Aivan oikein. Tosin juuri niin olin toivonutkin tehtävän. Tuo tyvipölli nimittäin on juuri se puhdas aika tasapaksu osuus tuosta puusta ja se on tosi järeä. Komea tukki ja muut sitten onkin vain paksuoksaisen latvan runkoa joka oli hiukan levinnyt avarassa tienvarren paikassa. Tuosta tyvipäästä kädellä mittasin kolme vaaksan leveyttä.
Tuolla taustammalla muuten näkyy kuuset vierestä jotka ovat myös terveitä vaikka ovat karussa kasvaneet. Hyvää tukkia niistäkin tyrkkäsi. Vaikka kotvan laihempana tietty.
Kyllä näin on. Toisella kulmaa hakkuuta oli vielä isompi jonka kanssa moto olikin joutunut hiukan temppuamaan. Varsinkin kun omalta puolelta kaataen joutuu motoa kohti kaatamaan. Eli ääriulkokulma. Ihan ympärillä naapurin täysmetsä molemmilla sivuilla. Kyllä se otettu oli. Näki vain että hiukan oli hakua ollut kun ei naapurinkaan puolelle oltu menty.
Melkoinen ”perseensuti” on ollut tuo mänty. Pilvet kaiketi olleet niin alhaalla, ettei latvus ole noussut korkealle, kuten Keski-Suomessa on tyypillistä. Tuon kokoisten tyvien yläpuolella on normaalisti 4 -6 tukkipölkkyä odottelemassa ottajaansa.
Mutta kun Jeesin avohakkuuleimikosta löytyi peräti kaksikin tukkipuuksi kelpoa runkoa, joista tulee yksi hyvä ja toinen liian suurilla oksilla varustettu ( = Raakki), niin voihan siihenkin olla tyydyttävä, kun ei parempaa löydy.
Kyllä tuo toinenkin tukiksi on tehty vaikka iso oksanniska näytti olevankin matkalla. Joten huoli pois, euroja tippuu siitäkin. Kyllä se aivan normaali mitoiltaan kelvollinen puusto oli muiltakin osin. Toki järeys ei vielä mitään huimaa mutta kyllä sieltä tukkiprossaakin näyttää piisaavan. Ainakin tavaraa oli silmälle hyvin maastossa.
Kun nyt juuri älkkäri tyrkkäsi tekstiviestin M-G:ltä että päätehakkuukin on loppuun suoritettu niin kommentoin vielä jätkälle että eikö tuollaiset ”perseensudit” ole hyvinkin taloudellisia metsäteollisuudelle. Kun siitä yhdestä tukista kuitenkin tulee se sama litramäärä kuin niistä sinun 4-6:sta tukkipölkystäsikin. Miksi sahata riukuja kun on mahdollisuus kunnon tavaraankin?
Hyvää sahapuuta olisi esim. kotitarvesahauksella mutta saatko myytyä isolle sahalle tukin hinnalla? Ylijäreä tyvi (yli 54 cm rk:lta) ja toisessa mutka latvassa.
Tyvekkäitä juntteja eivät kaikki sahat ota, viiluntekijät ottaisivat kyllä mielellään.kuitenkin tuollaisen tyvipölyn. Perässä voisi olla vielä 4 tukkia ja koko tukkiosuus 25 metriä (+pikkutukkia ja kuitua latvasta) sellaisissa rungoissa on puuta 1,5 – 2,5 kiintoa, joten turhaa elvistelyä, jos metsästä ei löydy, kuin pari tuollaista tumppia.
Onneksi näiden markkinoinnista ei tullut ongelma. Ne on nyt moto mitannut ja tilitystä vartoilen. Aika paljon männyistä oli kolmen hyvän tukin mäntyjä koska ikä oli jossain 65 v:n huiteilla. Kasvu vain simahtamaan päin ja kun harvennuksella moto kolhi puita aika paljon en viitsinyt enää katsella.
Roinaa tai ei mutta jos tullaan uudella motolla palstalle harjoittelemaan liikeratoja ja nopeuksia ollaan aika typerällä asialla. Minulle sattui tuollainen silloin mutta onneksi aina yhden tyhmyydenkin sietää urakoijalta. Muistaakseni silloinkin sain hyvitystä liiasta määrästä kolhuja kyllä. Silloinhan se oli vielä lähes puhdas alikasvoksesta. Minähän niitä vasta olen kasvatellut!
Onko tuossa latvatukin tyvessä lahovikaa? Ellei ole, niin voinen arvostella muuten sitä. Tyviosaltaan pölkky on laadukasta ja oksatonta, mutta 34 dm:n kohdalla laatu romahtaa. Etten sanoisi glassinen apteerausvirhe: liian pitkä tukki, jonka jokaisesta saheesta on katkaistava suhteellisen pitkä pala hakkeeksi.
Siltä se näyttää, vaikkakin valokuva voi olla otettu niin, että se vääristää mittasuhteet.
Kerrotko Jees vielä, liittyykö kuva johonkin keskusteluun vai mistä on kyse? Kuvan mänty ei taatusti ole 65 v, vaan paljon vanhempi. Minulla on tuollaisia mäntyjä erilaisilla kuvioilla, alkaen 15 v koivikossa. Nuoremmilla kuvioilla siis jättöpuina, vanhemmilla kuvioilla todennäköisesti luontaisesti syntynyttä eri-ikäisyyttä, eikä kerro kasvusta mitään. Kuvan männyssäkin vuosirenkaat näytttää olevan tiheässä.
Ensin jätkälle. Olet kyllä oikeassa, samaa katselin ite siellä kuvatessani palstalla näitä. Jostain syystä tuon toisen tukin osalta on hiukan menty ”metsään” mutta mitäpä minä siitä. Kolme lyhempää olisi ehkä ollut sahurille parempi ratkaisu. On noin, myönnetään. Tarkoin havainnoitu. Gla, palstan ikä on tuo mutta tämä ja jokunen muukin on saattanut olla edellisen omistajan ”silmäterlä” koska näitä isoja ”porsaita” alalla oli. Kyllä tuo on tosiaan vanhempi mutta männikkö/kuusikko muuten ikäluokkaa noin-ilmoittamani.
Vaikka nykyisin käytössä oleva mittaustapa antaakin luotettavan tuloksen, kun kyse on massasta, niin kyllä ainakin oppilaitoksessa apteerauksesta, jossa tukin laatu muuttuu kaksi laatuluokkaa kesken pituuden, tuloksena olisi arvionnissa hylsy.
Sahatavaran lajittelussa on laskettu, että Jo on oksaton lauta, vaikka 52 dm pituinen, ja puolet siitä on B-laatua – kannattaa puolet katkaista polttopuukasaan, jos sillä saadaan puhdas puolikas.
Mopokuski pitäisi laittaa tukin laatukoulutukseen.
Ainakaan apteerauksessa ei ollut selluongelmaa mukana. Tukkiprossa männikössä tuon ikäiseksi huikea 80%:ia. Minulle ainakin riittää. Toki pyysin tukin talteen ottamaan motokuskilta. Eipä voi sanoa etteikö olisi todesta ottanut.
Jos pikkutukit laskisin ylikin 80%:ia. Mutta mitähän sikari tarkoittaa ettei ollut paljon tukkirunkoja? Minusta aika tavallinen päätehakkuun määrä josta tulo jopa hiukan ylitti odotukset juuri tukkiprosentin avittamana.
Lunttasin juuri että aloilta lähti lähes viisisataa mottia puuta ja alat ei aivan huikeita olleet. En nyt muista tarkkaa ha:a mutta kolme aika todella pientä kuviota kuitenkin. Katson jossain kohtaa metsäverkosta viikonlopun aikana.
Onhan sitä keppimetsää ainakin harvennusalalla. Eli lunttasin tiedot Metsäverkosta: Männikköala 1,6ha. Kuusikko 0,5ha. harvennus 0,6ha. Eli harvennuksen kanssakaan ei kolmea ha:a. Kyllähän noista päätehakkuun aloista liki parsataa mottia tukkia irtosi. Kuidun osuus vähäinen, latvat. Harvennus oli pääosin koivukeppiä mutta riittävän järeää kuitenkin. Harvat kuuset joukossa näytti lähes kaikki kasvavan edelleen. Hyvä sekametsäala siitäkin tuli. Näistä päätehakkuualoistakin hiukan tuli muutakin puuta kuten leppää, koivua, ja hiukan haapaakin. Kaikki oli hinnoiteltu asiallisesti, haavatkin.
Melkoinen päätehakkuu, kun 2,1 hehtaarilta lähti parisataa kuutiota tukkia?
Muistuttaa lähinnä siemenpuiden poistoa = sata siemenpuuta / ha: keskikoko yksi motti.
Kahden pölkyn puu?
Aivan oikein. Tosin juuri niin olin toivonutkin tehtävän. Tuo tyvipölli nimittäin on juuri se puhdas aika tasapaksu osuus tuosta puusta ja se on tosi järeä. Komea tukki ja muut sitten onkin vain paksuoksaisen latvan runkoa joka oli hiukan levinnyt avarassa tienvarren paikassa. Tuosta tyvipäästä kädellä mittasin kolme vaaksan leveyttä.
Tuolla taustammalla muuten näkyy kuuset vierestä jotka ovat myös terveitä vaikka ovat karussa kasvaneet. Hyvää tukkia niistäkin tyrkkäsi. Vaikka kotvan laihempana tietty.
Hyvää laatua, 700 litraa oksatonta tukkia !
Kyllä näin on. Toisella kulmaa hakkuuta oli vielä isompi jonka kanssa moto olikin joutunut hiukan temppuamaan. Varsinkin kun omalta puolelta kaataen joutuu motoa kohti kaatamaan. Eli ääriulkokulma. Ihan ympärillä naapurin täysmetsä molemmilla sivuilla. Kyllä se otettu oli. Näki vain että hiukan oli hakua ollut kun ei naapurinkaan puolelle oltu menty.
Melkoinen ”perseensuti” on ollut tuo mänty. Pilvet kaiketi olleet niin alhaalla, ettei latvus ole noussut korkealle, kuten Keski-Suomessa on tyypillistä. Tuon kokoisten tyvien yläpuolella on normaalisti 4 -6 tukkipölkkyä odottelemassa ottajaansa.
Mutta kun Jeesin avohakkuuleimikosta löytyi peräti kaksikin tukkipuuksi kelpoa runkoa, joista tulee yksi hyvä ja toinen liian suurilla oksilla varustettu ( = Raakki), niin voihan siihenkin olla tyydyttävä, kun ei parempaa löydy.
Kyllä tuo toinenkin tukiksi on tehty vaikka iso oksanniska näytti olevankin matkalla. Joten huoli pois, euroja tippuu siitäkin. Kyllä se aivan normaali mitoiltaan kelvollinen puusto oli muiltakin osin. Toki järeys ei vielä mitään huimaa mutta kyllä sieltä tukkiprossaakin näyttää piisaavan. Ainakin tavaraa oli silmälle hyvin maastossa.
Kun nyt juuri älkkäri tyrkkäsi tekstiviestin M-G:ltä että päätehakkuukin on loppuun suoritettu niin kommentoin vielä jätkälle että eikö tuollaiset ”perseensudit” ole hyvinkin taloudellisia metsäteollisuudelle. Kun siitä yhdestä tukista kuitenkin tulee se sama litramäärä kuin niistä sinun 4-6:sta tukkipölkystäsikin. Miksi sahata riukuja kun on mahdollisuus kunnon tavaraankin?
Hyvää sahapuuta olisi esim. kotitarvesahauksella mutta saatko myytyä isolle sahalle tukin hinnalla? Ylijäreä tyvi (yli 54 cm rk:lta) ja toisessa mutka latvassa.
Tyvekkäitä juntteja eivät kaikki sahat ota, viiluntekijät ottaisivat kyllä mielellään.kuitenkin tuollaisen tyvipölyn. Perässä voisi olla vielä 4 tukkia ja koko tukkiosuus 25 metriä (+pikkutukkia ja kuitua latvasta) sellaisissa rungoissa on puuta 1,5 – 2,5 kiintoa, joten turhaa elvistelyä, jos metsästä ei löydy, kuin pari tuollaista tumppia.
Onneksi näiden markkinoinnista ei tullut ongelma. Ne on nyt moto mitannut ja tilitystä vartoilen. Aika paljon männyistä oli kolmen hyvän tukin mäntyjä koska ikä oli jossain 65 v:n huiteilla. Kasvu vain simahtamaan päin ja kun harvennuksella moto kolhi puita aika paljon en viitsinyt enää katsella.
Varmaan vaatisi enemmän sitä roinaa sinne alle ettei kasvu simmahda ja tule kolhuja?
Roinaa tai ei mutta jos tullaan uudella motolla palstalle harjoittelemaan liikeratoja ja nopeuksia ollaan aika typerällä asialla. Minulle sattui tuollainen silloin mutta onneksi aina yhden tyhmyydenkin sietää urakoijalta. Muistaakseni silloinkin sain hyvitystä liiasta määrästä kolhuja kyllä. Silloinhan se oli vielä lähes puhdas alikasvoksesta. Minähän niitä vasta olen kasvatellut!
Onko tuossa latvatukin tyvessä lahovikaa? Ellei ole, niin voinen arvostella muuten sitä. Tyviosaltaan pölkky on laadukasta ja oksatonta, mutta 34 dm:n kohdalla laatu romahtaa. Etten sanoisi glassinen apteerausvirhe: liian pitkä tukki, jonka jokaisesta saheesta on katkaistava suhteellisen pitkä pala hakkeeksi.
Siltä se näyttää, vaikkakin valokuva voi olla otettu niin, että se vääristää mittasuhteet.
Kerrotko Jees vielä, liittyykö kuva johonkin keskusteluun vai mistä on kyse? Kuvan mänty ei taatusti ole 65 v, vaan paljon vanhempi. Minulla on tuollaisia mäntyjä erilaisilla kuvioilla, alkaen 15 v koivikossa. Nuoremmilla kuvioilla siis jättöpuina, vanhemmilla kuvioilla todennäköisesti luontaisesti syntynyttä eri-ikäisyyttä, eikä kerro kasvusta mitään. Kuvan männyssäkin vuosirenkaat näytttää olevan tiheässä.
Ensin jätkälle. Olet kyllä oikeassa, samaa katselin ite siellä kuvatessani palstalla näitä. Jostain syystä tuon toisen tukin osalta on hiukan menty ”metsään” mutta mitäpä minä siitä. Kolme lyhempää olisi ehkä ollut sahurille parempi ratkaisu. On noin, myönnetään. Tarkoin havainnoitu. Gla, palstan ikä on tuo mutta tämä ja jokunen muukin on saattanut olla edellisen omistajan ”silmäterlä” koska näitä isoja ”porsaita” alalla oli. Kyllä tuo on tosiaan vanhempi mutta männikkö/kuusikko muuten ikäluokkaa noin-ilmoittamani.
Vaikka nykyisin käytössä oleva mittaustapa antaakin luotettavan tuloksen, kun kyse on massasta, niin kyllä ainakin oppilaitoksessa apteerauksesta, jossa tukin laatu muuttuu kaksi laatuluokkaa kesken pituuden, tuloksena olisi arvionnissa hylsy.
Sahatavaran lajittelussa on laskettu, että Jo on oksaton lauta, vaikka 52 dm pituinen, ja puolet siitä on B-laatua – kannattaa puolet katkaista polttopuukasaan, jos sillä saadaan puhdas puolikas.
Mopokuski pitäisi laittaa tukin laatukoulutukseen.
Ainakaan apteerauksessa ei ollut selluongelmaa mukana. Tukkiprossa männikössä tuon ikäiseksi huikea 80%:ia. Minulle ainakin riittää. Toki pyysin tukin talteen ottamaan motokuskilta. Eipä voi sanoa etteikö olisi todesta ottanut.
Ei varmaan ollut paljon tukki runkoja?
Jos pikkutukit laskisin ylikin 80%:ia. Mutta mitähän sikari tarkoittaa ettei ollut paljon tukkirunkoja? Minusta aika tavallinen päätehakkuun määrä josta tulo jopa hiukan ylitti odotukset juuri tukkiprosentin avittamana.
Lunttasin juuri että aloilta lähti lähes viisisataa mottia puuta ja alat ei aivan huikeita olleet. En nyt muista tarkkaa ha:a mutta kolme aika todella pientä kuviota kuitenkin. Katson jossain kohtaa metsäverkosta viikonlopun aikana.
Puuston rakenteesta päätellen pinta-ala on kolmen hehtaarin pinnassa. Harvakseltaan isoja puita ja paljon keppimetsää alla.
Onhan sitä keppimetsää ainakin harvennusalalla. Eli lunttasin tiedot Metsäverkosta: Männikköala 1,6ha. Kuusikko 0,5ha. harvennus 0,6ha. Eli harvennuksen kanssakaan ei kolmea ha:a. Kyllähän noista päätehakkuun aloista liki parsataa mottia tukkia irtosi. Kuidun osuus vähäinen, latvat. Harvennus oli pääosin koivukeppiä mutta riittävän järeää kuitenkin. Harvat kuuset joukossa näytti lähes kaikki kasvavan edelleen. Hyvä sekametsäala siitäkin tuli. Näistä päätehakkuualoistakin hiukan tuli muutakin puuta kuten leppää, koivua, ja hiukan haapaakin. Kaikki oli hinnoiteltu asiallisesti, haavatkin.
Melkoinen päätehakkuu, kun 2,1 hehtaarilta lähti parisataa kuutiota tukkia?
Muistuttaa lähinnä siemenpuiden poistoa = sata siemenpuuta / ha: keskikoko yksi motti.
Jos itse on tyytyväinen metsänsä puuntuottoon ja hakkuu saantoon, niin silloinhan kaikki on niin kuin omistaja haluaa.
Sori vaan jätkä jos ilmaisin vähän huonosti. Siis (olishan tuo kyllä alan kupen pitänyt ilman korjaustakin tajuta) parisataa/ha lähti tukkia.
Finnstam ja Lopen rakennuspuu ottavat mielellään noita laatutyviä ja hintakin 100e paikkeilla joskus jopa yli, m3:a siis.