Ei lantaa kannata heti välittömästi hakkuun jälkeen kylvää. Pari kolme vuotta ensin odottaa, että puut toipuu säikähdyksestä ja juuristo ehtii kasvaa maankattavaksi. Hukkaan menee osa lannasta, jos heti kylvää.
Hyvää metsää, tuosta taitava harventaja tekee entistä parempaa Tapiontarhaa. Avaappa Menninkäinen hieman tuota talouspuolta minulle se ei aivan avautunut.
Ajouran vasemmalla puolella, ensimmäinen puu. Tyvitervas. Tässä kohdalla onneksi saa vielä tulevaisuudessa koivut kasvamaan. Kuten kuvan oikeasta reunasta näkyy.
Minä en ainakaan ole näille muuta keksinyt kuin harvennuksen ja lannoituksen perään. Käydään kasvulla aikaa vastaan kisaa mihin asti päästään ennen kun tyvitervas vie voiton. Jos onnistutaan päästään hyvään tukkisatoon. Epäilen, että ilman lannoitusta saatetaan jäädä ainakin osin kuitukokoon ennen kun loppu on käsillä.
Ei tuossa tarvitse odotella lannoituksen kanssa yhtään harvennuksen jälkeen. Päinvastoin kun lannoittaa heti niin latvus täyttyy mahdollisimman nopeasti. 400kg tarkoittaa typpenä noin 108kg/ha. Se on vähän alakanttiin. Jos näkee lannoittamisen vaivan niin kannattaa laittaa typpeä samantien 150kg/ha eli 550kg salttua per ha.
Vai ”Motokuskille puolet pois”. Onko teillä niin tolloja motokuskeja, että niitä pitää puunmyyjän opastaa? Pahasti on jäänyt opintie kesken konemieheltä.
Kyllä tuollainen männikkö pitäisi harventaa pohjapinta-alan mukaan je tehdä mahdollisimman tasainen metsä, unohtamatta kantokäsittelyä ja lannoitusta parin vuoden kuluttua hakkuusta.
Vioittuneet puut pitää merkata niin, että ne tulevat varmuudella poistettua.
Reipas harvennus poistaa huomattavan osan juuristokilpailusta ja puiden pitää kehittää uusia juuria. Valon saannin lisääntyessä latvus tekee uudet neulaset, jolloin painopistekin muuttuu enemmän ylös. Siksi puille pitäisi antaa mahdollisuus vahvistua raskaampaa latvusta varten. Ilman lehtivihreää ei kasvua tapahdu.
Jos lannoittaa heti voimakkaasti harvennuksen jälkeen, pitää varautua tuulikaatojen korjuuseen.
Tuossa metsässä lannoitus kannattaisi ehkä tehdä urealannoitteella.
Jos tuossa oikeasti on männyn tyvitervastauti on sulaa hulluutta kasvattaa tuota enää yhtään. Tuossa kuuluisi olla aukko jo. Vähintään 0,3ha:a ympäriltä aukoksi heti. Minulta meni 0,3 ha:a yhden kasvukesän aikana kun tuo alkoi riehua. Nopea hakkuu pelasti ettei levinnyt enempää mutta eihän se sitä itse ongelmaa alalta poista. Siihen ei käytännössä kannata yrittää kuin lehtpuuta ja senkään terveys ei ole varmaa. Itse laitoin hybridihaapaa koska se kestää parhaiten juuri tuotakin riesaa vastaan.
Olen lannoittanut ja lannoitan jatkossakin heti kakkosharvennuksen jälkeen. ensiharvennuksen jälkeen on syytä odotella pari vuotta, mutta karuhkoissa kuusikoissa en ole malttanut sitä tehdä.
Ei metsänkasvatuksesta pidä vaikeaksi tehdä. Hyvä lannoituskohde kuitenkin on lannoittaa sitten heti tai tuonnempana.
Aika monta erilaista kuviota on tullut voimaperäisesti lannoitettua enkä ole missään huomannut, että tuulituhoja tulisi sen takia enemmän.
Lumituhot harvennuksen ja lannoituksen jälkeen tulevat jos puut hieman riukuuntuneita ennen toimenpiteitä . ps. siemen kylvetään ja apulanta levitetään 🙂 .
Voi olla, että Satakunnassa männyntyvitervaskin käyttäytyy ihan eritavalla, mutta Kymessä ja Etelä-Savossa, jossa ongelman kanssa on oltu jo vuosikymmenet ei noin nopeasti etenevää tuhoa ole havaittu, eli siis ”0,3ha yhden kasvukesän aikana”. Ongelma on hankala, mutta ei se sentään noin nopeasti etene. Jos yhden puun kuivahtamisen perusteella täytyisi männiköty hakata aukoksi, niin Itä-Suomessa menisi Jeessin ohjeilla hakkuuseen nyt heti lähes kaikki männiköt 🙂
Jeessin tuhossa on kyse jostain muusta kuin tyvitervastaudista. Vai onko tuhonaiheuttaja varmistettu muutenkin kuin puunostajan kanssa keskustellen?
Metsätuhoista on syytä olla huolissaan, mutta hysteeriseksi ei kannata alentua.
Ei tuon takia aleta aukkoa tekemään. Seurataan puita ja poistetaan tarpeelliset. Ainahan sitä joitain ehtii kuivahtamaan mutta tulee sitä puustotappiota muutakin kautta
Olenpa ainakin varoittanut menninkäinen. Ei sitä tosiaan uskonut itekkään mutta niin vain yhden kevään kasvu alkoikin kuivumisella ja kymmeniä puita. Metsäntutkimuslaitoshan sen kait tutki vain pintapuolisilla havainnoilla mutta kuvamateriaa ja tutkintaa paikanpäällä suoritettiin Metsäliiton aloitteesta. Silti on hajakuivumisia tullut hakkuualan ulkopuoliseenkin männikköön joka nyt sitten viime kesänä jälleen hakattiin. Seuranta jatkuu ja tarkka saa olla. Siinä on vastuussa hiukan muillekkin kuin itelle jos päästää sen vauhtiin tieten.
Kait syynä oli kesäharvennushakkuu silloin vielä suojaamattomilla kannoilla. Ja silloin sattui vielä huono moton kuljettaja joka kolhi puita uuden motonsa kaas. Ei jotenkin hallinnut nosturin liikkeitä vaan leikkoja lähti.
Terve nuori männikkö tuskin muusta syystä kuivattaa puita pystyyn vaan kyllä se yleensä juuri tuosta tyvitervaksesta johtuu. Männyn pistiäiset voivat joskus yksittäisen puun neulaset syödä aika tyyni mutta ei sekään aina edes kuivata sitä.
Tämä ei ole H-vallassa tapahtunut vaan suhteellisen hyvällä puun kasvualueella Pohjois-Satakunnassa ja vielä ison järven leppeässä ilmastossa.
En ainakaan kehottaisi yllyttämään ketään yrittää kasvattaa tyvitervastaudin männikköä sen pareen kuin tervarosonkaan saastuttamaa.
Metsänhoito
Itselle tulossa samanlaiseen hakkuu, ohje motokuskille puolet pois, tämän jälkeen lannoitus salpietaria 400kg/ha ja odotus 10-15v päätehakkuu..
Ei lantaa kannata heti välittömästi hakkuun jälkeen kylvää. Pari kolme vuotta ensin odottaa, että puut toipuu säikähdyksestä ja juuristo ehtii kasvaa maankattavaksi. Hukkaan menee osa lannasta, jos heti kylvää.
Hyvää metsää, tuosta taitava harventaja tekee entistä parempaa Tapiontarhaa. Avaappa Menninkäinen hieman tuota talouspuolta minulle se ei aivan avautunut.
Ajouran vasemmalla puolella, ensimmäinen puu. Tyvitervas. Tässä kohdalla onneksi saa vielä tulevaisuudessa koivut kasvamaan. Kuten kuvan oikeasta reunasta näkyy.
Minä en ainakaan ole näille muuta keksinyt kuin harvennuksen ja lannoituksen perään. Käydään kasvulla aikaa vastaan kisaa mihin asti päästään ennen kun tyvitervas vie voiton. Jos onnistutaan päästään hyvään tukkisatoon. Epäilen, että ilman lannoitusta saatetaan jäädä ainakin osin kuitukokoon ennen kun loppu on käsillä.
Ei tuossa tarvitse odotella lannoituksen kanssa yhtään harvennuksen jälkeen. Päinvastoin kun lannoittaa heti niin latvus täyttyy mahdollisimman nopeasti. 400kg tarkoittaa typpenä noin 108kg/ha. Se on vähän alakanttiin. Jos näkee lannoittamisen vaivan niin kannattaa laittaa typpeä samantien 150kg/ha eli 550kg salttua per ha.
Vai ”Motokuskille puolet pois”. Onko teillä niin tolloja motokuskeja, että niitä pitää puunmyyjän opastaa? Pahasti on jäänyt opintie kesken konemieheltä.
Kyllä tuollainen männikkö pitäisi harventaa pohjapinta-alan mukaan je tehdä mahdollisimman tasainen metsä, unohtamatta kantokäsittelyä ja lannoitusta parin vuoden kuluttua hakkuusta.
Vioittuneet puut pitää merkata niin, että ne tulevat varmuudella poistettua.
Reipas harvennus poistaa huomattavan osan juuristokilpailusta ja puiden pitää kehittää uusia juuria. Valon saannin lisääntyessä latvus tekee uudet neulaset, jolloin painopistekin muuttuu enemmän ylös. Siksi puille pitäisi antaa mahdollisuus vahvistua raskaampaa latvusta varten. Ilman lehtivihreää ei kasvua tapahdu.
Jos lannoittaa heti voimakkaasti harvennuksen jälkeen, pitää varautua tuulikaatojen korjuuseen.
Tuossa metsässä lannoitus kannattaisi ehkä tehdä urealannoitteella.
Hukkaan se lanta heti hakkuun jälkeen menee.
Jos tuossa oikeasti on männyn tyvitervastauti on sulaa hulluutta kasvattaa tuota enää yhtään. Tuossa kuuluisi olla aukko jo. Vähintään 0,3ha:a ympäriltä aukoksi heti. Minulta meni 0,3 ha:a yhden kasvukesän aikana kun tuo alkoi riehua. Nopea hakkuu pelasti ettei levinnyt enempää mutta eihän se sitä itse ongelmaa alalta poista. Siihen ei käytännössä kannata yrittää kuin lehtpuuta ja senkään terveys ei ole varmaa. Itse laitoin hybridihaapaa koska se kestää parhaiten juuri tuotakin riesaa vastaan.
Olen lannoittanut ja lannoitan jatkossakin heti kakkosharvennuksen jälkeen. ensiharvennuksen jälkeen on syytä odotella pari vuotta, mutta karuhkoissa kuusikoissa en ole malttanut sitä tehdä.
Ei metsänkasvatuksesta pidä vaikeaksi tehdä. Hyvä lannoituskohde kuitenkin on lannoittaa sitten heti tai tuonnempana.
Aika monta erilaista kuviota on tullut voimaperäisesti lannoitettua enkä ole missään huomannut, että tuulituhoja tulisi sen takia enemmän.
Meilläpäin kun antaa ohjeita motokuskille saa semmoisen metsän kun haluaa, korjaaminen on sanotaanko haastavaa(;
Tiedoksi Jätkälle.
Lumituhot harvennuksen ja lannoituksen jälkeen tulevat jos puut hieman riukuuntuneita ennen toimenpiteitä . ps. siemen kylvetään ja apulanta levitetään 🙂 .
Voi olla, että Satakunnassa männyntyvitervaskin käyttäytyy ihan eritavalla, mutta Kymessä ja Etelä-Savossa, jossa ongelman kanssa on oltu jo vuosikymmenet ei noin nopeasti etenevää tuhoa ole havaittu, eli siis ”0,3ha yhden kasvukesän aikana”. Ongelma on hankala, mutta ei se sentään noin nopeasti etene. Jos yhden puun kuivahtamisen perusteella täytyisi männiköty hakata aukoksi, niin Itä-Suomessa menisi Jeessin ohjeilla hakkuuseen nyt heti lähes kaikki männiköt 🙂
Jeessin tuhossa on kyse jostain muusta kuin tyvitervastaudista. Vai onko tuhonaiheuttaja varmistettu muutenkin kuin puunostajan kanssa keskustellen?
Metsätuhoista on syytä olla huolissaan, mutta hysteeriseksi ei kannata alentua.
Ei tuon takia aleta aukkoa tekemään. Seurataan puita ja poistetaan tarpeelliset. Ainahan sitä joitain ehtii kuivahtamaan mutta tulee sitä puustotappiota muutakin kautta
Olenpa ainakin varoittanut menninkäinen. Ei sitä tosiaan uskonut itekkään mutta niin vain yhden kevään kasvu alkoikin kuivumisella ja kymmeniä puita. Metsäntutkimuslaitoshan sen kait tutki vain pintapuolisilla havainnoilla mutta kuvamateriaa ja tutkintaa paikanpäällä suoritettiin Metsäliiton aloitteesta. Silti on hajakuivumisia tullut hakkuualan ulkopuoliseenkin männikköön joka nyt sitten viime kesänä jälleen hakattiin. Seuranta jatkuu ja tarkka saa olla. Siinä on vastuussa hiukan muillekkin kuin itelle jos päästää sen vauhtiin tieten.
Kait syynä oli kesäharvennushakkuu silloin vielä suojaamattomilla kannoilla. Ja silloin sattui vielä huono moton kuljettaja joka kolhi puita uuden motonsa kaas. Ei jotenkin hallinnut nosturin liikkeitä vaan leikkoja lähti.
Terve nuori männikkö tuskin muusta syystä kuivattaa puita pystyyn vaan kyllä se yleensä juuri tuosta tyvitervaksesta johtuu. Männyn pistiäiset voivat joskus yksittäisen puun neulaset syödä aika tyyni mutta ei sekään aina edes kuivata sitä.
Tämä ei ole H-vallassa tapahtunut vaan suhteellisen hyvällä puun kasvualueella Pohjois-Satakunnassa ja vielä ison järven leppeässä ilmastossa.
En ainakaan kehottaisi yllyttämään ketään yrittää kasvattaa tyvitervastaudin männikköä sen pareen kuin tervarosonkaan saastuttamaa.
Pohjois-Satakunnassa ei ole isoa järveä.
Pohjois-Satakunnassa on juuri sellainen nimeltäänkin kuin Isojärvi.
Itse olen käsittänyt että jokainen sienikasvusto on yksilö ja siten käyttäytyy eri tavalla. Erityisen agressiivisia kuulemma jossain päin.