Kommentit (34)

  1. Nuohan kannattaa kaivaa ylös ja myydä bonsai-puuna?

  2. Minkälaiset suunnitelmat Planterilla on tuon männikköalueen osalta?

  3. Onpa todella surkea männikön alku. Mistähän lie moinen johtua?

  4. Jos välttämättä mäntyä piti istuuttaa, niin olisi ehkä ollut parempi istuttaa puolet kuusta ja männyt suojata Tricolla.

  5. Väärin raivattu.

  6. Gla

    Männyn edellytys on tricon käyttö. Sekametsässä menekki putoaa verrattuna puhtaaseen männikköön.

  7. Mänty ei edellytä Tricoa vaan hirviongelma jonka saa varmasti muillakin tavoin hoidettua. Itse en ole koskaan mitään ruiskutellut metsään. Hirvitilannetta seuraamallakin saadaan nousemaan männikkö ilman mitään toimia. Pääasia ettei unohda alaa. Mutta sehän ohje pätee kyllä metsään ihan laidasta laitaan. Jos metsä ei kiinnosta voi kysyä miksi sitä pitää omistaa.

  8. Eikös se mä-taimikon aitaaminenkin ole jonkinlainen toimi ? Varmaan paljon helpompaa ja halvempaa kuin Tricon levittäminen mutta kuitenkin.

  9. Visakallo

    Niin, metsänomistajienko syytä se on, että Suomi kuusettuu?

  10. Onhan se aitaaminenkin ilmaisilla värkeillä ”hurjan suuri” toimi kun tökkii muoviseipäitä maahan ja kelalta levittää nauhaa. Mutta eipä sitäkään silti aivan välttämätöntä ole harrastaa kunhan muuten liikkuu taimetuksen läheisyydessä talviaikaan että pääsee heti hirvet karkottamaan jos tuoreita jälkiä alkaa ilmestyä. Aita on hyvä ohjuri myös muille hirvieläimille kuten peurat ja kauriit. Niiden jälkiäkään ei juuri aitauksen sisällä näy. Säästää pienet lehtipuun alut mäntyjen koulimiseen.

  11. Harrastushan se on sekin , kun kyttää hirviä talvella lumihangessa. Kaikilla ei ole sitä etua, että muut kustantaisi aitavärkit. Eipä ole kyllä ollut tarvettakaan niihin sen jälkeen. kun ra-koivun viljely istuttamalla osottautui liian epävarmaksi isommassa mittakaavassa yritettäväksi .

  12. Visakallo

    Uskon vahvasti siihen, että suurimpien toimijoiden, kuten UPM:n lehtipuun osuuden lisääminen metsissään johtaa vielä hirvipolitiikankin muutokseen, ja siirrymme aikaan, jolloin myös mäntyä voidaan kasvattaa sille sopivilla maapohjilla.

  13. Tuossahan olisi ollut jo pitävä kuusiaita valmis vuosia sitten, jos vain aikoinaan olisi älynnyt sen tehdä. Männyn taimet olisivat olleet velä sen verran lyhyitä ettei niihin jäisi mitään laatua heikentävää. Tai olisihan taimia voinut vähän korjaillakin.
    Näin olisi vältytty Tricolta, joka ei mikään myrkky ole. Minä aloitin ensimmäisen kuusiadan teon viime keväänä. Kahden hentaarin aukon aitataimet maksoivat 250e.

  14. Taimikon aitaaminen ja kuusiaita taimikon laitaan.. Tuota noin, minkäs kokoisia taimikoita kirjoittajat tässä oikein miettii. Taitaa olla pikku hassuttelusta kyse.

  15. Männikkö näyttää samanlaiselta kuin itsellä yksi 4 vuotta sitten uudistettu ala – eka talvena oli lumikariste ja osa kuoli kokonaan ja osa jäi kitumaan. Sitten parin vuotta myöhemmin hirvet viimeistelivät homman. Onneksi pieni ala ja sankat metsät ympärillä, joten luontaista tulee.

  16. Onneksi joka paikassa ei tilanne ole kuvan kaltainen mutta eihän se paljoa metsänomistajaa lohduta. Kävin työhommissa erään yhtiön mailla jossa oli kymmeniä hehtaareja nuoria mäntytaimikoita. Hirven jälkiä oli runsaasti ja yhden sain heräteltyä päiväunilta. Yllättävää oli että männyt olivat terhakoita ja syömättömiä puita. Syönti oli selkeästi kohdistunut tien ja ojan varsi pajukoihin. Joskus näinkin.

  17. ”””Taimikon aitaaminen ja kuusiaita taimikon laitaan..”””

    Minulla on n.10 ha (yhteensä 20 ha metsäalasta) akkupaimen aidan sisällä ja vasta kävin sen korjaamassa hirvien jäljiltä ja siinä meni puoli päivää. Lisäksi akkua pitää vaihtaa kerran kuukaudessa, että kyllä siinä työtä piisaa. On toki toiminut niin hyvin, että noin 5 ha poistin muutama vuosi sitten aidan sisältä eikä hirvivahinkoja ole syntynyt männyntaimille. Kaikki tämä on mahdollista kun taimikko on lähellä ja autolla pääse penkkateitä pitkin joka kuvion reunaan. Tämä on viimeinen sähköaita, jota hoitelen. Viime keväänä perustin kauempana olevalle metsäpalstalle kuusiaidan 2 ha männyntaimikon ympärille. Kuusentaimia puolen metrin välein kasvamaan aidaksi. Tuossa kuvassa kuten edellä sanoin olisi jo kuusiaita valmis, jos sellainen olisi istutettu aikoinaan. Minulla on muitakin männytaimikoita monet hehtaarit näiden lisäksi ja niitä hoiteleen sitten Tricolla.

  18. Ei taida ehtiä kuusiaita suojaksi, jos vaikka n. pari v . ennen mä-istutusta perustaa kuusiaidan. Pitäisi istuttaa kuuset ympärille jo paljon ennen tulevaa männyn viljelyä vaikka hirvet alkaisikin pahemmin haitata mäntyjä vasta vähän myöhemmin.

  19. Kurki on sentään yrittänyt ja todennut aidan hyvät puoletkin. Mutta on se jumal…a kummaa valittamista kovasta vaivasta! Mikä per…e on ettei tuohon sitten puhti muka riitä kun muuten kuitenkin metsissä remutaan työn merkeissä. Vai onko se vain ärsyyntymistä kun joutuu hirvien eteen työtä tekemään. Minä tunnustan kyllä että alkuun se sapetti mutta kun sen aidan kanssa kuitenkin mielenrauha parempi niin kyllä kannattaa sopeutua.

  20. Planter

    Tuo aukko oli toistakymmnetä hehtaaria. Alunperin oli tarkoitus parin hehtaarin siivuissa päätehakata, mutta runsas laho ja myrskyvahingot muuttivat suunnitelmaa, tulikin iso aukko. Se on entistä meren pohjaa, kumpuilevaa maastoa. Alavimmissa kohdissa savea, paikoin mustaa multaa, kuuselle soveliasta eikä niissä kohdin ollut lahoa. Kuusi kasvaa erittäin hyvin, kun sai ylös heinikosta.

    Niissä kumpareissa on aivan laella aika karkeaa soraa, mitä alemmas tullaan sitä hienojakoisempaa hiesua, muuttuen lopulta alhaalla saveksi. Kaikissa kumpareissa oli kuusissa runsaasti lahoa. Suunnitelma oli uudistaa ne kumpareet, lahopesäkkeet, männylle.

    Kumpareiden reunat ovat hienojakoista hiesua, heinittyvää ja routivaa, ainoa mahdollisuus oli istuttaa mäntyä, sekametsäajatus ei niissä kumpareissa toimi. Karuille kumpareitten huipuille kylvin myöhemmin käsin mäntyä, kun istutustaimet oli syöty.

    Kun aitaamista ajattee, niin se olisi vaatinut puolisen tusinaa erillistä aitausta tai koko alueen aitaamisen. Yhden puolen hehtaarin alueen sähköaitakokeilu näytti, että hirviin se ehkä tehoaisi, jos aita pysyisi kunnossa, mutta valkohäntäpeuroihin ei. Niitä oli molemmin puolin aitaa, nauhat sikin sokin ja muovitolppia poikki. Näkyivät syövän kylvötaimiakin, kun olivat ainoaa vihreää.

    Aitaaminen talvella on aika haasteellista. Nytkin sataa räntää, lauantaina ehkä 30cm, ennusteiden mukaan. Se kun tarttuu tykkynä 40mm leveään talvinauhaan niin tolpat taipuu ja nauhat venyy, portit ovat auki.

    Kuusiaita ei toimi valkohäntäpeuroilla, sille riittä 30cm reikä kuusiaidassa mistä se pujottautuu läpi. Kun yksi menee malliksi, seuraa koko porukka perässä.

    Tricolla olisi pitänyt suojata koko tilan kaikki alle 10v mäntytaimikot n.15ha, jotta ongelma ei olisi siirtynyt kuviolta toiselle, vaan naapureille. Yhteensä ehkä 1000 litraa, kunnes taimikot ovat suojassa? Mhy:kin tyrmäsi Trico-suojauksen.

    Näin vastasivat aikojen alussa sähköpostitiedusteluun:
    ”Hei!
    Anteeksi, että vastaukseni kesti. Tricoa piti olla toimistolla, mutta eipä ollutkaan. Menekki on niin vähäistä, että olisi varmaan parempi ostaa esim. riistanhoitoyhdistyksen kautta. Itse en oikein usko noiden tehoon. Mielestäni kannattaa luoda paineita metsästysseuralle. Voisivat keskittää metsästystä pahimmille tuhoalueille.”

    Seuran metsästyksen keskittäminen pahimmille tuhoalueille on vähän hankalaa, kun koko seuran alue on pahinta tuhoaluetta. Seuran alueelle on asettu hirvitiheystavoite, joka ministeriön mukaan johtaa kestämättömiin taimikkovahinkoihin. Ministeriö on oikeassa, kuten kuvasta näkyy. Vastuuministeri pitäisi nyt ruiskuttaa vähintään yhdellä pänikällä ylivuotista hieman härskiintynyttä Tricoa, sillä uudistusmenetelmät rajoittuvat väkisin kuuseen.

    Tuolla oli kysymys mitä aion tehdä. Kuvan ottamisen jälkeisenä keväänä istutin kuusia paikkoihin joissa ei ollut mitään taimihavaintoja, osaan aluetta oli tulossa luontaisia kuusentaimia ihan hyvinkin, jokunen luontainen männyntaimikin oli ehjä. Syönti keskittyy pääasiassa ennen syötyihin, joita en ole poistanut, jos ovat hengissä. Eiköhän siihen kehity laho kuusikko ja monimuotoisuutta antaa muutama monimuotoseksi työstetty mänty. Metsikön tervehdyttäminen juurikäävästä epäonnistui.

  21. Kun katsoo kuvan jo 5 metrisiä kuusentaimia, niin näkyvät olevan sen verran oksikkaita maanpinnasta alkaen, että 0,5m etäisyydellä aita pitäisi jäniksetkin ulkopuolella.

  22. Tuo on kyllä aivan kehittämiskelpoinen idea laittaa tiheä kuusikko rajoille. Ei se aitanakaan tarvii olla kunhan on tiheä. Sillä saisi ainakin jotkut suunnat aika helposti torpattua. Ehkä tuo seka-aitaus olisi hyvinkin toimiva ja vähätöisille sopiva ratkaisu.

  23. Anton Chigurh

    Hybridihaapa olisi nopeakasvuisin aitapuu. Se kannattaisi käsitellä tricolla. Joku 50 hehtaaria kannattaisi aidata ympäri, tie vaan keskelle ja kääntöpaikka. Tiensuulle portti. Tuo aita kestäisi seuraavat 200 vuotta.

    Kuusi puolen metrin taimivälillä on hyvä ratkaisu myös (ei tarvitse tricoa). Noita aitoja on tullut muutamia kymmeniä hehtaareita jo istutettua. Jos päätyy kuusiaitaan, niin baana 10 metriä ja taimet keskelle.

  24. Hienoa Anton, taidankin jättää reunoille vesakon kasvamaan niin taajaksi tulevan hakkuun jälkeen ettei hirvi mahdu siitä läpi. Joutuu ainakin hommia tekemään hiukan enemmän syömällä aukon.

  25. Planter

    Jotenkin tuntuu, ettei ongelman vakavuutta uskota, ellei ole itse nähnyt. Valkohäntäpeura on todella ongelmallinen eläin. Sitä ei missään tapauksessa saisi lisätä ja levittää, mikä on ministeriön tavoite.

    Oman saarireviirin kaikki alle kaksimetriset taimet on syöty, ei ole väliä onko lehtipuuta tai havua. Kuva on mantereen puolen metsätilalta, missä hirviongelma on suurempi kuin pienten sorkkaeläinten. Kyllä valkohäntäpeurat syövät taimikkoasteen kuusiaidankin pois jos on nälkä ja takana jotain syötävää. Ehkä linkin juttu antaa valaistusta:

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.346434

  26. Planter

    Näin kuljettiin veräjästä:
    https://aijaa.com/AboXqu

  27. Planter

    Kun korvasin veräjän kevyellä portilla, jossa verkkoaitaa, kuljettiin näin:
    https://aijaa.com/tXSUb3

  28. Planter
  29. Laiha on otus. Tainnut olla nälissään.

  30. Peurat on hiton ongelmallisia. Nehän ryömii,konttaa, hyppää järjettömän korkealle. Kaikki tuo on todella haasteellista aitauksen kannalta kyllä. Mutta kyllä vain sekin mieluummin kiertää, juuri illan lenkillä jäljistä totesin. vaikka on virraton aita lähti aidan sivua hakemaan aidan päättymiskohtaa.

  31. Se on juuri noin, että ongelman vakavuutta ei uskota. Kun on viikonlopun istuttanut taimia ja ne sitten syödään, kyllä on hermo pinnassa. Tricolla käsittelee hehtaarin kyllä, mutta en ainakaan minä viitsi suurempia alueita käsitellä. Kuusella jatketaan.

  32. Mielenrauhaahan aikanaan lähdin myös hakemaan aitavärkkien peräämisellä. Kun yökaudet otti pattiin nk. niin alkoi olla kypsä kyllä hiukan vaivannäköön. Heti helpotti kun sai aidan toimintaan. Vaikka se jonkun kerran alkuun rikkoutui törmäilyssä taimet säästyi silloinkin. Mielikseen jopa taskulampun valossa iltayöseen kävi korjailemassa. Oli ilma mikä tahansa. Joskus sai itekkin sellaisia tällejä että siihen meinasi pudota. Kun ei viittiny aina käydä keskukselta virtaa katkomassa.

  33. suorittava porras

    Vähemmällä Jessekin olisi päässyt kiertämällä taimikko yhtä usein dödöpurkin kanssa ja suihkuttamalla sinnetänne vähän tuoksuja. Kun vielä vaihtaa tuotemerkkiä välillä, teho säilyy. Tämä on testattu hirvimetsällä moneen kertaan . Sopivasti partavettä tai dödöä niin ei tarvitse asetta nostaa päivän aikana . Hirvet kiertävät kaukaa . Kun törmäävät tuoksuun , on vaikutus sähköiskun luokkaa ja pakolaukan ryske vain kuuluu.

  34. Tälleenkin pikkusievän lumimyräkän jälkeen dödö tuoksuisikin niin että…

Metsänhoito Metsänhoito