Mänty pystyy neulasillaan hyödyntämään kastetta ja ilman kosteutta, joten se kestää maan kuivuutta paremmin kuin muut puulajit. Nuo hyvin pitkät neulaset saattavat näin kuivana kesänä liittyäkin ilmassa olevan kosteuden hyödyntämiseen.
Tuo oli mielenkiintoinen asia, että mänty pystyy hyödyntämään kastekosteutta neulasten kautta ja kasvattaisi sitä varten kuivana aikana pidemmät neulaset. Ihmetteln miten neulaset imevät kosteutta, kun niiden rakenne on kosteuden haihtumista estävä? Löytyykö linkkiä johonkin tutkimukseen? Itse olen ymmärtänyt juuri päinvastoin, kuivuuteen suojaudutaan pienentämällä haiduttavaa pinta-alaa.
Männyn neulaset ovat vahapeitteisiä ja ajan hermolla olevana hiilinieluna toimivat neulasten pinnalla olevat pienet ilmaraot. Saadakseen yhteytyksessä tarvittavaa ilmakehän hiilidioksidia mänty pitää ilmaraot mahdollisimman auki. Toisaalta vesi haihtuu miltei pelkästään ilmarakojen kautta koska neulasten pinta on vahapeitteinen. Koska liiallinen haihdunta on männylle epäedullista, se säätelee ja optimoi ilmarakojen aukioloa pitääkseen hiilinielun mahdollisimman avoimena menettämättä kuitenkaan samanaikaisesti liikaa vettä.
Ilmarakoja säädellään neulasten ”huulisoluilla”. Erittäin kuivana aikana, vesi poistuu huulisoluista, ”huulet” sulkeutuvat ja ilmaraot menevät kiinni. Hiilinielukin pienee helteillä.
Talveksi mänty sulkee ilmaraot, muuten se kuivuisi kuin pyykit pakkasella, koska nestevirtaukset loppuvat, kun maa on jäässä.
Ehkä sirkkataimilla on erilainen tapa koettaa säilyä hengissä kuin myöhemmin. Pitkät neulaset on kasvattaneet banksinmännyn sirkkataimetkin tänä kesänä . Kasvatin niitä altakastelulaatikossa siemenistä.
Kuvan taimessa on niin pitkät ”neulaset”, että yltävät kuvan reunoihin asti lisäksi kovin tiheät. Saattaa ollakin ns paskruoho, esim kylänurmikka tai männyn ja paskruohon yhdistelmä.
Minä kuulin tuosta männyn kyvystä käyttää ilman kosteutta hyväkseen asiaan syventyneeltä opiskelijalta. Ainakin Sveitsissä näkyy tehdyn aihetta sivuavaa tutkimusta:
Kiitos! Puut kyllä kasvavat yöllä, se on ollut tiedossa. Fotosynteesi tapahtuu päivällä, kun on auringonvaloa ja solukon kasvua pääasiassa yöllä. Tuo oli taas uusi tulkinta, että kasvu johtuisi yökosteudesta, eli vuorokauden kosteusvaihtelujen mukaan. Nyt on satanut koko päivän niin männyt ovat varmaankin lihonneet tänään hurjasti, verrattuna eiliseen poutapäivään. Tutkimuksia on joka lähtöön.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Harrastukset
” Pitkät neulaset – mänty. Lyhyet neulaset – kuusi. ”
”Vielä pidemmät neulaset- Päin Mäntyä”.
Silti, mänty. Joku kasvuoikku muutamassa neulasessa. Hirvi kussut ehkä juuri juureen. Hakeutuu paniikissa kauemmas.
Mänty pystyy neulasillaan hyödyntämään kastetta ja ilman kosteutta, joten se kestää maan kuivuutta paremmin kuin muut puulajit. Nuo hyvin pitkät neulaset saattavat näin kuivana kesänä liittyäkin ilmassa olevan kosteuden hyödyntämiseen.
Tuo oli mielenkiintoinen asia, että mänty pystyy hyödyntämään kastekosteutta neulasten kautta ja kasvattaisi sitä varten kuivana aikana pidemmät neulaset. Ihmetteln miten neulaset imevät kosteutta, kun niiden rakenne on kosteuden haihtumista estävä? Löytyykö linkkiä johonkin tutkimukseen? Itse olen ymmärtänyt juuri päinvastoin, kuivuuteen suojaudutaan pienentämällä haiduttavaa pinta-alaa.
Männyn neulaset ovat vahapeitteisiä ja ajan hermolla olevana hiilinieluna toimivat neulasten pinnalla olevat pienet ilmaraot. Saadakseen yhteytyksessä tarvittavaa ilmakehän hiilidioksidia mänty pitää ilmaraot mahdollisimman auki. Toisaalta vesi haihtuu miltei pelkästään ilmarakojen kautta koska neulasten pinta on vahapeitteinen. Koska liiallinen haihdunta on männylle epäedullista, se säätelee ja optimoi ilmarakojen aukioloa pitääkseen hiilinielun mahdollisimman avoimena menettämättä kuitenkaan samanaikaisesti liikaa vettä.
Ilmarakoja säädellään neulasten ”huulisoluilla”. Erittäin kuivana aikana, vesi poistuu huulisoluista, ”huulet” sulkeutuvat ja ilmaraot menevät kiinni. Hiilinielukin pienee helteillä.
Talveksi mänty sulkee ilmaraot, muuten se kuivuisi kuin pyykit pakkasella, koska nestevirtaukset loppuvat, kun maa on jäässä.
Ehkä sirkkataimilla on erilainen tapa koettaa säilyä hengissä kuin myöhemmin. Pitkät neulaset on kasvattaneet banksinmännyn sirkkataimetkin tänä kesänä . Kasvatin niitä altakastelulaatikossa siemenistä.
Kuvan taimessa on niin pitkät ”neulaset”, että yltävät kuvan reunoihin asti lisäksi kovin tiheät. Saattaa ollakin ns paskruoho, esim kylänurmikka tai männyn ja paskruohon yhdistelmä.
Minä kuulin tuosta männyn kyvystä käyttää ilman kosteutta hyväkseen asiaan syventyneeltä opiskelijalta. Ainakin Sveitsissä näkyy tehdyn aihetta sivuavaa tutkimusta:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1494844
Kiitos! Puut kyllä kasvavat yöllä, se on ollut tiedossa. Fotosynteesi tapahtuu päivällä, kun on auringonvaloa ja solukon kasvua pääasiassa yöllä. Tuo oli taas uusi tulkinta, että kasvu johtuisi yökosteudesta, eli vuorokauden kosteusvaihtelujen mukaan. Nyt on satanut koko päivän niin männyt ovat varmaankin lihonneet tänään hurjasti, verrattuna eiliseen poutapäivään. Tutkimuksia on joka lähtöön.