Karumpi kasvupaikka ei houkuttele hirviä syömään samalla lailla kuin toinen rehevä kasvupaikka. Ei auta välttämättä vaikka th:t tehtäsiin ajallaan. Tässä ei ole tarvinnut tehdä, eikä silti ole hirvetkään pilanneet mäntyjä.
Olisikohan siihen jokin kongreettinen syy, että noinkin paljon on jäänyt hirviltä puita kaluamatta. Eivät ole jostain syystä kelvanneet ravinnoksi? Vai onko noissakin kaikissa hirven aiheuttama vika?
Ei ole hirvet viottaneet tämän kuvion mäntyjä. Samoihin aikoihin istutettu kuin toisen kuvion kylvös on tehty n. parin km päässä . Saman alueen reunoja jossa hirvet usein talvehtivat. Kun rehevämpi kasvupaikka kasvaa hyvin mm. pajua ja muita lehtipuita mäntyjen lisäksi , se kelpaa paremmin hirvillekin kuin karumpi männikkö alue.
Puuki on oikeassa. Saman olen huomannut itsekkin, Jos kuvio tai edes sen osa sisältää paljon lehtipuuta niin kiinnostus myös männyn taimiin lisääntyy. Noilla kuvioilla pitäisin lehtipuuston mahdollisimman vähäisenä.
Vastaavat näyt ,kuten näissä kahdessa peräkkäisessä kuvassa on tuttuja hirvilaidunalueen ytimestä Moskuvansuolta. Siellä laidunsi pahimmillaan yli 140 hirven tokka . Runsaan hirvikannan aika kesti vuosia. Kaikesta huolimatta lähistöllä kasvaa täysin kelvollisia männiköitä ,kuten aiemmin lähettämissäni kuvissa näkyy. Rehevimmille paikoille on kuitenkin alettu istuttaa kuusi/mäntysekoituksia ja lehtipuu on perattu aiemmin ja tehokkaammin pois haittaamasta taimia ja houkuttelemasta hirviä.
Tuon seuraavan kuvion tilanteesta kysyisin , tehtiinkö raivaukset tuolloin riittävän ajoissa?Jo parin vuoden viive kohottaa vahinkoriskiä merkittävästi ja tahtoo olla menoa sen jälkeen.
Mikä on mielestäsi riittävän ajoissa ? Kun kylvöpuskat harvennetaan 1.kerran, ei niitä voi heti harventaa norm. taimikon kasvatustiheyteen varsinkaan hirvien laidun alueilla.
Vesasyntyiset lehtipuut kasvaa rehevillä kasvupaikoilla n. 3 x nopeammin kuin havupuun taimet joten niiden jatkuva niistäminen ei ole mahdollista lisäkustannusten takia ellei ole sitten kysymys harrastuksesta jolloin kuluja ei lasketa.
Jos ennen vuotta 2015 perkaus on tehty kemeraehdoilla , ollaan oltu selvästi myöhässä. Etukasvuisen lehtipuuvesakon kannot työntävät tässä tilanteessa varmasti tavaraa yli kylkien. Aiemmin raivatuista sormenvahvuisista ei irtoa niin paljon tehoa vesakon tuottamiseen.
Vanha käytäntö oli kasvatta vesakko isoksi , jotta ei tarvitsisi tehdä raivausta kahteen kertaan . Tosiasiassa sillä mallilla kohotettiin hirvivahinkoriskiä ja ajuduttiin jatkuvaan raivauskierteeseen. Raivattavaa riittää taimikonhoidon yhteydessä ja ennen jokaista hakkuukertaa metsän kiertoajan puitteissa.
Kylvötaimetkin mehevöityvät kasvaessaan ylitiheydessä liian kauan. Suositustiheydessä ilman varjostusta kasvava männyntaimi tuottaa tehokkaimmin hirvelle vähemmän mieluisia haitta-aineita. Jäljempänä näkyvissä kuvissa taimikon on pelastanut sopiva tiheys ja oikea-aikainen hoito.
Rehevillä kohteilla ei riitä yksi varhaisperkuu. Muutamassa vuodessa vesakko ottaa uudestaan kiinni havupuutaimet. 4 vuotta sitten tehty eräässä ku-taimikossa varhaisperk. ja nyt jo on 3-4 m pitkää vesakko. Kun kasvatettavien taimien kasvuedellytykset on parantuneet, niin myös vesakko kasvaa entistä paremmin.
Mikä lienee Puukin seuduilla hirvitiheys ja mäntytaimikoiden osuus kaikista taimikoista. Siis laidunnuspaine: mäntytaimikoiden pinta-ala per hirvi.
Minusta näyttäisi siltä, että siellä laidunnuspaine olisi maltillinen, koska hirvillä on varaa valita syötäväksi maistuvimmat taimet.
Se, että emme aina ymmärrä toisiamme johtunee siitä, että täällä lounaassa laidunnuspaine on paikoin niin suuri, että syödään ihan kaikki, kun ei ole varaa valita parhaimman makuisia.
Vastoin täällä esitettyjä ohjeta riistakeskus kehottaa jättämään mahdollisimman paljon sitä ”röynää”, jotta hirvillä olisi jotain muuta syötävää kuin kasvatetuiksi tarkoitetut taimet. Taimikossa reikäperkausta.
Alla riistakeskuksen ohjeita:
”Taimikonhoidossa, ensiharvennuksessa, harvennuksissa, uudistamishakkuissa ja uudistamisessa kannattaa välttää hirvelle mieluisan ja monipuolisen lehtipuuston sekä pensaston tarpeetonta poistamista. Laiduntamispaine voi tasaantua, jos hirvelle mieluisaa ravintoa on tasaisesti saatavilla. Taimikon varhaisperkauksen osalta reikäperkausta kannattaa harkita. Havupuutaimikoissa hirven laidunnuksen kohdistuminen lehtipuuvesakkoon voi säästää raivauskustannuksia.
Ennakkoraivaa vain ainespuun tyveltä, vältä liiallista siistimistä.”
Minulle on muodostunut käsitys, että rehevillä paikoilla saattaaisi olla kannattavinta tehdä varhaisperkaus vähän eteuajassa. Silloin vesojen juuristot eivät ole kehittyneet kovinkaan paljoa jolloin vesakon jatkokehitys hidastuu, kun havupuut pääsevät vauhtiin.
Kuinkahan moni on tullut ajatelleeksi ,että lehtipuun vesa on aika äkkiä hirven ulottumattomissa kasvaessaan esim. mäntyä nopeammin. Varjostaa ja vie maasta energiaa ,mutta syötäväksi kelpaava lehvästö on reilusti ylempänä ,mihin hirvi yltää. Männyntaimi puolestaan on hirven hollilla ihan liian kauan. Jos hirven ravintotilannetta aiotaan parantaa ,on lehtipuuaines vesottava pariin kertaan ,että syötävä pysyy turvan korkeudella. Koivun runko ei hirvelle kelpaa. Saattaa muuten samalla saada ilmaisen mäntyjen pystykarsinnankin kolmeen metriin asti ,kun hirvi napostelee sivuoksia. Tästäkin täytyy lähettää kuva talvehtimisalueelta(Moskuvansuo) ,kun lumet sulaa ja alueelle pääsee. Ruotsissa on tuttavani kertoman mukaan paljon hirvien ”pystykarsimia”männiköitä ihan valtateiden varsilla. Näky on kuin puistossa.
Se raivaamattomuus ei todellakaan vastoin uskomuksia lisää hirvien ravinnon määrää ellei vesakkoa pidetä riittävän matalana. Tämä on valopuullekin eduksi ja myöhemmin puuston varttuessa hyvin kasvava metsä hävittää liian aluskasvoksen ihan itse.
Meillä päin reikäperkauksessa ei ole mitään järkeä. Perkaamatta jääneet taimet ennättävät kasvattaa kunnon juuriston eikä niitä tehdo myöhemminkään saada kuriin. Kuten tuossa edellä kirjoitin. Kaikki vesat pieninä nurin. Ainakin meillä päin tulee näin paras tulos.
Timppa:”Minulle on muodostunut käsitys, että rehevillä paikoilla saattaaisi olla kannattavinta tehdä varhaisperkaus vähän eteuajassa. Silloin vesojen juuristot eivät ole kehittyneet kovinkaan paljoa jolloin vesakon jatkokehitys hidastuu, kun havupuut pääsevät vauhtiin.”
-Kun vesat ovat jo ylittäneet viljeltyjen puiden korkeuden, on syytä nykäistä raivuri käyntiin. Ja kaikki muut puut pois, paitsi istutetut / kylvetyt (yksi tupsuunsa) .
Perkaus on juuri sitä. Reikäperkaus oli joskus muka uutta ja hienoa, mutta eipä se osoittautunut mitenkään hyväksi.
Eipä ole tilastoa josta näkisi tämän alueen mä-taimikoiden ja hirvien määrän suhdetta. Männyn kasvatukseen sopivia maita on selvästi enemmän kuin rehevämpiä kuusen maita ja hirvien aiheuttamia taimikon tuhokorvauksia maksetaan keskimääräistä enemmän.
Hirvituhoja on yllättävän vähän VMI:n mukaan. Suurimmat tuhot on abioottisia. Paikallisia vaihteluita on hirvituhojen määrässä paljon eikä yhtä jokapaikan nyrkkisääntöä parhaaseen taimikoiden käsittelyyn sen takia ole olemassa. Jos hirviä ei ole ollenkaan talvella, ei mä-taimikoiden perustaminen ole yleensä vaikeaa. Toisilla alueilla ei ole yhtä selviä talvilaidun alueita kuin jossain toisilla. Lumen määräkin vaikuttaa , esim. paksun lumen aikaan hirvet ei paljon liiku ja saattavat sen takia puhdistaa pienen alueen paljaaksi taimista.
Vähän ihmetyttää tuo riistakeskuksen ohje. Laiduntamispaine voi tasaantua, kun jätetään vesakkoa paljon, joo , mutta ei sitä laiduntamsipainetta taimikoihin kannata ohjata. Se pitää koettaa suunnata juuri muualle kuin taimikoihin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsänhoito
Hyvät metsän ainekset talvilaitumesta huolimatta.
Karumpi kasvupaikka ei houkuttele hirviä syömään samalla lailla kuin toinen rehevä kasvupaikka. Ei auta välttämättä vaikka th:t tehtäsiin ajallaan. Tässä ei ole tarvinnut tehdä, eikä silti ole hirvetkään pilanneet mäntyjä.
Kuinka lähellä se hirvien talvilaidunalue on? Saisiko kuvia myös sieltä!
Sorry! Taisihan ne kuvat tosiaan ollakin myös sieltä talvilaidunalueelta!
Olisikohan siihen jokin kongreettinen syy, että noinkin paljon on jäänyt hirviltä puita kaluamatta. Eivät ole jostain syystä kelvanneet ravinnoksi? Vai onko noissakin kaikissa hirven aiheuttama vika?
Ei ole hirvet viottaneet tämän kuvion mäntyjä. Samoihin aikoihin istutettu kuin toisen kuvion kylvös on tehty n. parin km päässä . Saman alueen reunoja jossa hirvet usein talvehtivat. Kun rehevämpi kasvupaikka kasvaa hyvin mm. pajua ja muita lehtipuita mäntyjen lisäksi , se kelpaa paremmin hirvillekin kuin karumpi männikkö alue.
Puuki on oikeassa. Saman olen huomannut itsekkin, Jos kuvio tai edes sen osa sisältää paljon lehtipuuta niin kiinnostus myös männyn taimiin lisääntyy. Noilla kuvioilla pitäisin lehtipuuston mahdollisimman vähäisenä.
Vastaavat näyt ,kuten näissä kahdessa peräkkäisessä kuvassa on tuttuja hirvilaidunalueen ytimestä Moskuvansuolta. Siellä laidunsi pahimmillaan yli 140 hirven tokka . Runsaan hirvikannan aika kesti vuosia. Kaikesta huolimatta lähistöllä kasvaa täysin kelvollisia männiköitä ,kuten aiemmin lähettämissäni kuvissa näkyy. Rehevimmille paikoille on kuitenkin alettu istuttaa kuusi/mäntysekoituksia ja lehtipuu on perattu aiemmin ja tehokkaammin pois haittaamasta taimia ja houkuttelemasta hirviä.
Tuon seuraavan kuvion tilanteesta kysyisin , tehtiinkö raivaukset tuolloin riittävän ajoissa?Jo parin vuoden viive kohottaa vahinkoriskiä merkittävästi ja tahtoo olla menoa sen jälkeen.
Mikä on mielestäsi riittävän ajoissa ? Kun kylvöpuskat harvennetaan 1.kerran, ei niitä voi heti harventaa norm. taimikon kasvatustiheyteen varsinkaan hirvien laidun alueilla.
Vesasyntyiset lehtipuut kasvaa rehevillä kasvupaikoilla n. 3 x nopeammin kuin havupuun taimet joten niiden jatkuva niistäminen ei ole mahdollista lisäkustannusten takia ellei ole sitten kysymys harrastuksesta jolloin kuluja ei lasketa.
Jos ennen vuotta 2015 perkaus on tehty kemeraehdoilla , ollaan oltu selvästi myöhässä. Etukasvuisen lehtipuuvesakon kannot työntävät tässä tilanteessa varmasti tavaraa yli kylkien. Aiemmin raivatuista sormenvahvuisista ei irtoa niin paljon tehoa vesakon tuottamiseen.
Vanha käytäntö oli kasvatta vesakko isoksi , jotta ei tarvitsisi tehdä raivausta kahteen kertaan . Tosiasiassa sillä mallilla kohotettiin hirvivahinkoriskiä ja ajuduttiin jatkuvaan raivauskierteeseen. Raivattavaa riittää taimikonhoidon yhteydessä ja ennen jokaista hakkuukertaa metsän kiertoajan puitteissa.
Kylvötaimetkin mehevöityvät kasvaessaan ylitiheydessä liian kauan. Suositustiheydessä ilman varjostusta kasvava männyntaimi tuottaa tehokkaimmin hirvelle vähemmän mieluisia haitta-aineita. Jäljempänä näkyvissä kuvissa taimikon on pelastanut sopiva tiheys ja oikea-aikainen hoito.
Rehevillä kohteilla ei riitä yksi varhaisperkuu. Muutamassa vuodessa vesakko ottaa uudestaan kiinni havupuutaimet. 4 vuotta sitten tehty eräässä ku-taimikossa varhaisperk. ja nyt jo on 3-4 m pitkää vesakko. Kun kasvatettavien taimien kasvuedellytykset on parantuneet, niin myös vesakko kasvaa entistä paremmin.
Mikä lienee Puukin seuduilla hirvitiheys ja mäntytaimikoiden osuus kaikista taimikoista. Siis laidunnuspaine: mäntytaimikoiden pinta-ala per hirvi.
Minusta näyttäisi siltä, että siellä laidunnuspaine olisi maltillinen, koska hirvillä on varaa valita syötäväksi maistuvimmat taimet.
Se, että emme aina ymmärrä toisiamme johtunee siitä, että täällä lounaassa laidunnuspaine on paikoin niin suuri, että syödään ihan kaikki, kun ei ole varaa valita parhaimman makuisia.
Vastoin täällä esitettyjä ohjeta riistakeskus kehottaa jättämään mahdollisimman paljon sitä ”röynää”, jotta hirvillä olisi jotain muuta syötävää kuin kasvatetuiksi tarkoitetut taimet. Taimikossa reikäperkausta.
Alla riistakeskuksen ohjeita:
”Taimikonhoidossa, ensiharvennuksessa, harvennuksissa, uudistamishakkuissa ja uudistamisessa kannattaa välttää hirvelle mieluisan ja monipuolisen lehtipuuston sekä pensaston tarpeetonta poistamista. Laiduntamispaine voi tasaantua, jos hirvelle mieluisaa ravintoa on tasaisesti saatavilla. Taimikon varhaisperkauksen osalta reikäperkausta kannattaa harkita. Havupuutaimikoissa hirven laidunnuksen kohdistuminen lehtipuuvesakkoon voi säästää raivauskustannuksia.
Ennakkoraivaa vain ainespuun tyveltä, vältä liiallista siistimistä.”
Minulle on muodostunut käsitys, että rehevillä paikoilla saattaaisi olla kannattavinta tehdä varhaisperkaus vähän eteuajassa. Silloin vesojen juuristot eivät ole kehittyneet kovinkaan paljoa jolloin vesakon jatkokehitys hidastuu, kun havupuut pääsevät vauhtiin.
Kuinkahan moni on tullut ajatelleeksi ,että lehtipuun vesa on aika äkkiä hirven ulottumattomissa kasvaessaan esim. mäntyä nopeammin. Varjostaa ja vie maasta energiaa ,mutta syötäväksi kelpaava lehvästö on reilusti ylempänä ,mihin hirvi yltää. Männyntaimi puolestaan on hirven hollilla ihan liian kauan. Jos hirven ravintotilannetta aiotaan parantaa ,on lehtipuuaines vesottava pariin kertaan ,että syötävä pysyy turvan korkeudella. Koivun runko ei hirvelle kelpaa. Saattaa muuten samalla saada ilmaisen mäntyjen pystykarsinnankin kolmeen metriin asti ,kun hirvi napostelee sivuoksia. Tästäkin täytyy lähettää kuva talvehtimisalueelta(Moskuvansuo) ,kun lumet sulaa ja alueelle pääsee. Ruotsissa on tuttavani kertoman mukaan paljon hirvien ”pystykarsimia”männiköitä ihan valtateiden varsilla. Näky on kuin puistossa.
Se raivaamattomuus ei todellakaan vastoin uskomuksia lisää hirvien ravinnon määrää ellei vesakkoa pidetä riittävän matalana. Tämä on valopuullekin eduksi ja myöhemmin puuston varttuessa hyvin kasvava metsä hävittää liian aluskasvoksen ihan itse.
Meillä päin reikäperkauksessa ei ole mitään järkeä. Perkaamatta jääneet taimet ennättävät kasvattaa kunnon juuriston eikä niitä tehdo myöhemminkään saada kuriin. Kuten tuossa edellä kirjoitin. Kaikki vesat pieninä nurin. Ainakin meillä päin tulee näin paras tulos.
Timppa:”Minulle on muodostunut käsitys, että rehevillä paikoilla saattaaisi olla kannattavinta tehdä varhaisperkaus vähän eteuajassa. Silloin vesojen juuristot eivät ole kehittyneet kovinkaan paljoa jolloin vesakon jatkokehitys hidastuu, kun havupuut pääsevät vauhtiin.”
-Kun vesat ovat jo ylittäneet viljeltyjen puiden korkeuden, on syytä nykäistä raivuri käyntiin. Ja kaikki muut puut pois, paitsi istutetut / kylvetyt (yksi tupsuunsa) .
Perkaus on juuri sitä. Reikäperkaus oli joskus muka uutta ja hienoa, mutta eipä se osoittautunut mitenkään hyväksi.
Eipä ole tilastoa josta näkisi tämän alueen mä-taimikoiden ja hirvien määrän suhdetta. Männyn kasvatukseen sopivia maita on selvästi enemmän kuin rehevämpiä kuusen maita ja hirvien aiheuttamia taimikon tuhokorvauksia maksetaan keskimääräistä enemmän.
Hirvituhoja on yllättävän vähän VMI:n mukaan. Suurimmat tuhot on abioottisia. Paikallisia vaihteluita on hirvituhojen määrässä paljon eikä yhtä jokapaikan nyrkkisääntöä parhaaseen taimikoiden käsittelyyn sen takia ole olemassa. Jos hirviä ei ole ollenkaan talvella, ei mä-taimikoiden perustaminen ole yleensä vaikeaa. Toisilla alueilla ei ole yhtä selviä talvilaidun alueita kuin jossain toisilla. Lumen määräkin vaikuttaa , esim. paksun lumen aikaan hirvet ei paljon liiku ja saattavat sen takia puhdistaa pienen alueen paljaaksi taimista.
Vähän ihmetyttää tuo riistakeskuksen ohje. Laiduntamispaine voi tasaantua, kun jätetään vesakkoa paljon, joo , mutta ei sitä laiduntamsipainetta taimikoihin kannata ohjata. Se pitää koettaa suunnata juuri muualle kuin taimikoihin.