Mäntyä silmänkantamattomiin

Mäntyä voi kasvattaa ,kun osaa hommat.

Kommentit (34)

  1. Gla

    Tarkoitatko osaamisella sitä, että ottaa huomioon sidosryhmäkuulemisten tulokset.

  2. Gla

    Entä koivun kasvatus?

  3. suorittava porras

    Mitäs ihmeen kuulemisia metsää kasvatettaessa tarvitaan? Kuvan taimikkokin on ollut alullaan jo ennen hirvikannan hoitosuunnitelmien syntyä.
    Koivuja on jätetty aukkopaikkoihin ja vaikutus mäntyihin näkyy ,kun tsuumaat kuvaa. Kasvu on varsin verkkaista koivun varjossa. Nyt koivua jätetää vähintään 10% runkoluvusta. Siirtymä vaihe FSC:een on ollut voimassa vasta pari vuotta. Sekametsiin pyritään koivua sen enempää palvomatta. Männyn kaveriksi siitä ei oikein ole.

  4. 10 %:n koivulisäys mä-taimikkoon ei käytännössä vähennä tuottoa yhtään. Pitää vain osata jättää sopivat koivut oikeaan aikaan.

  5. Visakallo

    ”Koivuja on jätetty aukkopaikkoihin”

    Mikähän ne aukkopaikat sinne männikköön on mahtanut aiheuttaa?

  6. suorittava porras

    Jos tästä kuvan kohteesta puhutaan ,koivuja näkyy vain kourallnen ja lisäkuvan koivu on liian lähellä männyn taimia aiheuttaen kasvun hidastumisen. FSC ,johon ollaan siirtymässä lisää tulevaisuudessa koivun osuutta.

    Seuraavassa kuvassa ollaan täystiheässä nuoressa männikössä ,joka kasvaa tämän taimikon reunassa. Sen taimikkovaihe oli käsillä hirvikannan ollessa runsaimmillaan. Nyt ollaan puolessa siitä ja kaatomäärissä kolmanneksessa.

  7. Visakallo

    Lähikuvissa saattaisi näkyä, kuinka paljon mäntyjen rungoissa on mutkia.

  8. Ei kai edes kuvia tarvii uskoa kun on oikein vakuuttunut asiasta. Vastaavia taimikoita löytyy täältäkin päin, mutta on myös niitä huonompiakin.

    Olen joskus miettinyt että kumpiako taimikkoja enemmän. Hirven syömiä vai hoitamattomuuttaan pilattuja. Uskon että jälkimmäisiä löytyy enemmän.

  9. suorittava porras

    Totta.Vain sillä erotuksella ,että hirvien tekoset näkyvät ,jos ovat näkyäkseen, vain pienessä osassa taimikkoa ,mutta hoitamattomuuden seuraukset näkyvät koko alalla.

  10. Visakallo

    Aina vain rinnastetaan hoitamattomuus ja hirvivahingot, vaikka suurin vahinko tulee hoidettujen taimikoijen hirvituhoista. Onko tämä nyt joillekin aivan mahdoton asia käsittää?

  11. Moton kopista näkee vain taimikoiden latvat. Jos ei hirvet ole ihan tyyni syöneet isoa alaa on sieltä aika mahdoton moisia havaintoja tehdä. Mutta eihän se ole tarkoituskaan. Sitähän kuvassakin esitellään. Kaukokuvia latvuksista.

  12. Kuvan koivu on esimerkki siitä miten koivua ei pidä jättää mä-taimikkoon. Th:n aikaan jätetty ylispuukoivu joka vie kasvutilan useammalta männyn taimelta.

  13. Visakallo. Tästä voidaan olla erimieltäkin. Ei se ole vaikea käsittää.

  14. Minä näen tässä esimerkin siitä, että runsaasti mäntyä kasvattamalla saa hyviä mäntytaimikoita.
    Siitä olen samaa mieltä, että koivut eivät sovi mäntytaimikoihin. Joskus olen peratessani aukkoisiin paikkoihin jättänyt ja myöhemmin todennut, että haittasivat mäntyjen kasvua.

  15. Visakallo

    FSC-serfifiointi omalla tavallaan sementoi männiköiden hirvivahingot. Jos alueen hirvikanta on vähänkin suurempi, ja alueella on talvilaitumia, männikön 10% hieskoivuosuus saavutetaan automaattisesti. Monesti mennään siitä ylikin 20-30% tasolle.

  16. suorittava porras

    Kummasti vain siellä ”hoidetussa” taimikossa lehtipuita piisaa. Hirvivahinkoja tarkastaneiden mielestä jopa liiaksi asti. Kauniisti sanottuna puhutaan moniogelmaisista kohteista ,joiden suurin ongelma ei suinkaan ole hirvi ,vaan huono hoito. Saattaa joku vahinkoilmoituskin jäädä tekemättä ,kun isäntä ei kehtaa esitellä taimikkoaan ammattilaiselle.Ihme kyllä ,että ne vahingot ilmenevät vasta sen jälkeen ,kun on lyöty taimikosta talonkorkuinen viidakko lappeelleen.

  17. Moniongelmaisuutta taas ei takuulla esiinny suorittavan jutuissa. On vain yksi ongelma, me metsänomistajat. Hirvet ovat vain hoitamassa meiän taimikot.

  18. Laitoin tässä reilu kuukausi sitten männyntaimikon ympäri aidan. Se on nyt kolme kertaa tuhoutunut perusteellisemmin ja muutaman kerran lievemmin hirvien pyrkiessä alueelle vaikka väkisin. Vielä ei männyt ole menneet suihin mutta sotkemista kyllä tapahtuu vaikka sitä oli aikomus pikkaisen vähentää. Oletin että menevät nätisti aidan sivua kun siitä pääsee jopa ilman syvähköjen ojien ylitystä. Mutta kun hirvi ei ole jostain syystä kovin nopea oppimaan vaan sen pitää saada tuntumaa ongelmaan enemmän kuin kerran. Ajalla kyllä oppii kiertämään. Mutta kun tämä oppimäärä pitää tehdä kertaa vähintäänkin kymmenen.

  19. Gla

    Kyllä mänty ja koivu hyvin sopivat yhteen ainakin mt-kankaalla. Etukasvuisia tietysti saavat olla vain jättöpuut. Tässä lähellä on esimerkkejä koivu/mänty-sekametsistä. Kirjassa Metsäkoulu on jopa kuva tällaisesta taimikkovaiheessa. Mutta miksi täällä taas puhutaan hoitamattomuudesta, kun talousmetsistä on kyse.

  20. Visakallo

    Suorittava esiintyy asiantuntijana männiköiden hirvivahinkojen torjunnassa. (Koivikoiden osalta neuvonta on jo hiipunut) Näyttää kuitenkin siltä, ettei suorittava ole esim. hirvien talvilaidunalueita juurikaan nähnyt. Tämä on toki mahdollista, jos toimialueena on ollut pääsääntöisesti vain yksi seutukunta Keski-Suomessa, jossa hirvimäärä on pienempi kuin muualla. Yksi kysymys kaipaisi myös vastausta: Miten SFC:n edellyttämä 10% koivuosuus on saatu yhtiön hoidettuihin männyntaimikoihin, joissa ei ole ollut hirvituhoja? Onko koivut istutettu, vaiko varhaisperkauksessa ja taimikonhoidossa kaadettu mäntyjä luonnostaan syntyneiden koivujen tieltä?

  21. Viimeisessä Metsälehdessä taisi olla artikkeli tästä ja siinä taisi olla MG:n asiantuntija joka asian kertoi. Siellä se on luettavissa.

    Se mikä minulla on tietämys niin 10% koivu tai lehtipuu sekoituksen tuleminen taimikkoon ei ole ollut ongelma.

    Se että Keski-Suomessa nyt sattuu olemaan tilanne parempi lienee vain hyvä asia. Siellä on asiaa paneuduttu ja hoidettu. Toivottavasti muuallakin asia hoidetaan kuntoon yleistämisen sijaan

  22. Visakallo

    Kaikki riippuu alueen oikeasta hirvimäärästä. Esim. minulla ei ole tullut yhtään hirvivahinkoa hoitamattomaan taimikkoon, koska niitä ei ole ollut. Kaikki hirvivahingot ovat tulleen hoidettuihin taimikoihin.

  23. suorittava porras

    Hirvimääristä sen verran , että olen työskennellyt 17 vuotta Keuruun alueella ja useina vuosina pahamaineisen Moskuvansuon ympäristössä. Sieltä laskettiin aikoinaan yli 200 talvehtivaa hirveä lentolaskennan yhteydessä. Vuosina 2002 ja 3 Keuruulle oli myönnetty yli 600 pyyntilupaa. Homma tehosi niin hyvin ,että vuonna 2010 pyyntilupia oli enää 170. Kanta on tuosta ajasta kasvanut.
    Omalla eri kunnassa sijaitsevalla pyyntialueellani saaliskertymä vaihteli 5-7 yksilön väilllä/vuosi 2000 luvun alun ensimmäisen kymmenvuotiskauden.
    Muutamasta talvehtimisalueesta on viimeisen 20 vuoden aikana tullut turvetuotantoaluetta , mutta paluu entiseen näyttää olevan tapahtumassa.
    Kaikesta tästä huolimatta paikkakunnilta löytyy täystiheitä taimikoita ja nuoria metsiä , kunhan ne on muistettu pitää kunnossa.
    Vahinkojen määriäkään ei tarvitse arvailla , kun kanssani puolikkaalla osalla hirvijahdissa on vahikoihin perehtynyt metsäasiantuntija ja yhtenä seurueen jäsenenä SRVA-henkilö , joka on ensimmäisenä soittolistalla , kun viranomainen ottaa yhteyttä hirvieläinkolarista.

  24. Aika pahasti meni maku kun eräs SRVA Merikarvialta haukkui autoilijat kun eivät näe hirviä muka kännyn räpläykseltään. Pitäsi kuulemma ajaa kuuttakymppiä valtatie 8:lla silloin hirvi kuulemma osaa arvioida auton nopeuden. Heittoja joista ei mitään todennettua. Oli vain suivaantunut kun autoilijat tappavat heidän omimaansa huvittelutappoon tarkoitettua elukkaa.

  25. suorittava porras

    Kyllä tämäkin SRVA henkilö suivaantuu ,jos kolari ajetaan keskellä päivää pitkällä suoralla ja jätetään kohtauspaikka merkkaamatta,MUTTA oli ensimmäisenä onnittelemassa viestiketjussa kaveria ,joka ampui kolme vhp:aa samaan kasaan ja oli ensimmäisenä suosittelemassa vhp:n tappamista sukupuuttoon jo vuosituhannen vaihtuessa ja patistaa nykyisin passiivisia porukoita peurajahtiin ,kun kolarisaldo on kasvussa.

  26. suorittava porras

    Tarkennus kommenttiin 20.05/16pv
    Saaliskertymä oli 5-7 hirveä tuhatta hehtaaria kohden…

  27. Planter

    Jospa kuitenkin pyöräytetään 2002-2003 määrät vielä hieman eri asentoon. Hirvitiheys oli 5-7 hirveä tuhatta hehtaaria kohti ja saalis noin 4 hirveä tuhatta hehtaaria kohti. Tällä määrät lähtivät maltilliseen laskuun. Ei saalis ollut koko kymmenvuotiskautta sama vaan sekä hirvitiheys, että saalistiheys lähtivän laskemaan samaan tahtiin.

    Suurimman tihentymän Keuruun 600 luvan käyttöaste oli noin 85%, joten saalista tuli 510, kun se jaetaan Keuruun maapinta-alalla tulee saalistiheydeksi noin 4 hirveä tuhannelle hehtaarille.

    Sama tulos näkyy hieman laajemmalla alueella keskustelupalstan ketjun ”Kiista hirvivahingoista” sivun 1 kuvassa, Luken hirvitalousalue Keski-Suomi 2, hirvitiheys ja saalistiheys.

  28. suorittava porras

    Tarkennus koski oman seurani tilannetta. Vauhti oli sen verran rankkaa ,että Tanelin ja Planterin kaivatessa li

  29. suorittava porras

    …kaivatessa lisää lupia meillä metsästeltiin useita viikonloppuja eioota. Joka puolella ympäristössä porukat olivat sitä mieltä ,että kantaa pitää ruveta lisäämään. Elettiin vuosia 2012 ja 13. Tanelin valtakunnassakin kolme-neljä kymmenestä luvasta jäi vuosittain käyttämättä samaan aikaan. Edellä kertomani antaa viitteet siitä ,että tuon ajan tason alle ei tulla koskaan menemään. Vähintään sen määrän kanssa on kyettävä tulemaan toimeen.

  30. Planter

    ”16.9.2020 20:05
    Omalla eri kunnassa sijaitsevalla pyyntialueellani saaliskertymä vaihteli 5-7 yksilön väilllä/vuosi 2000 luvun alun ensimmäisen kymmenvuotiskauden.

    Tarkennus kommenttiin 20.05/16pv
    Saaliskertymä oli 5-7 hirveä tuhatta hehtaaria kohden…”

    Tolleesti kirjoitit!

    Teillä on sitten kummallinen alue seuralla, aivan järkyttävä tihentymä seuran alueella, joka ei sitten millään purkautunut.
    2000-2010 vuosittainen saaliskertymä oli 5-7 hirveä. Se tarkoittaa, että hirviteys oli kymmenen vuoden ajan yli kaksinkertainen saaliiseen nähden, eli suurempi kuin 10-14 hirveä tuhannella hehtaarilla.

    Teidän hirvitalousalueenne saalismaksimi oli 4 tuhannella ja 2008 se oli jo pudonnut 2:een. Yhdelläkään hirvitalousalueella edes piikki ei yltänyt yli 5:een ja teillä paukuteltiin kymmenen vuotta 5-7 vuosittain.

  31. suorittava porras

    Neljänä vuotena 5-7/1000ha ja loppuina 3,5-4/1000.
    Juuri edellisestä johtuen ihmettelin kantaa ,että lupia ei myönnetä tarpeeksi ja että viranomaiset on esteenä. Sekin vielä ,että ei mukamas olisi tehty jotakin hirvikannan alentamiseksi kummastutti kovasti vuoden 2013 tietämillä. Siellä VS2:lla tuntui olevan kovasti muusta Suomesta poikkeava tilanne ,joka on jatkunut näihin päiviin asti ja kehittynyt vieläkin hankalammaksi vhp:n suhteen palopuheista huolimatta. Toivottavasti täällä muualla ei jätetä mäntyjä istuttamatta tai kylvämättä sen vuoksi ,että Varsinaissuomessa asustaa tiheä valkohäntäpeurakanta.

  32. Eikö muka Satakunnassa asusta tiheä peurakanta??

  33. Kipi

    Satakunnassa on paikoin niin tiheä peurakanta että laskentakin on metsämiesten mukaan lopetettu.

  34. Millä niitä enää lasket ku joka puskasta pöllähtää liikkeelle.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut