Äänekoski tarvitsee kuitua, mutta olisiko näihin voinut sitoa vaikka hiiltä? Näitä kasoja vaikka kuinka paljon.
Äänekoski tarvitsee kuitua, mutta olisiko näihin voinut sitoa vaikka hiiltä? Näitä kasoja vaikka kuinka paljon.
Puukauppa
Mutkaisia, tyvilumppi ja lahopuu ainakin joukossa. Näkyyhän tuossa olevan jokunen kpl suoriakin, ainakin pikkutukiksi kelpaavia.
Melko pitkä lumppi tai parikin kannattaa tehdä ja jättää vaikka polttopuuksi, jos sillä puusta saadaan esim. 1 tukki enemmän tai vaikka n. 1,5 m pidempi tukkiosuus.
Tyvilumppi, missä? Jokunen tukkikinhan tuossa.
Päällä paksuin pölkky. No ei oikeastaan ”lumppi” vaan kuitupuuksi tehty tyveys.
Nuo lahovikaisethan ovat jo luovuttamassa enemmän kuin sitomassa ja asetelma tiivistyy.
En oikein ymmärrä aloittajan motiivia. Avohakkuualue, paljon lahovikaista kuusta, tukkeja ja kuitua puitu samaan läjään? Erottelu ja luokittelu jätetty ajokoneen kuljettajalle. Ilmeisesti ei ole hakattu kuusikuitua, eikä parrua jne?
Lyhin käytettävissä oleva tukin mitta 3,1.Kuvassa kaikki kuituá.
Olishan tuosta voinut käydä keskustelemassa kuskin kanssa. Ei minusta mitenkään hyvää katkontaa. Vaikeahan se on sanoa kun ei näe puut kuin yhdestä suunnasta.
Outoa sekaläjää kyllä. Eikä värimerkkiä eli mitään ei ole tukiksi merkattu. Vaikka tosiaan, kun tietäisi ettei ole kuvattu tarkoitushakuisesti.
Huomasin saman…
Kovalahot yleensä värillä merkataan. Onko kuvattu ajouralta?
Ajouralta. Toista harvennusta.
Mikähän taho ostaa 3,1metrin kuusitukkia harvennukselta? Ihan tyypillinen puustoltaan moniväärä metsä. Tukkia on turha haikailla jos pisin suora osuus rungosta on korkeintaan metrin mittainen. Näyttää myös siltä , että lumppejakin on yritetty tehdä ilman toivottua lopputulosta.
Joskus on maailmassa niinkin lyhyt tukki käynyt kuin 3,1m. Tosin harvassahan ne ovat olleet. Mutta olihan näitä yrityksiä pienillä sahureilla varsinkin alkuun lähtöön. Kai ne aika pian huomasi ettei niin lyhyt tavara paljon kaupaksi käynyt.
2,85m tukkia tulee myytyä. Jos kuusikoissa on kasvuhäiriöitä, niin kyseinen mitta painaa vaakakupissa.
3,1m/15cm on ollut ihan normaali apumitta kun puutavaran loppukäyttäjä on halunnut tiettyjä määrämittoja. Uskon kyllä että suorittavan firmassa noita ei ole tehty…
On noita tullut itsekkin myytyä, ei vaan täällä taida olla sopivaa mainita ostofirman nimeä…
Lisätään nyt vielä että ihan harvennukselta on hakattu.
Noh ainakin Keiteleellä ja Versowoodilta on noita lyhyitä tukin apumittoja löytynyt, muista en tiedä.
Suorittavalta perus kommenttia. Kaikessa muussa on vikaa paitsi kuskeista.?
Vaikea hahmottaa, minkä mittaisia pöllit ovat. Näyttää kuitenkin, että tuo paksuin pölli on laadultaan tukiksi kelpaava. Nyrkkisääntönä on ollut, että jos latvaläpimitan mukainen sahaustulos pysyy tukin sisällä, on pölkky riittävän suora.
Jos virallista käyryyttä mitataan, se pitää olla MAX sentti / metri, mutta ei mitata ensimmäiseltä metriltä. Ja mittaus ytimen mukaan – ei pinnan.
Jos kaikissa pölleissä ei ole lahoa ja mitta riittää, niin tukkiakin tuossa on…
Tohon kasaan voi mahtua sellainenkin tapaus ,jossa pölkky on tehty alunperin tukiksi ,mutta katkaistu keskeltä ja siirretty kuitukasaan ,kun on huomattu sen olevan laho . Ja ”sikarille”toteaisin ,että kun tarpeeksi monta kertaa käy sahalla katsomassa ,mikä kelpaa tukiksi ,ei tuo kuitukasa näytä ollenkaan pahalta.
Harvennusten apteissa on harvoin käytössä 43desimetriä lyhempiä tukkipituuksia . Hurjan näköisiä kuitukasoja syntyy pelkästään siitä ,että pölkky täyttää minimiläpimitan 4 metriin asti , mutta ei siitä ed
…mutta ei siitä edemmäs. Kuitukasaan menee koko pölli ,kun apt-ohjelma ei hyväksy tukiksi alamittoja läpimitan suhteen eikä lyhempiä mittoja(katkaisuikkuna +/-2cm) ole käytössä. Katkaisuikkunan ulkopuolelle osunut sahaus rekisteröi pölkyn automaattisesti kuiduksi. Tukkia ei siis voi tehdä mitoilla ,joita ei löydy aptista.
Ei tuo kuvan kuitukasa pahan, pahalta näytä. Tarkempi tarkastelu vaatisi tietoja kauppakirjan ostetuista tukkien pituuksista ja minimiläpimitoista.
Hakkuun hienosäätöä on sitten siirtyminen käsiajolle leimikon ollessa rungoltaan eläväistä, silloin sieltä voi pelastaa tukkiakin, pätkimällä lahot ja mutkat metsähylkyyn.
Leimikon aloituksessa on hyvä kertoa kuljettajalle, että lahot- ja mutkapätkät voi jättää metsään. Ellei muuta sovita pienikin laho voi viedä mukanaan jopa tukki laatua kuitupinoon ja silloin tukki- ja euromäärät kärsii.
Itä-Suomen sahureilla on hyvin yleistä, että samaan aikaan tehty kauppa sisältää samat tukkipituudet harvennus- ja avopalstalle.
Lahosta tulee mieleen esitykset pidentää kiertoaikoja.
Kyllä täältä ostettiin 31 tukkia. Koko syksyn tein.
31:stä ja alle 3m:stä ratapölkkyäkin vielä jotkut ostaa.
Niin harvennuksilta kuin päätehakkuiltakin.
Kannattaa hyödyntää, jos on mahdollista. Kummasti parantaa tulosta lyhyet mitat niille puustoiltaan sopivissa leimikoissa.
Tukin hinta harvennuksella esim.10€ halvempi kuin päätehakkuun. Siitä jos menisi 2€ hakkuun toteutajalle niin tarkkuus paranisi. Oletan,että jos suorittavan kuukauden palkasta puuttuu vaikka satanen niin sota siitä syttyy?
Yli 30 vuotta katkontoja takana ilman sotia. Se taho määrää ,joka maksaa palkan.?
En epäilekkään sinun ammattitaitoa ja osaamista. On vaan nykyään ”urakka miehillä” tapana mennä mistä aita on matalin ja hetkellisesti tehdään tiliä. Jos käry käy ostomies kuittaa virheet,mutta jos kukaan ei valvo tekijä ja ostaja tyytyväinen.
Yli 30 vuotta rakentanut taloja ja joka pätkälle yleensä käyttö löytynyt.
Täällä ainakin sahat ostavat pientä parrua 307 ja 9cm siitä sai syksyllä aukolta 28 ja harvennuksella 21€
Suorittava ei vain taida muistaa että todellinen hänenkin palkkansa maksaja on me metsänomistajat. Jos me emme myy puuta omilla ehdoillamme ei siinä välikäsi eli puun ostaja kauaa myöskään palkkaa maksele. Toki aikansa riittää omat firmojen metsät mutta ei riitä kuitenkaan. Iso on tarve. Kyllä nämä puun tehtaalle ja sahoille saannit ovat monen tahon joustavan ja kaupallisen halukkuuden yhteistulosta. Onneksi sitä halua ja joustavuutta yhteisiin asioista sopimisiin on riittänyt ja hakkuuta tehdään myös metsänomistajan ajatusten ja toiveiden pohjalta. Kyllähän hyvä työnjälki ja katkonta antavat jatkuvuutta prosessiin. Onneksi sellaisia koneosaajiakin vielä piisaa. En minäkään mitään pikkutukki ja parrupelehtimistä vaadi mutta kunhan tukki otetaan tarkasti talteen myös lyhyitä mittoja käyttäen. Muu on lähinnä tiliä ajatellen kosmetologiaa.
Ei se mittään”pelehtimistä” ole , jos esim. harvennusleimikosta lähtee 50-60 % pikkutukkia & parrua sen sijaan, että kaikki menee kuitupuuksi. Hintaero on n. 20 % edellisen hyväksi. Vaan eihän se tietysti ”isossa kaavassa” toimivalle ole vielä mitään.
Jesselle ei tainnut valjeta ,että kuljettaja tekee työnsä sillä aptilla ,minkä on koneelle leimikkopaketin yhteydessä saanut . Hän myös noudattaa annettuja mitta ja laatuvaatimuksia . Nämä kaikki riippumatta metsänomistajan mieltymyksistä . Työurani aikana olen työskennellyt enemmän yksityisten ,kun firmojen mailla. Huomautuksia työn laadusta ei ole tullut maanomistajien taholta ensimmäistäkään. Se on kuitenkin joskus ihmetyttänyt ,miksi huonolaatuisesta metsästä pitää yrittää vääntää väkisin kaikkia mahdollisia tavaralajeja. Vieressä voi samaan aikaan olla puustoltaan erittäin hyvälaatuinen leimikko ,jossa vain tukki- ja kuitutavaralaji on käytössä. Molemmissa kuitenkin pätee sama nyrkkisääntö. Jos laatu epäilyttää ,pölkky tehdään kuiduksi.
Päätehakkuu leimikko, jossa taimikonhoito ja harvennus tehty ajallaan ei sisällä paljoakaan parru ja pikkutukkiainesta. Poikkeus on jos harvennuksia ei ole tehty ollenkaan ja hakataan avohakkuuna kaikki pois, erikoispuita on väli- ja lisävaltapuut, jotka eivät täytä tukin mittoja.
Viimeinen harvennus, ja osa ensiharvennuksista, jossa runkotiheys pudotetaan kohti lopulliseen tukkitiheyttä tuottaa parruna ja pikkutukkina hyvän lisätilin, koska rungot ei vielä täytä tukin mittoja.
Yksityisillä sahureilla on + – 3 metrin pikku, normaalitukin ja parrun talteen ottoon ylivoimaisesti luotettavinta. Kolmella suurimmalla puunostajalla erikoispuiden talteenotto on vähäistä, yleisemmin siitä ei tehdä tarjousta ollenkaan.
Hakkuukoneen automatiikka on valtavan paljon kuljettajan apuna kun haetaan maksimaalista etua pituus- ja minimimitoista !
Niin no tässähän on tämä ainainen ongelma, että pinossa olevasta pölkystä ei nää, mitä sitä ennen ja sen jälkeen on puussa ollut.
Jos saisin itse päättää, niin motoihin tulisi kamerapakko siten, että kamera kuvaisi koko ajan puuta ja video pitäisi toimittaa metsänomistajalle arkistoitavaksi ja sitä katsomalla voitaisiin sitten päätellä, onko katsonta mennyt oikein vai ei.
Jos en nyt ihan väärin näe, niin mun mielestä tosta kasasta noin puolet voisi periaatteessa käyttää sahalla. Suorittavalla on tietysti erilaiset lasit.
Lohduttelin joskus metsurioppilaita, kun joku alkoi pohtia omantunnon kysymystä silloin, kun on tasaveroisiksi katsotut puut harvennushakkuussa ja toisen kun on kellauttanut, huomaa jäljelle jääneen olevankin se heikompi, tai siinä onkin joku virhe.
Sanoin hänelle, että kukaan ei tiedä, että sinä jätitkin kasvamaan sen toiseksi parhaan ja otit hieman paremman pois.
Kun enskassa jätetään 9000 – 1200 r/ ha, niin varmaa on, että toiskassa otetaan sellaisiakin puita, joista kaikista ei tule parrua – pikkutukkia – isoa tukkia, vaan kuitua.
jos taas jätetyssä puussa paljastunut virhe on niin merkittävä, että se kuitenkin kaivertaa, niin pois vaan. Kukaan ei tiedä, miksi siinä on niin kauhea aukko, että puiden väli onkin jo viisi metriä tavoitellun kolmen metrin asemasta. Tukkirunkokin pitää nähdä oikein silmin, yleensä oikeassa tukkirungossa näkyy katkaisukohdat pystyssä, kumossa – ja jos sen saa karsittua ensin.
Eipä ole tullut huomauteltua. Paljon on kuitenkin konemiehiä, joiden ei tarvitse enää toista kertaa tulla.
Ei oo tukkimitoissa ollut Pirkanmaalla 31:stä 80-luvun jälkeen suuremmilla virmoilla ja pikkusahat loppuneet…nyt lyhin mitta 43. Pudottaa melkoisesti tukkiprosenttia kakkosharvennuksella. Väljennyksissä saisi kuusten latvatukeissa hyvän hyödyn, nopeasti kapenevista latvoista lyhyttä ja tasavahvempaa.
Viimeisessä harvennuksessa poistettava runko on yleensä puolentoista tukin runko, lyhyt normaalitukki ja pikkutukki kerää tukkiainesta n. 35 % enemmän pois kuitukasasta.
Yleensä ostaja haluaa ottaa tasalaatuista terveoksaista tukkiainesta n. 31 dm pituuksilla. Väli-Suomen itäosissa on vielä 4-5:n pikkutukkisahaajaa n. 100 km säteellä
Ei kait pikkutukkia lasketa tukkiprosenttiin.
Mihinkä se lasketaan ? Kuituunko ?