Jostain syystä tälle kuviolle istutettu mäntyä 80-luvun lopussa. Sillä seurauksella että muutamakin eri sienitauti tappoi osan puista eh-ikäisenä. Ammattitaitoisen hakkuukoneen kuljettajan ratkaisu kaksi vuotta sitten näkyy kuvista.
Jostain syystä tälle kuviolle istutettu mäntyä 80-luvun lopussa. Sillä seurauksella että muutamakin eri sienitauti tappoi osan puista eh-ikäisenä. Ammattitaitoisen hakkuukoneen kuljettajan ratkaisu kaksi vuotta sitten näkyy kuvista.
Metsänhoito
Itselläni on, tai oli, samanlaista. Jo 1970-luvulla metsitettyä peltoa/niittyä, pohja hyvin rehevää hienoa, mutta kivistä hiesua. Harvennukset tehty talvella ja päätehakkuu 2023 ailkasviksen hyväksi. Jostain syystä männyissä oli sienitautia ja pystyynkuivamista melko runsaasti. Vaikutti tyvitervastaudilta, mutta miten se olisi tällaiselle kohteelle levinnyt? Jäi mysteeriksi. Laatui ei ollut hyvää, mutta niin vaan integraatilla oli päätehakkuussa tukkiprosentti yli 70. Ihan ok siis. Minun kuviolla männyn osuus oli isompi, mutta hyvää raudusta joukossa runsaasti. Tämä kohde Mikkelin seudulla.
Perinteisesti lisäkuvat jäivät latautumatta. Tuossahan on siis kaunis retkeilymetsä. Runkolukua on männyllä 200/ha ja koivulla saman verran. d1,3m on vasta 19cm.
Olisi edes koivua kokonaan niin tilanne olisi huomattavasti parempi.
Oletan puulajivalinnan olevan tietämättömyys juurikäävän ominaisuuksista.
Tyvitervastauti leviää minne tahansa kolhiintuneisiin kuusiin. Jopa turvemaalle missä sitä ei ole maaperässä. Saastuneet kuuset tappavat männyt, ensiksi se runsastuu juuriyhteyksien kautta kaikkiin aliskasvoksiin. Yleensä kuolleen männyltä ku alkaa ennakkoraivailemaan niin sieltä löytyy se, jossa kolhu on.
Oletko raivannut yhtään kuusia onko niissä mitään? Kuoliko puita ennen ensiharvennusta vai ensiharvennuksen jälkeen?
Kuoli ennen ja jälkeen. En ole kuusia tutkinut, mutta vahva epäily sienen olemassaolosta on. Ei tuossa ole muita lääkkeitä kun kaikki joskus pois ja koivu tilalle. Ja vielä jos onnistuisi kulotus tai kannonnosto siihen väliin, niin voisi olla rauhallinen asian suhteen. Mutta odotan että naapurikuviot ehtivät tuohon kauppaan mukaan. Aikajänne ehkä 7-10 vuotta.
Silmälle tuo on kaunis, mutta tuottoa ei synny.
Olisiko tuossa käynyt niin, että nuo selvinneet männyt sitten olisivat sellainen klooni, jotka kestivät sienitaudin. Näyttää tulevan suoraa tukkipuuta ja latva ihan normaali. Olisi kyllä tutkimuksen paikka.
Netistä ”Männyntyvitervastauti”.
No ens talvena sitten sahaa kaikki pois, ei pidä jättää yhtään henkiin jos uudistaa kuitenkin koivulla.
Pohjoisessa – esimerkiksi Lapin kolmion alueella ja Sallassa – esiintyi aiemmin sienitautia nimeltään versosurma liian rehevällä kasvupaikalla kasvaneissa tiheissä nuorissa männiköissä.
MT:n artikkeli:
Versosurma kurittaa männiköitä Pohjois-Suomessa – pahimmillaan sienitauti voi tappaa kokonaisia metsiköitä pystyyn
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/971e7206-8a02-54ac-a453-b2bfaf2a0116
Siinä olisi hyvät lähdöt perkon jk metsälle.