Jos Jätkä on sitä mieltä että”raha” on ainut tavoite metsän kasvatuksessa.Niin nurin vaan ja veltta selekään.
Puukin arvoista tiedä.
Mutta riistan näkökulmasta ihan hyvä.
Ja nyt en puhu hirvistä.
Joo, se ennakkoraivaus on ehdottomasti tärkein. Nuo kaikki kuusentaimet pitää heti kaataa ja kaataa huolellisesti orvakkasientä kannontyviin. Muuten laho leviää sekä koivuihin että metsänomistajan päähän.
Tullaisia olivat lapsuudessani 1940- 50-luvuilla metsät. Isä-vainaa oli oli nuoruudessaan ammattimetsästäjä ja erittäin hyvä lentoon ampuja. Taito säilyi myöhemminkin. Kerrankin isän kanssa, joka ampui aika lyhyellä lenkillä 4 muustaa metsoa. Koira ja minä pyriitiin ajamaan isään päin. Hihkaisin, kun lintu lähti ja sitten oli tuurista kiinni lensikö haulikkomatkalle.
Karu totuus on kuitenkin, että tuollainen metsä tuottaa huonosti eikä pari metsopaistia paljoa lämmitä.
Tuottaa melko huonosti koska koivutukilla on huono hinta , ainakin tällä hetkellä. Voi muuttua sekin koska Venäjän tullit koivutukille tulee ensivuonna voimaan.
Tuolla 2,5 ha :n kuviolla on monenlaista metsää . Osin maisemametsäksi jätettyä, josta ylispuita pitää vähentää, jotta kuuset saa lisää elintilaa. Ei sitä valmista taimikkoa aina kannata raivauksella pilata.
Kuvassahan on kaksijaksoinen metsikkö, mikä kannattaa kasvattaa loppuun saakka. Tuollaisen taimikon taloudellista etumatkaa ei millään järkevällä korkokannalla saa uuden taimikon istutuksella kiinni.
Harvennettu 80-luvulla. Sekametsän takana ennen sulkeutunutta kuusikkoa on kapea siemenpuualue, joka on muokattu. Sen teon aikaan n. 10 vuotta siten tämä etualan metsä jäi väljentämättä koska oli kesäkeli eikä hyvää kuusialikasvostakaan raskinut pilata joten maisemametsäksi se samalla jäi. Ei ole pinta-alaltaan kovin suuri tuon näköisenä.
Ei toisiaankaan saa kiinni enää tuottoa, jos viljelemällä yrittäisi. Yksi esimerkkikohde millaisessa tilanteessa kaksijaksoinen tai jopa jatkuvakasvatus tod. näk. kannattaa paremmin kuin istutus. Lehtomaista kangasta eikä kuusissa tyvilahoa ole.
30 vuotta sitten lehtomaiselle kankaalle istutettu ja hyvin hoidettu kuusikko olisi nyt noin 170 m3. Kasvu olisi nyt n. 12 m3/ha/v, mistä kiihtyisi noin tasolle 15 m3/ha/v.
Samaa mieltä olen, että nyt kannattaa hyödyntää taimikko.
Voidaan puhua myös ylispuuston poistosta mutta tosiaan, kuten itekkin jouduin tekemään metsäyhtiölle selväksi niin tuollaisen kasvatusta jatketaan kun kerran valmis metsä on jo alla.
Metsätyyppi VT. Lahot kuusentapit, iänkin puolesta uudistuskypsää – lahoa aluspuukuusikkoa.
No, jokainen saa tehdä omassa metsässään mitä haluaa. Nyt on jo kolmasosa kasvukyvystä menetetty vuosikymmenten ajan. Ei kannattaisi jatkaa pidempään.
Kasvupaikkatyyppi on lehtomainen kangas, joka täällä on metsätyyppinä Gomt. Vähän eri näköinen kuin E-Suomen Omt .
Vt:hen voi joku tietysti sotkea kuvan perusteella, jos ei tunne ollenkaan metsätyyppejä.
Nuorempi kasvatuskelpoinen puusto on tuossa 100% kuusta. Metsä näyttää ihan hyvältä. Tekisin itse tuohon yluspuiden poiston, sekaan voi toki vielä jättää nuorempia mäntyjä ja jonkun koivunkin. Kuusikon kasvatus kuitenkin jaksollisen mallin mukaan ja aikanaan sitten avohakkuu
Kuusten pituuskasvu näyttää ihan kanervatyypin kuusien kitukasvulta. Kun OMT kasvaa näillä sensseillä 90 senttiä vuodessa, se näköjään tuolla pääsee vain kahteenkymmeneen senttiin.
metsätyyppien määrittelyssä tutustutaan kenttäkerroksesta löytyviin opaskasveihin, joita ei ainakaan minun läppärin näytöltä pysty määrittelemään. Pituusboniteettikaan ei takuulla puolusta OMT:n määritelmää, joten se metsätyypien tunnistajalle tiedoksi.
Ei kannata ehkä yrittää tunnistaa metsätyyppiä sitten läppärin kuvalta. Alikasvoskuuset ei kyllä kasva 90 cm vuodessa edes E-Suomessa. Ja pituusbonitointikin toimii huonosti tuollaisessa sekametsässä, vaikka olisi paikanpäällä, saati kuvan perusteella.
Minulla on pellonmetsityskoivikko, ikä 25 vuotta D 1,3 paraimmilla n. 35 cm.
Kun puu kasvaa runko-osaltaan (ei tyvileikosta) – sentin vuosilustoa, niin kuinka paljon se vahvenee 20 vuodessa?
Pellolla kasvaa minullakin sen kokoisia lehtikuusia. Sekametsässä luontaiset koivut ja muiden puiden kanssa ei kasva yhtä hyvin kuin istutetut puut pellolla. Ihan eri asia.
Metsänhoito
Ennakkoraivaus, kaikki pois, muokkaus ja istutus tai kylvö.
Jos Jätkä on sitä mieltä että”raha” on ainut tavoite metsän kasvatuksessa.Niin nurin vaan ja veltta selekään.
Puukin arvoista tiedä.
Mutta riistan näkökulmasta ihan hyvä.
Ja nyt en puhu hirvistä.
Joo, se ennakkoraivaus on ehdottomasti tärkein. Nuo kaikki kuusentaimet pitää heti kaataa ja kaataa huolellisesti orvakkasientä kannontyviin. Muuten laho leviää sekä koivuihin että metsänomistajan päähän.
Tullaisia olivat lapsuudessani 1940- 50-luvuilla metsät. Isä-vainaa oli oli nuoruudessaan ammattimetsästäjä ja erittäin hyvä lentoon ampuja. Taito säilyi myöhemminkin. Kerrankin isän kanssa, joka ampui aika lyhyellä lenkillä 4 muustaa metsoa. Koira ja minä pyriitiin ajamaan isään päin. Hihkaisin, kun lintu lähti ja sitten oli tuurista kiinni lensikö haulikkomatkalle.
Karu totuus on kuitenkin, että tuollainen metsä tuottaa huonosti eikä pari metsopaistia paljoa lämmitä.
Tuottaa melko huonosti koska koivutukilla on huono hinta , ainakin tällä hetkellä. Voi muuttua sekin koska Venäjän tullit koivutukille tulee ensivuonna voimaan.
Tuolla 2,5 ha :n kuviolla on monenlaista metsää . Osin maisemametsäksi jätettyä, josta ylispuita pitää vähentää, jotta kuuset saa lisää elintilaa. Ei sitä valmista taimikkoa aina kannata raivauksella pilata.
Miten tuohon tilanteeseen on päädytty?
Kuvassahan on kaksijaksoinen metsikkö, mikä kannattaa kasvattaa loppuun saakka. Tuollaisen taimikon taloudellista etumatkaa ei millään järkevällä korkokannalla saa uuden taimikon istutuksella kiinni.
Harvennettu 80-luvulla. Sekametsän takana ennen sulkeutunutta kuusikkoa on kapea siemenpuualue, joka on muokattu. Sen teon aikaan n. 10 vuotta siten tämä etualan metsä jäi väljentämättä koska oli kesäkeli eikä hyvää kuusialikasvostakaan raskinut pilata joten maisemametsäksi se samalla jäi. Ei ole pinta-alaltaan kovin suuri tuon näköisenä.
Ei toisiaankaan saa kiinni enää tuottoa, jos viljelemällä yrittäisi. Yksi esimerkkikohde millaisessa tilanteessa kaksijaksoinen tai jopa jatkuvakasvatus tod. näk. kannattaa paremmin kuin istutus. Lehtomaista kangasta eikä kuusissa tyvilahoa ole.
30 vuotta sitten lehtomaiselle kankaalle istutettu ja hyvin hoidettu kuusikko olisi nyt noin 170 m3. Kasvu olisi nyt n. 12 m3/ha/v, mistä kiihtyisi noin tasolle 15 m3/ha/v.
Samaa mieltä olen, että nyt kannattaa hyödyntää taimikko.
Ns. yläharvennus, ja se on siinä..
Voidaan puhua myös ylispuuston poistosta mutta tosiaan, kuten itekkin jouduin tekemään metsäyhtiölle selväksi niin tuollaisen kasvatusta jatketaan kun kerran valmis metsä on jo alla.
Metsätyyppi VT. Lahot kuusentapit, iänkin puolesta uudistuskypsää – lahoa aluspuukuusikkoa.
No, jokainen saa tehdä omassa metsässään mitä haluaa. Nyt on jo kolmasosa kasvukyvystä menetetty vuosikymmenten ajan. Ei kannattaisi jatkaa pidempään.
En kyllä osaisi määritellä tuon kuvan perusteella kasvupaikkatyypin olevan vt. Kuvan lähettäjän mukaan terve omt.
Kasvupaikkatyyppi on lehtomainen kangas, joka täällä on metsätyyppinä Gomt. Vähän eri näköinen kuin E-Suomen Omt .
Vt:hen voi joku tietysti sotkea kuvan perusteella, jos ei tunne ollenkaan metsätyyppejä.
Nuorempi kasvatuskelpoinen puusto on tuossa 100% kuusta. Metsä näyttää ihan hyvältä. Tekisin itse tuohon yluspuiden poiston, sekaan voi toki vielä jättää nuorempia mäntyjä ja jonkun koivunkin. Kuusikon kasvatus kuitenkin jaksollisen mallin mukaan ja aikanaan sitten avohakkuu
Kuusten pituuskasvu näyttää ihan kanervatyypin kuusien kitukasvulta. Kun OMT kasvaa näillä sensseillä 90 senttiä vuodessa, se näköjään tuolla pääsee vain kahteenkymmeneen senttiin.
metsätyyppien määrittelyssä tutustutaan kenttäkerroksesta löytyviin opaskasveihin, joita ei ainakaan minun läppärin näytöltä pysty määrittelemään. Pituusboniteettikaan ei takuulla puolusta OMT:n määritelmää, joten se metsätyypien tunnistajalle tiedoksi.
Ei kannata ehkä yrittää tunnistaa metsätyyppiä sitten läppärin kuvalta. Alikasvoskuuset ei kyllä kasva 90 cm vuodessa edes E-Suomessa. Ja pituusbonitointikin toimii huonosti tuollaisessa sekametsässä, vaikka olisi paikanpäällä, saati kuvan perusteella.
Varsinkaan, kun kenttäkerrosta ei näy oikeastaan mitenkään. Tuo ei kuitenkaan ole OMT.
Ei ole OMT kun se on GOMT. Lehtomaista kangasta molemmat.
Jo koivujen koosta voi päätellä, että tuoretta kangasta paremmalla kasvupaikalla ollaan.
Koivut ovatkin sitten 20 – 25 vuotiaita – Koosta päätellen.
Koivut ei kasva kuution puuksi 20-25 vuodessa missään päin Suomea.
Minulla on pellonmetsityskoivikko, ikä 25 vuotta D 1,3 paraimmilla n. 35 cm.
Kun puu kasvaa runko-osaltaan (ei tyvileikosta) – sentin vuosilustoa, niin kuinka paljon se vahvenee 20 vuodessa?
Pellolla kasvaa minullakin sen kokoisia lehtikuusia. Sekametsässä luontaiset koivut ja muiden puiden kanssa ei kasva yhtä hyvin kuin istutetut puut pellolla. Ihan eri asia.
Tuonlaisia koivuja ei kasva missään VT-pohjalla. Jos kuusissa ei ole lahoa ja niitä löytyy tarpeeksi. Ehdottomasti silloin kuuset kannattaa hyödyntää.