syy ettei tuota ole ajallaan tehty. Ja talvella.

  6. Nyt on ollut hyvät hakkuukelit ja mielestäni riittävän viileää. Uralle karisteltu iso osa ryönää. Ei tuommoiseen oikein kehtaa metsuria ottaa jos itsekin pystyy. Joskus vain voi mennä muutama vuosi mennä liian pitkälle harvennus. Kovassa kasvussa haittaa tulee nopeasti. Kuvio on vaihtanut omistajaa isossa tilakaupassa jossa mukana viljeltyä paljon ja rakennuskantaa. Siinä.aina jotkut kuviot voi mennä myöhäiseen.
    Tuosta tulee pirun hyvä, jos kestää pystyssä hetken aikaa.

  7. Kyllähän kasvunopeus on aika tavalla kärsinyt eikä tuo vihreä tuosta enää lisäänny. Kyllä paras kasvunopeus on menetetty.

  8. Valitettavasti ei tule pysymään pystyssä eikä kuivumisiakaan voi välttää. Kyllä suomen ilmasto on senverran ärtsympää tuulistaan nyt. Tuo varovaisuus on hyve mutta kuusikossa myös samalla pahe. Voi auttaa tuulituhoissa hiukan mutta samalla kasvu senkun juroo ja kuivia tulee. Pintajuuret ovat todella pinnassa eikä kovin laajalla tuossa taajuudessa. Kuivuus vie. Ja valoshokkikin paikoittain.

  9. Valokuvien perusteella parasta jälkeä mitä tehtävissä on! Ainoa vaihtoehto on ottaa varovasti manuhakkuuna ja 5 vuoden kuluttua uudestaan kevyesti motolla. Tuossa runkoluvussa on vielä toiveita pysyä pystyssä. Kyllä tuohon ehtii vielä tulla 60 % vihreää, mutta kasvun kiihdytys toki ottaa seuraavat 15 vuotta.
    Hyvä hyvä!

  10. Hyvä metsä jää,vihreätä tietysti saisi olla vähän enemmän.
    Ei tuossa tuulituhoista kummoista vaaraa lie eikä valoshokistakaan suurta ongelmaa.

  11. Ajouraväli 35 m? Eli metsää urien välissä n. 30 m. Miten seuraava koneellinen harvennus menee, tuleeko väleihin vielä yhdet ajourat?

  12. Pyöreähkö kuvio ja urat väliin menee mistä luontevimmin. 35m on noin arvio. 2.harvennuksen sitten katsoo,mikä puuston tilanne silloin on.

    Joskus jätän uran avaamatta,jos jonkun huonon kohdan puiden keruuta varten joutuisi kaatamaan hyviä puita.

  13. Kiitoksia hämis hyvistä kuvista. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Mielenkiintoista seurata keskustelua kuinka erilaisia käsittelyohjeita ja mielipiteitä syntyy samasta metsästä. Toivottavasti saamme näitä lisää. Näistä opimme eniten. Vielä kun saadaan kuvan parin vuoden päästä niin nähdään onko toiminta johtanut mieleiseen tulokseen.

  14. Hyvät kuvat! Tässä nähdään kuin pielessä ovat puheet siitä, että uudistusala on päästölähde useita kymmeniä vuosia ja kuinka uusia puita odotellaan puolen vuosisataa. Tuo on ollut nielu jo aika kauan.

  15. ”..Joskus vain voi mennä muutama vuosi mennä liian pitkälle harvennus…” -on todellakin harmillista, mutta se kuuluu elämään.
    Jos tuon metsän eh ajoitettaisiin just kohilleen (rauduksella se on n. 3v) niin että kasvuun ei tule lamaantumista, kaukana ei ole päätehakkuu 50v:n kohdilla. Ja puuta sitten on!

  16. Eikös mehtäukko niillä tulevilla harvennuksilla juuri puita poisteta? Puuta kai pitää olla silloin päätehakkuulla vain muutama sata ha:lla jolloin ei kai voida mitenkään erityistapauksesta tässäkään puhua. Onhan minullakin mennyt läpi näitä kuvioita joissa puuta on paljon ollut mutta harvennus vie aina osansa ja niinhän kuuluukin. Nuo harvennusten voimakkuushan nimenomaan määrittää sitä päätehakkuun kelpoisuusikää. Päätehakatahan voi kuka vaan vaikka missä asennossa, vaikka tuossa kuvan asennossa.

  17. Millaiseen pohjapinta-alaan olet pyrkinyt harvennuksessasi? Normaalisti myös ajourien välistä poistetaan puuta – ei pelkiltä ajourilta.

  18. Pohjapinta-alaa ei tuossa ole mitattu, on vain silmällä tehty. Siinä se luultavasti on 32 eikä varmaan tällä harvennuksella laske alle 28:n. Tiedän ,että mallin mukaan ei mene vaan pitäisi ottaa vielä puolet lisää,mutta täytyy vain silmään koittaa luottaa ja mallia käyttää enempi seuraavassa harvennuksessa.
    1:en tukinrunkoja on jo ja muutaman vuoden päästä saisi tukkia myydä harvennukselta kivasti.
    Jos olisi hiukan harvemmassa kasvanut niin 50v ja poikki ei maailman pöljin idea olisi.
    Vikaisia on ollut vähän.
    Naapurin isäntä hakkasi juuri valmiiksi tämän kuvion kotitaloni vieressä. Kelpaisi minullekkin…

  19. ”…Eikös mehtäukko niillä tulevilla harvennuksilla juuri puita poisteta?…”
    En kai ole muuta väittänytkään, mutta se ajoitus olisi tehtävä ennenkuin kasvu taantuu ja juuristo jää kehittymättömäksi.
    Laatuharvennusta aina unohtaen tasaetäisyydet ja Tapion kasvatusmallien mukaan hieman säveltäen.

  20. Hyvältä näyttää – koivua olisi saanut jättää vähän enemmän!

  21. Ne raudukset jotka eivät kerkeä alkukiihdytyksessä tuollaisen kuusikon mukaan, eivät tule menestymään. Silloin niitä ei ole mistä jättää.

  22. Nostan hattua näille manuhoitajille-kohteita olisi paljon-tekiöitä näinä päivinä vähän. Raskasta hommaa ja korvaus tulee rahan ohella enemmänkin hyvästä työn järjestä ja vähistä vauriosta metsälle.

  23. Tässä senverran manutouhua seuraillut että sanoisin olevan vain hyvä ettei metsiä aleta tehdä jos niiden sisällön vaatimuksista ei ole haisuakaan. Enempi näkee pilattuja manulla kuin hyvin tehtyjä. Valitettavasti.

  24. Jeese: ”Enempi näkee pilattuja manulla kuin hyvin tehtyjä. Valitettavasti.”
    Manuhakattuja yleensäkin näkee hyvin vähän……ja Jeese on nähnyt pilattuja enemmän kun onnistuneita?????

  25. Kiitoksia kannustavista kommenteista. Lohduttavaa myös oli, että samoja kasvatusketjuajatuksia löytyi monelta.
    Kannustan muita manuilijoita laittamaan kuvia töistään.
    Huomenna alkaa 2,5 ha energiaharvennus 02-03 ikäiseen. Yllätys- ylitiheää, ostin vuosi sitten.Manuna. Hyvä maasto,puuta paljon, energialaitos lähellä, kroppa huutaa kuritusta ja aikaakin olisi. Ja ennenkaikkea, metsää pitää saada kasvukuntoon.

  26. Metät kunnossa:”Jeese: ”Enempi näkee pilattuja manulla kuin hyvin tehtyjä. Valitettavasti.”
    Manuhakattuja yleensäkin näkee hyvin vähän……ja Jeese on nähnyt pilattuja enemmän kun onnistuneita?????”

    Jeessi tamppaa vain omissa metsissään (pankin metsissä) – joten hän ei ole nähnyt muita kuin pilattuja savottoja. Jatkuvasti savottoja menossa ja jälkikäteen itkua ja hammastenkiristelyä, kun kaikki on mennyt poskelleen!

  27. Hämis. Suosittelen sinulle hankkimaan koulutusta sekä metsän kasvatuksen / puuntuottamisen saralta, että myös korjuumenetelmän osalta. Molemmilla osatekijöillä vaikuttaisi olevan runsaasti parannettavaa. Esim Pohjapinta-ala 28 on monella metsätyypillä yläraja, jossa pitää jo kiireesti harventaa.

  28. Mitä se Jesse taas höpäjää että manuhakkuulla pilataan metsät, miten? Täälläpäin päinvastoin. Yöllä räntäsateessa motokuski aikaisessa ensiharvennuksessa vetää tantereeseen 50m3/ha. Ne suurimmat ja parhaimmat puut. Jäljelle jää harvahko, vikainen puusto joka juuri ja juuri menee runkoluvun mukaan hyväksytyksi. Mutta yli puolet mottimäärästä hakattu ja jäljelle jäivät ne hiekset ja tupsulatvaiset. Siitä ei kunnon metsää enää tule. Kuvissa jää parhaat puut jäljelle, kymmenen vuoden sisällä saa pyytä moton hommiin ja puun hinta on jo eri, lähtee tukkiakin ja hyvä ja helppo motolla harventaa. Ajourat kun on noin kapeet tekisin kyllä taajempaan jo nyt, säästää miestä. Ja vaikka moto moto vetäsis uudetkin urat se ei enää haittaa.

  29. Yleensä aivan omituisia virityksiä näkee. On kaikenmaailman jk.n hakua ja liian taajaa jää jokatapauksessa. Ei kai se aina herkkua ole motonkaan jälki mutta esim. tuossa Kullaan suunnalla tielle näkee kuinka jk:n virityksen jälkeen alikasvoksen kuuset ovat osin kuivuneet ja loputkin keltaisia lähes. Yleensä metsäfirmojen ostajatkin sentään jotain tajuavat miten metsästä jää kasvatusasentoinen ja puusto kasvun asentoon. Liian harvaan ei juurikaan mototyönä tehdä koska pelkäävät sanktioitakin. Mutta harva metsä tuottaa kuutioita nopeasti ja päätehakkuuseen kai tässä kaikki tähtäävät, paitsi manuhakkaajat jotka pyrkivät selvästi useimmiten laistamaan uudistusta. Naurettavaa!

  30. Jätkä kiristelköön niitä narskujaan vaan rauhassa. (Yöthän ne likoaakin mukissa). Mutta minulla ei ole mitään tyytymättömyyttä hakkuisiini vaan olen hyvinkin omaksunut valtavan kauppamäärän myötä konetyön parhaat ominaisuudet tunnistamaan jälkikatselmuksilla. Pieniä ongelmia joskus aina näkee mutta pitää oppia näkemään valtava metsien kiertomahdollisuus jonka jokavuotinen konetyö eri palstoilla mahdollistaa. manuna ei tulisi siis yhtään mitään muuta kuin suuri jatkuva turhautuminen ja konkurssi.

  31. Mitä niitä metsiä pitäisi alkaa kiertelemään. Kannattaa laittaa aina kerralla sopivan kokoinen leimikko myyntikuntoon ja myyntiin.

  32. Tikkula. Jeessin pupinoista ei kannata välittää, hän on juurikin niitä metsänomistajia, joilla on hirveä kiire saada leimikko hakattua, että pankinjohtaja hetkeksi rauhoittuisi. Sen vuoksi motosavotta hivelee hänen silmiään, kunnes perävalot on häipyneet ja hän huomaa hakkuujäljen sekä tyhjenneen puukauppatilin.
    Paras jälki tulee ehdottomasti ammattitaitoisen metsurin tekemänä. Näkeehän hän jokaisen puun useammalta suunnalta ennen kaatamista ja varsinkin ne puut, jotka ovat jo lähemmäs kymmenen metrin päässä ajouralta, jossa hakkuukone useinkin joutuu kurottelemaan vähän summassa palstalle.

  33. hämis.”Juu, hiukka myöhässä on. Nyt ei arvaa paljoa ottaa. Joku latva oli maahan tullut. Reunoille jätetty lehtipuuta suojaksi enempi ja muutenkin tiheämmäksi. Uusi harvennus lähivuosina.”

    Jos kärsii muutaman sanan sanoa savotasta, niin ihmettelen sitä, että olet kasannut kaiken hakatun tavaran ajourille. Vanha totuus kun on, että hakattaessa noin lyhyttä kuitua kasoihin niitä ei kasata niin, että kone joutuu jopa ajamaan niiden yli. Ajouran reunasta pitäisi olla kasan päähän väh. metri. Kun vielä opettelisit hakkuutekniikan, jossa tehdään n. 5 metristä kuitua ja ajourien väli olisi vain 20 metriä, taikka alle 30 kuitenkin – ajo pitkäpuomisella koneella ja kouraisuyksiköt palstalle.
    Vaikka turha minun on teitä opettaa ja neuvoa ilmaiseksi, eläkevaarihan minä!

  34. Jätkä.
    Kiitän neuvoista, ne harvemmin ojaan kaatavat. Koitan aina ottaa kokeneemmilta opiksi. Maatalon kossina olen metässä alkanut töitä tekemään ja kieltämättä itseopiskelua kaikki on ollut. Youtube ja internet antaa aika paljon, mutta olisihan se joku hakkuu kurssi ihan uutta näkemystä antava kokemus varmasti.
    Kaverin/tilanaapurin hakkuulla kävin tämän jutun tekemässä.
    Teen itse juoksevalla mitalla kuidun. Ja minulla ajaa metsäkone aina. Joten teen perättäisiä kourakasoja uralta poispäin siis ja totta, en kovin lähelle jaksa nyppiä kasoja. Kasatkin hapsottaa jonkun verran,ovat kuitenkin kuormattavissa. Joskus jää kovalla lumella isoja pöllejä uralle jos pakko kaataa yli uran,mutta vakikuski tuumaa että hän osaa myös koneen edestä kuormata ja naurahtaa.
    Kuvissani on hankinnat otsikolla, jossa mäntyharvennusta, siinä on melkoinen suma päällä vielä urien risteyksen avasin , mutta kasoja näkyy jossain valmiina.

  35. Niin tuo ei olekaan sinun oman käden jälkeä?
    Selonteostasi päätellen olet kyllä perillä hakkuumenetelmästä, -teksniikasta en pysty sanomaan mitään, koska se pitäisi nähdä ensin.
    Monet ovat ymmärtäneet niin,, että ns. pitkän kuidun hakkuussa kaikki hakataan tavoitepituuteen, eli esim 8 metrin kuituosuudesta jää kolme metriä metsään, jos tavoitepituus on 5 metriä. Kuitenkin minimipölkkynä pidetään jopa 2,4 metristä (1/10).
    Mopomiehetkin tekevät liian isoja latvuksia ja – minimirunkoja.

  36. Eivät kyllä tee nykyään. Jätkä elää aikaa ennen jeesusta tai jotain sinnepäin. Mitä aiempaan kommenttiinsa tulee teen metsää taloudellisella panoksella ja siihen ei kuulu metsuri eikä juurikaan oma manutyökään.

  37. Kuvan kuusikko olisi pitänyt harventaa n. 5-7 v. sitten jo. Mutta parempi myöhään jos silloinkaan , vai miten se sanonta meni.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut