Männyn laatuharvennusta. Tiheäksi vielä jää, mutta otan muutaman vuoden päästä lisää. Tässäkin pesi töyhtötiainen kesällä 200 metrin päässä ja hömötiainen noin 300:n ; pökkelöpöntöissa. Pyykin elää läheisessä rinteessä.
Männyn laatuharvennusta. Tiheäksi vielä jää, mutta otan muutaman vuoden päästä lisää. Tässäkin pesi töyhtötiainen kesällä 200 metrin päässä ja hömötiainen noin 300:n ; pökkelöpöntöissa. Pyykin elää läheisessä rinteessä.
Metsänhoito
Onko noissa mutkia tuolla tyvessä. Onko hirvi käynyt taimikossa pienenä.
Otsikossa puhutaan puun laadusta. Ok, hyvältä näyttää, vaikka kuten pystykorvatkin huomasi, täydellisyyteen ei päätä.
Tekstissä puhutaan luontoarvoista, joita ylläpidetään pöntöillä. Jos kuvasta oikein katson, leimikossa on ollut harvakseltaan alikasvosta, joka on nyt lähes täysin perattu pois. Tuloksena täydellinen monokulttuuri (yhden puulajin tasarakenteinen metsikkö), jossa saattaa hömötiaisenkin pönttö jäädä ensi keväänä tyhjäksi. Toki kuusia varmaan aikanaan lisää tulee, mutta 20 vuotta siihen kuluu aikaa noin heikosti taimettuvassa kohteessa.
Miksi näin, kun mielestäni olet Lintumies puhunut keskimääräistä enemmän luontoarvojen puolesta palstan keskusteluissa?
Kyllä on heikossa hapessa männikkö. Vihreä osuus on olemattoman pieni. Pikainen uusintakierros kolmen vuoden kuluttua, jun osa on kuollut ja osaan on tullut uudet neulaset.
Siinäkin metsässä on raha palanut ihan hukkaan. On niinkuin Jeessin päätehakkuuleimikko.
Onhan siellä paljon hyviäkin latvuksia tai ainakin näyttää siltä, vaikka turhan tiheässä onkin kasvanut eli laatua on tehty 20 vuotta myöhässä. Siten kaksivaiheinen harvennus voi olla ihan hyvä idea.
Teen männyn laatuharvennuksen yleensä kahdessa vaiheessa. Tässä ensimmäisessä vaiheessa ( kuvat ) avaan ajourat ja poistan susipuut ja useimmat oksaiset päävaltapuut. Välipuihin en koske tässä vaiheessa usein ollenkaan. Tässä olen tosin niitäkin poistanut. Näyttää näennäisesti metsä kaukaa tiheältä, ja ja kun välipuut jäävät pystyyn. Mutta niistähän ei ole päävaltapuiden ja lisävaltapuiden kasvulle sanottavasti jatkossakaan enää haittaa. Poistelen niitä sitten muutaman vuoden sisällä. Joskun lyön maahankin.
Tässä ei ollut kuusialikasvustoa käytännössä ollenkaan. Ei ollut siementävää puustoa aukkovaiheessa lähimaillakaan.
Latvukset ovat vielä täysin kasvukunnossa. Männyn kyky elpyä tiheydestä on paljon parempi kuin useat täällä ajattelevat.
Minulla on vähän tuon näköinen kuvio. Perkasin sen kaksi kertaa ja sitten harvennettiin. Aluksi näytti vähän surkealta, mutta nyt ovat puut elpyneet ja alkavat näyttää kunnon männyiltä. Sama juttu kuusten suhteen, siellä täällä oli vain joku.
Itse en ole innostunut alikasvuskuusista. Ei niiden varaan voi uutta metsää rakentaa. Sen sijaan ne kylmentävät maapohjaa. Talvella jää oksille lunta, mistä seuraa paksumpi routa. Keväällä ne varjostavat mistä seuraa roudan hitaampi sulaminen. Kesälläkin ne varjostuksellaan pitävät maapohjan kylmempänä
Ellei kuusia ollut, sitten niitä on tietysti hankala jättää. Näytti siltä kuin olisi ollut siellä täällä kumossa, mutta ehkä ne ovat männyn latvuksia.
Timppa, ei alikasvoksesta tuollaisessa kohteessa ole tarkoituskaan uutta metsää rakentaa. Niiden tarkoitus on tuoda metsään erirakenteisuutta, mikä on tärkeä asia luontoarvojen kannalta. Löytyy jokaisesta metsän- ja riistanhoidon suosituksesta. Eikä alikasvosta tarvitse olla niin paljon, että maapohja kylmenee tai motokuskin työ vaikeutuu.
Noin juuri olen itekkin toiminut kuin lintumies. Kyllä tuosta laadukas männikkö tosiaan tulee eikä liika rajulla harvennuksella pilattua. Aion ite käydä joulun jälkeen juuri hiukan tarkastamassa tuolliseksi muutama vuosi sitten ensiharventamaani. Jos vaikka jo olisi seuraavan harvennuksen paikka lähellä.
Tilanteen mukaan toimitaan, mutta silloin kun itse saa alusta saakka kasvattaa haluamallansa tavalla, kannattaisi edellytykset laadulle rakentaa taimikkovaiheessa. Sen jälkeen kasvatus pitää olla suoraviivaista ilman mitään väliharvennuksia. Kun T2-vaiheen harvennukseen mennessä on alaoksia kuritettu, alkaa puhtaan rungon kasvattaminen lihottamalla. 02-vaiheessa ei alaoksat enää karsiudu hyvin, jos tiheässä yrittää kasvattaa, päinvastoin. Heikko paksuuskasvu takaa sen, että oksat pysyy näkyvissä.
Hieno- ja laadukas mäntymetsä tähän on kehittymässä, kun harvennushakkuut tehdään omana työnä metsän kehitystä seuraten.
Yleisesti meillä on kuviokoko niin pieni, ettei aluskasvustoa ( kuusi) tarvitse olla joka kuviolla. Siellä missä sitä alkaa luonnostaan kehittyä, se on hyvä ja suositeltava.
PEFC- sertifioitu metsä on näissä vaatimuksissa kohtuullinen, siinä ei tule ainespuun kasvatukseen kovin paljon menetyksiä, silloin metsäkuviot on hoidetun näköisiä ja monimuotoisuus on turvattu.
Joka tapauksessa menee – On jo mennyt – vuosikausien kasvumahdollisuus hukkaan.
Jokainenhan saa – valitettavasti – omassa metsässään puuhailla kuinka järjettömästi tahansa, mutta tuollainen, turhan hakkuutähteen kasvattaminen Suomen metsissä kauttaltaan johtaisi siihen, että nykyisistäkin sellutehtaista puolet pitäisi panna pyörimään tuontipuulla.
Laatuahan noilla pystyisi tuottamaan, mutta nuo kuivat oksat eivät tipu pois kymmeniin vuosiin, joten oksattomasta on turha haaveilla.
Eläviä oksia toki puissa vielä on, mutta niin vähän on vihreää, että virkistyminen kestää kauvan. Nyt jo lienee menetetty parikymmenen vuoden kasvun verran, ellei mäntyriukujen hinta ole viime aikoina noussut arvoon arvaamattomaan. Nousu on toki ollut kova, kun nollasta eurosta / kuutio on päästy kahden euron kuutiohintaan.
Metlan aikoina erinomaiseksi männyn tukkiaihioksi luettiin puu, jossa paksuin oksa tukin mitassa oli enintään 1,5 cm, hyvän raja oli 2 cm, normaalin 2,5 cm ja huonon 3,5 cm. Sitä paksuoksaisemmat olivat sellupuita. Näistä ei nykyisin enää puhuta. Viljelymänniköt ovat laadultaan niin huonoja, ettei tällaisia rajoja voi käyttää. Nykyisin kasvatetaan ja tavoitellaan metsissä suosiolla sitä sellupuuta. Sitä jopa pidetään hyvänä metsänhoitona.
.
On vähän tiukkaa ollut puilla kasvaa mutta lähikuva ei kerro kaikkea ja kuempana häämöttävässä saman kuvion metsässä näyttää latvusraja olevan ihan ok-korkeudella vielä.
Seuraava harvennus melko pian ja siinä tyvimutkaiset pois , niin ihan hyvä tulee.
Kasvupaikasta vielä sen verran, että tässä ollaan VT:llä ja mielummin sen huonommalla laidalla kallioisuuden takia. Veroluokituksissa, joita aikanaan tein, olisi pitänyt tämä mäki laittaa kuviotasolla VT-kiviseksi ja veroluokaksi III. Nämä ovat väistämättä aina vähän aneemisen näköisiä.
En omista metsää, mutta muutamia vuosikymmeniä olen ollut aika monenlaisissa puualan töissä ja jonkun verran opiskellutkin.
Oksaton mänty on ollut arvokasta tavaraa, mutta miten se metsänomistajalle näkyy? Sama hinta tukille oli se mitä vaan.
Niimpä. Tuskin mitään muuta myydään tällä tavalla. Laadulla ei käytännössä mitään vaikutusta hintaan, vaikka kahdesta saman hintaisesta tukista toisen lopputuotteen arvo voi olla moninkertainen.
Mä-laatututyviä ei kannata myydä millekään bulkkitukin käyttäjälle, ei oikein yhdellekään normisahalle . Jos niitä tukkeja on vähintään esim. rekallinen, niin ulkomaan vientiin tai erikoispuun sahaajille kauppa. Kannattaa kuljettaa vähän kauemmaksikin ja vielä jää ainakin jotain rippeitä myyjällekin arvonnoususta . Pidempään ja parempilaatuista tukkia kasvattavat joutuu kustantamaan osaltaan tukin keskimääräisen huonon laadun aiheuttamia polkuhintoja.
Kun kuitenkin nyt taimikkoa kasvattaa, on vaikea ennustaa tukin hinnoitteluperustetta kakkosharvennuksen ja sitä myöhempien hakkuiden ajankohtana. Itse en tavoittele näissä nykyistä minimilaatua, kun jos hinnoittelu muuttuu, kriteerit tuskin löystyy.
Selvintä olisi sitoa hinta tukista saatavan sahatavaran arvoon. Jokainen tukki tulisi laaduttaa sen mukaan mitä siitä tosiasiassa saadaan.
Mutta jos hakataan laadukas leimikko ja sahalla on tilaus tehdä tavallista lautaa, ei saha voi yhtään ylimääräistä laadusta maksaa. Muutenkaan laatuhinnoittelussa ei kannata toivoa nykyistä parempia hintoja. Ainoa suunta on alaspäin eli huippulaatua heikommasta maksettaisiin nykyistä vähemmän.
Ei lihajalostajakaan tee sisäfileestä jauhelihaa vaikka jauhelihalle olisi tilausta.
Sisäfileet liittyy aika etäisesti puukauppaan. Leimikoissakin on montaa eri laatua runkoja, mutta ajokone laittaa ne samaan kasaan. Jonain päivänä tehdas voi ne lajitella, mutta edelleenkään laadukkaasta tukista ei nykyistä parempaa hintaa tulla saamaan. Paine on selvästi päinvastaiseen suuntaan. Siihen ohjaa myös esim. mittavaatimusten kiristyminen.
Kyllä varsinkin mäntytukkileimikoista lähtee isoltakin ostajalta, tai ehkä juuri siltä, järeät laatutukit ihan omassa kuormassaan ja omaan suuntaansa. Monessa ”terminaalissa” on pinossa juuri tuollaisista pikkueristä koottua kuormaa, jotka lähtevät ? -Kenties Saksaan tai muuhun paikkaan, jossa niiden laatua arvostetaan.
Se vaan on homman huono puoli, että kermat tuostakin kuoraisee se puutavarayhtiö.
MHY on tehnyt paljon erikoispuukauppaa, mutta matalamieliset Harjavaltalaiset ovat MHY:n maineen tuhonneet. Ja kateelliset MO:t ovat kadehtineet sitä 1,5 €:n palkkiota, jonka lisänä itse olisivat saaneet pari euroa paremman hinnan kuutiolta.
Kiitos kehuista, sellaisena ilman muuta pitää tuo ottaa!
Millä korkeudella merenpinnasta, ja missäpäin Suomea kuvan männikkö on? Toivottavasti ei tule tykkytuhoja. Noin tiheässä kasvatettu männikkö on harvennuksen jälkeen suuressa vaarassa.
Tässä ollaan 160 metriä meren pinnan tasosta. Jääkauden jälkeinen meri huuhtoi täällä juuri näitä korkeuksia. Viime talvena tuli näitä lumituhoja. Muutama motti meni maahan joka hehtaarilta. Vastaavaa en ole ennen nähnyt. Harvinaista lumituho Pirkanmaan pohjoisosissa on. Kohta sitä tulee säätietojen mukaan lumiräntää taivaan täydeltä.
Minusta harvennus ei ole ainakaan liian aikaisessa. Vähän liikaa on latvus jo supistunut. Joka tapauksessa hyvä että nytkin harvennetaan. Toivottavasti ei tule tuulituhoja. Tuossa jo kannattaa miettiä kenelle myy. Hyvää parruaihioita on tulossa jotka nostaa kantorahatuloja.
Voisi olla hyvä lannoituskohde. Voisiko tuota vielä pystykarsia lyömällä kuivia oksia pois? Vai ovatko rungot jo liian paksuja. Voi hyvinkin olla, että noiden puiden päätehakkuun aikaan kaikki puut läpivalaistaan ja laadusta myös maksetaan.
Mitä noissa on vielä pystykarsittavaa ?
En tiedä, kannattaako, mutta näkyyhän kuvissa tyvitukin osalta jonkun verran kuivia oksia. Ne ei kovin helposti itsestään karsiudu.
Kannoista näkyisi, onko valtapuiden kasvu hidastunut.
En lannoittaisi ennenkuin on harvennettu lihotusasentoon ja että puusto on toipunut kasvuun.
Männyn tyvitukkia, hyvälaatuista vietiin aikoinaan Saksaan ja tietääkseni hyvällä hinnalla.
Kävin tänään, vaikka on sunnuntai, puolitoista tankkia sahailemassa tällä palstallani. Mielellään sitä ajaisi jo puita, mutta kun vettä on ojissa eikä mikään kanna. Pitää odottaa pakkasia vaan. Saukko oli keskellä päivää ohittanut minut noin 150 metrin päästä sahaillessani. Korvessa oltiin. Järveä ei ole lähimaillakaan.