40 vuotiaan männikön alle kasvanut koivuvitelikko esti aika totaalisesti näkymän.
Raivaus muutti tilanteen.
Jonkun verran jätetty parhaita koivujakin pystyyn, vaikka aluspuustona ovatkin.
Edellinen raivaus ja harvennus 11 vuotta sitten.
Parin vuoden päästä taas harventamaan.
Turha ja mäntyjen kasvun kannalta jopa haitallinen teko- maaperän ravinnekierto hidastuu.
Kyllähän tuo ennakkoraivaus oli tehtävä.
Olisin jättänyt 11 vuotta sitten mäntyjen väliin koivua kasvamaan, kun kerta hieskoivu näin mäntyjen heikommassa varjostuksessa kasvaa. Nyt koivukuitua olisi 100 m3/ha mäntyjen lisäksi.
Olen huomannut, että rehevällä paikalla harvassa männikössä voi kasvattaa 2-halvennuksen jälkeen koivukuitua aluspuuna, jos sitä luontaisesti tulee koivun kantovesojen lisäksi. Ehtii kuitukokoon ennen päätehakkuuta.
Minulla yhdellä kohteella on nyt harvennuttu hieskoivikko kasvamassa isojen karsiutuneiden mäntyjen alla. Alaoksat 10m korkeudessa. Lisäksi ojien varteen 3-riviä kuusen taimia istutettu. Eipähän tartte päätehakkuun jälkeen uudistaa. Ajoura sarkojen keskellä.
Harvennushan oli tulossa vasta parin vuoden päästä? Metsämaatieteen perusoppeja, että lehtipuusto kierrättää ravinteita havupuustoa paremmin sekä lievittää happamoitumista. Lehtipuiden juuristo on syvemmällä, joten nostaa muiden puiden käyttöön ravinteita lehtikarikkeen kautta. Sekapuusto kasvaa paremmin varsinkin, kun lehtipuut ovat vallitussa kerroksessa. Onhan tuo tosin hienomman näköinen.
Ilman muuta oikea menettely ennen harvennusta.
Kannattaako koivukuidun kasvatus pohjalla jos se on mäntytukin kuutioista pois?
Kun ei se ole tuotosoppien (todettujen eikä mallinnettujen) mukaan pois mäntytukin kuutiosta vaan päin vastoin lisää mäntyjen järeytymistä. Lehtisekapuusto – varsinkin aluskerrosten – on vain ja ainoastaan hyväksi varttuneille kasvatusmetsille maan kasvukuntoa parantavan vaikutuksen vuoksi.
Puuntuotannon kannalta siivottu männikkö turvallisempi
Jos viitataan ennakkoraivaukseen, en itse tee sitä varttuneessa metsässä paria vuotta ennen hakkuuta. Mutta kukin taablaa tyylillään eikä ihme, että ”tehometsätaloutta” arvostellaan, kun se on tehokasta vain konetyön näkökulmasta.
Kyllä noin runsaan alupuuston poistolla on muutakin hyötyä kuin motokuskin parempi työnjälki.
Maaperään tulee valoa, jonka johdosta maaperä lämpenee keväisin nopeammin.
Myöskin vesi on paremmin mäntyjen käytössä.
Ja runsas koivunlehtikarike on melko nopeasti ravinnekierrossa. Lehtien typpi alkaa vapautua 1-2 vuodessa.
Varmaan PH-arvokin muuttuu suotuisammaksi. Pieneliöstö tykkää.
Tietysti raivauksen olisi voinut jättää vaikka vielä lähemmäksi hakkuuta, mutta tämä sopi nyt minulle.
Silläkin on oma arvonsa!
Yleensä ennakkoraivaus suositellaan tehtäväksi 5 vuotta ennen hakkuuta niin vesominen ehtii tukahtua varjossa. Teoria ja käytäntö tosin eivät tässä aina kohtaa.
Ja liittyen koivun kasvattamiseen alla, tuossahan sitä on jätettu sopivasti.
Kellastuneissa (koivun)lehdissä ei juuri typpeä ole, lepän lehdet eri asia. Toki nostaa pintakerroksen ph:ta ja kuulemani mukaan haapa on tässä tarkoituksessa erityisen hyvä.
Totta tuo, että kellastuneiden lehtien typpi on ohjautunut syksyllä runkopuuhun ja juuristoon.
Mutta ko. kohteella raivaushetkellä suurin osa lehdistä vielä vihreinä kiinni oksissa, joten se vähäinenkin typpi mikä niissä on, on nyt maaperän käytössä.
Raivaushan oli tarpeeseen mutta olisin kyllä jättänyt isompia koivuja järeytymään kun noinkin hyvin koivu kasvaa.
On selvää, mitä vaikuttaa päätehakkuupuuston kantohintaan alla olevan rassien korjuu. Keskijäreys ja kantohinta pienenee, taksa kohoaa.
Tekoäly valistaa meitä seikkaperäisesti luennoilla opitusta lehtipuiden vaikutuksesta kangasmaan ravinnekiertoon:
**Lyhyt vastaus:** Lehtipuut parantavat kangasmaan (karun, podsoloituneen, mäntyvaltaisen maan) **ravinnekiertoa** lisäämällä orgaanista ainesta, nopeuttamalla hajotusta ja tuomalla maahan ravinteita, joita mänty ei yksin riittävästi kierrätä.
—
## Miten lehtipuut parantavat kangasmaan ravinnekiertoa
### 1. **Lehtikarike lisää humusta**
Lehtipuut tuottavat vuosittain suuren määrän **ravinteikasta lehtikariketta**, joka:
– hajoaa nopeasti
– lisää humuksen määrää
– parantaa maan mururakennetta
– sitoo ravinteita kasveille käyttökelpoiseen muotoon
Kangasmaalla mäntykarike hajoaa hitaasti → ravinteet vapautuvat verkkaisesti. Lehtikarike korjaa tätä.
—
### 2. **Nopeampi hajotus ja aktiivisempi maaperä**
Lehtipuiden lehdet ovat:
– pehmeämpiä
– vähemmän ligniiniä sisältäviä
– ravinteikkaampia
Siksi maaperän **sienet, bakteerit ja pieneliöt** hajottavat ne nopeasti. Tämä kiihdyttää koko ravinnekiertoa ja lisää maaperän biologista aktiivisuutta.
—
### 3. **Typpipitoisuuden kasvu**
Lehtipuut – erityisesti **haapa, leppä ja koivu** – tuovat maahan enemmän **typpeä** kuin mänty:
– lehtikarike sisältää enemmän typpeä
– leppä voi sitoa typpeä symbioosissa Frankia-bakteerin kanssa
– nopea hajotus vapauttaa typen käyttöön
Kangasmaan typpirajoitteisuus helpottuu.
—
### 4. **Kationien (Ca, Mg, K) palautuminen maahan**
Lehtipuut nostavat syvemmältä maasta ravinteita ja palauttavat ne pintamaahan lehtien kautta:
– **kalsium**
– **magnesium**
– **kalium**
Nämä ovat tärkeitä ravinteita, joita mäntyvaltainen kangasmaa menettää helposti huuhtoutumalla.
—
### 5. **Maaperän happamuuden lieveneminen**
Lehtikarike on vähemmän hapanta kuin havukarike.
Se:
– nostaa maan pH:ta hieman
– vähentää podsoloitumista
– parantaa ravinteiden liukoisuutta
Kangasmaa muuttuu kasveille suotuisammaksi.
—
### 6. **Juuri- ja sienisymbioosit**
Lehtipuut tuovat maahan erilaisia **mykorritsasieniä**, jotka:
– hajottavat orgaanista ainesta
– vapauttavat ravinteita
– parantavat veden ja ravinteiden ottoa
Sekapuusto lisää maaperän toimivuutta.
—
## Yhteenveto
Lehtipuut ovat kangasmaalla kuin **ravinnekierron moottori**: ne tuovat typpeä, kationeja ja nopeasti hajoavaa kariketta, joka lisää humusta ja aktivoi maaperän pieneliöitä. Tuloksena on ravinteikkaampi, vähemmän hapan ja biologisesti aktiivisempi maa.
Haluatko, että arvioin myös **tietyn sekametsän** ravinnekiertoa tai **minkä lehtipuulajin vaikutus on suurin** kangasmaalla?
Kun alun alkaenkaan ei sotkeuduta energiapuiden kokopuukorjuisiin, monelta harmilta säästyy.
Kyllä tuohon tekoälyn valistavaan tietoon voi uskoa.
Siksikin koivuja on jätetty pystyyn ja toisaalta estämään edes vähän uudelleen vesottumista.
Alkuperäisessä tekstissä mainitsin että jätin ”jonkun verran” parhaita aluskasvoksen koivuja pystyyn. Kun tarkkaan katsoo kuvaa, niin se on havaittavissa.
Tarkennettakoon, että niitä on jätetty kasvamaan noin 400 kpl/ha.
Riittäneekö tuo määrä lainkaan parantamaan ravinteisuutta?
Kyllä tuonne muutamassa vuodessa uusi vesakko alle kasvaa kun männiköstä on kyse.
Tejoäly puhuu sekapuustosta mutta tässä on kyse kaksijaksoisesta. Se on ihan eri asia. Ainakin kuusialikasvos heikentää mäntyjen kasvua. Sama voi tapahtua koivun kanssa: maa pysyy viileämpänä kun ei saa valoa, koivut ovat vesisyöppöjä ja niiden juuristo kilpailee samoista resursseista mäntyjen juurten kanssa. Lopputulos voi kuitenkin olla hyvä jos koivut saa hyödynnettyä myyntipuuta tai seuraavassa jaksossa.
Nyt Panu ymmärtää lukemaansa miten haluaa. Voisi jotenkin perustella, miten lehtipuuvesakko männikön alla heikentäisi kasvuolosuhteita kuten esim. kylmettäisi maata? Lehti on vesakossa vain lämpimään aikaan. Sitä paitsi vesi ei yleensä ole metsämaan ongelma. Tutkimustieto ei tue lehtipuuvesakon poistoa havupuuston alta, jossa se ei kilpaile mistään niukasta kasvutekijästä mutta edistää ravinteiden saatavuutta monin eri tavoin.
Nätti raivaus, ihan kuin olisin itse tehnyt.
Tyhjiin paikkoihin tulee joku koivun räippä jätettyä ja tietysti sopivassa kohdassa tuleva jättöpuu ryhmä on paikallaan.
Hakkuuhan tuohon on tiemmä tulollaan niin että antaa antaa raivurin soittaa vaan…
” Ainakin kuusialikasvos heikentää mäntyjen kasvua.” Jos tutkimustieto ei ole muuttunut, tämä koskee vain kuivakankaisia kasvupaikkoja. Kuusi hapattaa maaperää.
Hieno suoritus!
Tekoäly kertoo:
”Metsän ravinnekierrossa vain noin 20 % ravinteista sitoutuu pysyvästi runkopuun kasvuun, sillä suurin osa puun tarvitsemista ravinteista kiertää jatkuvasti metsäekosysteemissä karikkeen, elävän pintakasvillisuuden ja maaperän välillä. Runkopuu koostuu pääasiassa hiilestä, vedestä ja vedystä, jolloin sen varsinainen ravinteiden (kuten typen, fosforin ja kaliumin) pitoisuus on melko alhainen verrattuna neulasiin, lehtiin ja oksiin.”
”Neulaset, lehdet ja oksat: Puun vihreät osat ja hienot oksat ovat varsinaisia ravinteiden varastoja. Ne sitovat moninkertaisesti enemmän ravinteita runkopuuhun verrattuna.”
”Maaperä ja sienijuuret (mykorritsa): Suuri osa ravinteista on sitoutuneena maaperän orgaaniseen ainekseen. Puut saavat nämä ravinteet käyttöönsä tehokkaan sienijuurestonsa avulla.”
”Tämä ravinteiden jakautuminen on syy sille, miksi perinteinen tukkipuun korjuu (ainespuuhun keskittyvä päätehakkuu) ei yleensä köyhdytä metsämaan ravinnevarastoja hälyttävästi: suurimmat ravinteiden lähteet (oksat, latvukset ja neulaset) jäävät metsään alustaksi uudelle puusukupolvelle.”
Siksipä hakkutähteiden korjuu energiaksi ei ole metsänomistajan kannalta kaikilla kohteilla välttämättä eduksi.
Ei eduksi mitenkään. Vaikkapa ison taimikon (8-10m) kokopuukorjuu energiaksi.
Ennenaikainen uraverkosto ja ravinnehävikki sen sen jälkeinen tuuli-ja lumituhoriski. Onko parempaa pommia keksitty?
Lehtipuu on tehokas veden haihduttaja. Osaako kukaan varmasti sanoa mikä on yhteistulos haihduttamisesta ja ravinnekierrosta. Sekin kannattaa todeta, että havupuut ovat sopeutuneet kasvamaan melko happamassa maassa.
Se, missä havupuut kasvaa ja esiintyy, ei kerro siitä, mikä on niille eduksi kasvun kannalta. Se kertoo enemmän siitä, että muut kasvit eivät siellä pärjää. Havupuut myös kestävät kuivuutta lehtipuita paremmin, joten voisi olettaa, että siellä missä lehtipuu elää, on tarpeeksi vettä havupuille, joka ei muutenkaan ole normaalisti mikään minimitekijä Suomen luonnossa (metsässä).
Takavuosina tyylinä oli jättää säästöpuiksi koivuja havupuiden sekaan. Ainakin ne olivat tosi tehokkaita estämään havupuiden kasvua lähiympäristössään.
Onko tuossa kyseessä turvemaa? Kivennäismaalla en ole tuollaista ilmiötä havainnut. Eivät koivut yleensä noin kasva mäntyjen kaverina. Parin perkauksen jälkeen kasvu tyrehtyy.
Kyllä tämä on ihan mustikkatyypin kivennäimaata. Keski-Savossa tällainen on melko yleinen näkymä.