Jos joku metsäpalsta on mennyt vähän pilalle hoitamattomuuttaan tai jostain muusta syystä, niin ei se luulisi olevan motokuskille kovin suuri ongelma . Tuossakin pystyy vielä ihan hyvin liikkumaan isohkolla koneella puiden väleissä. Ehkä omistaja on halunnut tehdä tikkametsän ja jättänyt koivut kasvamaan omia aikojaan. Tuohon kun vielä tekisi muuutamia eurokantoja , niin kelpaisi tikkojen naputella pesäkoloja ja sen jälkeen pikku lintujen pesiä niissä.
Nyt on tuotettava visalle pettymys. Palstan muutamat männyt ovat kuuskymppisiä. Rajan toisella puolella kasva vajaa kolmekymppinen männikkö on mukavaa katseltavaa.
Gla on enemmän jäljillä tällä kertaa ravinne-epätasapainon vaikutuksilla lisättynä.
Tässä olisi ollut oiva energiapuukohde. Nyt jää karsimatonta puuainesta metsään ainakin sama määrä hehtaarille ,mitä Jesse sai mailtaan ainespuuta myyntiin.
Energiavehkeetkin olisi ollut olemassa kymmenen vuotta sitten ,mutta joutuivat romuksi ,kun asiakkast mielsivät onkivavat energiapuuksi. Tämä olisi oikean kaliiberin tavaraa. Se letkuremppakuva on näiltä samoilta saroilta. Joku sanoi koneen olevan liian iso kohteelle. Tässä se kävi paikoin pieneksi.
Uskon kyllä että tuon suorittavan jäljiltä saattaa 260m3:ta puuta haaskuun metsään jäädäkkin. Minun ei kyllä tarvii lähteä edes poltinpuusavotalle edellisen koneyrittäjän perään. Ainoastaan muutama ojan pohjaan jäätynyt kuitu taitaa kesällä tarvita noutaa pois ojaa tukkimasta. Niitä on mukava poltella kun niistä on jo maksukin perjantaina tilillä.
Läpimitan puolesta olisi monesta rungosta saanut tukin , mutta mutkat ja lahot olivat esteenä. Puusto on kooltaan varsin vaihtelevaa. Nuo muutamat männyt kokoluokkaa kahden tukin puita. Laatu vain ei riitä . Jätetään suosiolla säästöpuiksi.
Jätkä ei tainnut oivaltaa ,että kuvassa repäistään koivun haara irti ja karsitaan pölkyksi. Muu runko meneekin sitten kakisrelematta kouran läpi perinteiseen tapaan. Joskus joutuu repimään kuvan menetelmällä useitakin haaroja samasta rungosta. …että koivukuidun minimiläpimitta…jää hyvin usein haaveeksi mutkaisuuden ja pahojen oksien vuoksi. Painellaan pahimmat vähin ään
Suoriutuva. Katsoin eka kuvaa, että siinä on ilmeisesti napattu aika järeästä koivusta melkoisen pitkään kantoon tuo runko. Hyvä kun selostit, mitä olet puuhaillut, vaikkakaan en ihan nipsuttimeksi tuota kouraa sanoisi.
Kai siellä on tehty noita NIIN muodikkaita piiperoitten pökkelöitä. Maaliskuun hakkuun kuva Metsä-Groupin seinäkalenterissa yököttää eniten. Suorin ja komein tukkikoivu yksinäisellä paikalla tehty tekopökkelöksi. Ja siihen viereen pari Metsä-Groupin ”pökkelöä” toimaria laitettu viereen irvistelemään. Todella. Toivon maaliskuun ripeää taaksejääntiä.
Tekopökkelön katkaisulohdasta puu haarautui kahdeksi. Valmistin ne ja jätin tyviosan ,jota ei olisi pystytty kuutioimaan ,pystyyn. Työohjessa selkeä maininta tekopökkelöistä ja niiden aihioita tällä savotalla riittää.
Niin.. kuvassa ei ole mikään nipsutin. Sen aika oli ja meni kymmenen vuotta sitten. Kuvan savotta olisi ollut varsin käypäinen sille vehkeelle. Kaikki nurin ja energiaksi.
Suorittavahan alkaa olemaan näissä ravinnehäiriöissä jo niin ekspertti, että voisi alkaa tekemään pimeää bisnestä. Voi samalla ottaa neulas- tai lehtinäytteen ja lähetellä viljavuuspalveluun ja ottaa provikan välistä.
On se kone , kun osaa ravinnehäiriötkin kertoa ilman näytteiden ottamistakin suoraan, säästyy siltäkin viljavuuspalvelun menolta. Jospa tuossa onkin ollut savikkopelto ja jotkin kuusen latvat paleltuneet hallan takia aiemmin ? Savikolla koivut saattaa kasvaa huonosti muutenkin kuin ravinnehärön takia.
Kohde todellakin moniongelmainen. Hallakaan ei ole vieras käsite. Viuhkamaiset latvukset koivuissa ja lyhyet vuosikasvut ,mutta pitkät oksat kuusissa , juoruavat ravinne-epätasapainosta. Näitä kuvia kannattaa tutkailla tarkkaan ,jos miettii joutoalueiden metsittämistä. 50 vuoden päästä on tuskallista ihmetellä tapahtunutta ,jos homma menee jo alussa poskelleen. Tosin se ihmettelijä on lapsi tai lapsen lapsi.
Anneli toi esiin hyvä pointin ,mutta päätös nykyisistä toimista on omistajan. Kartalle rajatun palstan toimenpideohje on harvennushakkuu. Toimimalla toisin rikotaan kauppasopimusta. Kuvan kaltaiset palstat olisivat luonnonsuojeluintoilijoille oivallisia ostoskohteita. Hattu kiertämään ja ostoksille. Kaikki kiittää.
PS. Tintit pärjää kyllä.Tekopökkelöiden määrä nousee toiselle sadalle.
Pökkelöiden teko on täysin turhaa haaskausta. Puuhan ei luonnossa noin suinkaan ala koloontua. Jos terve runko jossa ei paljon lahoa ole jätetään noin katkaistuna luontoon se alkaa ensin lahota ja hapertua juurenniskasta ja kippaa siihen. Nähtyä jo omissa aika päiviä sitten. Eihän tikat sellaista puuta hakkaa jossa ei mitään evästä ole. Sitähän ne sieltä hakevat.
Jos on ravinne-epätasapainoa selvästi, niin mikä on lannoitussuositus ? Mitä ravinteita puuttuu ja minkä verran pitää lisätä ? Näkee kait senkin moton kopista paremmin kuin maanpinnalta.
Totean vain mahdollisuudet ,mihin tietyt oireet viittaavat. Ensin neulasanalyysi/viljavuustutkimus ja sen jälkeen tiedetään mitä tarvitaan ja kuinka paljon. Näillä seuduilla boori on yleinen niukkuustekijä niin metsissä kun pelloillakin. Viljavuustutkimus minullakin oli pohjana ,kun peltojani aikanaan lannoittelin. Tätä palstaa seuratessa kaikki kasvuhäiriöt tuntuvat johtuvan vain hirvistä.Jopa viuhkamainen koivun latvus kymmenessä metrissä tuomitaan hirven aikaansaannokseksi. Biologian tunnilla on nukuttu raskaasti.
Totean vielä kerran ,että joutomaiden metsitys kannattaa aloittaa maaperän ravinnetilan selvittämisellä ettei tehtäisi tuottamatonta työtä uudistettaessa.
Jesse: kuljettaja tekee juuri sellaista kuin työohjeessa edellytetään. Minusta suorittavan esimerkki siitä että tekopökkelö tehdään niistä haarapuista josta haaran ja tyven välistä ei tule lyhyistä kuitua on järkevä. Eihän se ole mitenkään hienoa sekään että kahden metrin haaralumppeja on metsänpohja täynnä.
No joo. Tuohan on konetyön suurin ongelma. Karsinta ei pysty toisen haaran rungon myötäiseen poistoon. Moottorisahametsuri tekee noista täyttä kuitua sahaamalla isomman rungon juuresta myötäisesti pienemmän haaran pois. Voi jopa vielä sahauksen muotoakin pyöristää. On metsiä joihin moto ei missään nimessä sovellu heti sellaisenaan. Joko tehdä kaksijakoisena, ensin manutyöllä tehdä metsä koneen käsiteltäväksi tai kokonaan manuna. Itse aloin peltohaavikkoa näin iltapuhteiksi juuri tehdä konetyösopivaksi poistamalla liikoja haaroja mitä yltää ja useimmat yltää. Muutaman vuoden päästä konetyö perään. Tulee sujuvasti tavaraa.
Joutomaiden metsitystä suunniteltaessa ravinneanalyysien tekeminen on täysin turhaa työtä kun boorinpuutos on niillä käytännössä kaikilla ja lannoitus on edullisempaa kuin se analyysi. Kivennäismaille siis aina booriliuos (esim Bortrac 15litraa/ha) glyfosaattiruiskutuksen yhteydessä ja turvemaille, etenkin turvesuon pohjille, tuhkalannoitus laadukkaalla tuhkalla. Ei pidä tehdä yksinkertaisesta asiasta turhan vaikeaa. Kuvien kohteelle boorilannoitus ei sikäli ole myöhässä että jos sinne odotetaan kuusialikasvosta niin boorilannoituksen kanssa ei kannata viivytellä.
Havukuidulla ja koivukuidulla on laatuvaatimuksissa, että kaksihaaraisia ei sallita. Tuossakin näyttää koulutus menneen ohi käsityskyvyn: Haarapuissa toinen haara katkaistaan pois. Siitä saa jäädä kymmenen sentin tynkä, johon suoritukseen motolla pitäisi päästä. Vaihtoehto – eikä ihan huono, on motokouralla repäistä haara irti ja mahdollisesti tehdä sekin ainespuutavaraksi, tai sitten ei.
Parin metrin haaralumpit ovat lähinnä osoitus ammattitaidottomasta ja haluttomasta kuskista.
Visalle tiedoksi että käytän akkutoimista Stihliä haavikon karsintaan. Se on hiukan polttomoottoria painavampi että käy kyllä enemmän ranteen päälle mutta tuntuu jotenkin helpommin hallittavalta yhden käden sahauksessa. Teräketju pysää nopeammin akkukoneen kierroksilta. Onhan se vähän vaarallistakin temppuilua kun pitää varoa ettei jätä sahaa ”hirteen” kun en viitsi montaa sahaa kuskailla. Välistä yllättää että rako ei lähdekkään avautumaan vaan vetääkin pikemminkin kiinni jos iso haara hiukankin on pinnissä viereistä puuta vasten. Vielä on kaikki onnistunut. Toki noissa ”väljyyksissä” on ollut haastavaa repiä haarat alas. Haapakin pännää kovilla oksillaan tosi tiukasti hanttiin pienestäkin ristissä olosta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsänhoito
Näyttää männikön sisällä olevalta, aikanaan hirvien suosimalta alueelta, jossa männyt on syöty pois ja koivut järsitty viallisiksi.
Jos joku metsäpalsta on mennyt vähän pilalle hoitamattomuuttaan tai jostain muusta syystä, niin ei se luulisi olevan motokuskille kovin suuri ongelma . Tuossakin pystyy vielä ihan hyvin liikkumaan isohkolla koneella puiden väleissä. Ehkä omistaja on halunnut tehdä tikkametsän ja jättänyt koivut kasvamaan omia aikojaan. Tuohon kun vielä tekisi muuutamia eurokantoja , niin kelpaisi tikkojen naputella pesäkoloja ja sen jälkeen pikku lintujen pesiä niissä.
Harvennushakkuu huonolaatuisessa, heikosti kasvavassa koivikossa, jossa kenties liian märkä savimaa.
Tuo oli siis kysymys.
Hyvän näköistä jälkeä. Varmaan ihan oikea toimenpide tuolle metsälle. Uskon että kuusta ilmaantuu vielä enemmän.
Nyt on tuotettava visalle pettymys. Palstan muutamat männyt ovat kuuskymppisiä. Rajan toisella puolella kasva vajaa kolmekymppinen männikkö on mukavaa katseltavaa.
Gla on enemmän jäljillä tällä kertaa ravinne-epätasapainon vaikutuksilla lisättynä.
Tässä olisi ollut oiva energiapuukohde. Nyt jää karsimatonta puuainesta metsään ainakin sama määrä hehtaarille ,mitä Jesse sai mailtaan ainespuuta myyntiin.
Energiavehkeetkin olisi ollut olemassa kymmenen vuotta sitten ,mutta joutuivat romuksi ,kun asiakkast mielsivät onkivavat energiapuuksi. Tämä olisi oikean kaliiberin tavaraa. Se letkuremppakuva on näiltä samoilta saroilta. Joku sanoi koneen olevan liian iso kohteelle. Tässä se kävi paikoin pieneksi.
Kuvan mukaan voisi päätellä koivujen olevan alle 20cm/rk.
Uskon kyllä että tuon suorittavan jäljiltä saattaa 260m3:ta puuta haaskuun metsään jäädäkkin. Minun ei kyllä tarvii lähteä edes poltinpuusavotalle edellisen koneyrittäjän perään. Ainoastaan muutama ojan pohjaan jäätynyt kuitu taitaa kesällä tarvita noutaa pois ojaa tukkimasta. Niitä on mukava poltella kun niistä on jo maksukin perjantaina tilillä.
Tarkoitin sitä savottaa ,josta kertyi 40m3 40 litraisia riukuja hehtaarilta.
Läpimitan puolesta olisi monesta rungosta saanut tukin , mutta mutkat ja lahot olivat esteenä. Puusto on kooltaan varsin vaihtelevaa. Nuo muutamat männyt kokoluokkaa kahden tukin puita. Laatu vain ei riitä . Jätetään suosiolla säästöpuiksi.
Hieman vaikeuksia käsittää, mitä on puuhattu ja millä?
-Nipsuttimella? EI! – Miksi latva katkaistu pystystä? – Eikö koivukuidun minimiläpimittaa tarvitse / voi noudattaa?
Jätkä ei tainnut oivaltaa ,että kuvassa repäistään koivun haara irti ja karsitaan pölkyksi. Muu runko meneekin sitten kakisrelematta kouran läpi perinteiseen tapaan. Joskus joutuu repimään kuvan menetelmällä useitakin haaroja samasta rungosta. …että koivukuidun minimiläpimitta…jää hyvin usein haaveeksi mutkaisuuden ja pahojen oksien vuoksi. Painellaan pahimmat vähin ään
…siis painellaan pahimmat turilaat vähin äänin raiteeseen.
Suoriutuva. Katsoin eka kuvaa, että siinä on ilmeisesti napattu aika järeästä koivusta melkoisen pitkään kantoon tuo runko. Hyvä kun selostit, mitä olet puuhaillut, vaikkakaan en ihan nipsuttimeksi tuota kouraa sanoisi.
Kai siellä on tehty noita NIIN muodikkaita piiperoitten pökkelöitä. Maaliskuun hakkuun kuva Metsä-Groupin seinäkalenterissa yököttää eniten. Suorin ja komein tukkikoivu yksinäisellä paikalla tehty tekopökkelöksi. Ja siihen viereen pari Metsä-Groupin ”pökkelöä” toimaria laitettu viereen irvistelemään. Todella. Toivon maaliskuun ripeää taaksejääntiä.
Alkaa UPM:n lehtipuuystävällisyys pian ottaa huomiota tässä taloudessa.
Tekopökkelön katkaisulohdasta puu haarautui kahdeksi. Valmistin ne ja jätin tyviosan ,jota ei olisi pystytty kuutioimaan ,pystyyn. Työohjessa selkeä maininta tekopökkelöistä ja niiden aihioita tällä savotalla riittää.
Niin.. kuvassa ei ole mikään nipsutin. Sen aika oli ja meni kymmenen vuotta sitten. Kuvan savotta olisi ollut varsin käypäinen sille vehkeelle. Kaikki nurin ja energiaksi.
On niin surkean alakuloista koivikkoa, että ainakin osan alueesta olisi voinut jättää suosiolla tinttien ja tikkojen ruokamaiksi.
Suorittavahan alkaa olemaan näissä ravinnehäiriöissä jo niin ekspertti, että voisi alkaa tekemään pimeää bisnestä. Voi samalla ottaa neulas- tai lehtinäytteen ja lähetellä viljavuuspalveluun ja ottaa provikan välistä.
On se kone , kun osaa ravinnehäiriötkin kertoa ilman näytteiden ottamistakin suoraan, säästyy siltäkin viljavuuspalvelun menolta. Jospa tuossa onkin ollut savikkopelto ja jotkin kuusen latvat paleltuneet hallan takia aiemmin ? Savikolla koivut saattaa kasvaa huonosti muutenkin kuin ravinnehärön takia.
Kohde todellakin moniongelmainen. Hallakaan ei ole vieras käsite. Viuhkamaiset latvukset koivuissa ja lyhyet vuosikasvut ,mutta pitkät oksat kuusissa , juoruavat ravinne-epätasapainosta. Näitä kuvia kannattaa tutkailla tarkkaan ,jos miettii joutoalueiden metsittämistä. 50 vuoden päästä on tuskallista ihmetellä tapahtunutta ,jos homma menee jo alussa poskelleen. Tosin se ihmettelijä on lapsi tai lapsen lapsi.
Anneli toi esiin hyvä pointin ,mutta päätös nykyisistä toimista on omistajan. Kartalle rajatun palstan toimenpideohje on harvennushakkuu. Toimimalla toisin rikotaan kauppasopimusta. Kuvan kaltaiset palstat olisivat luonnonsuojeluintoilijoille oivallisia ostoskohteita. Hattu kiertämään ja ostoksille. Kaikki kiittää.
PS. Tintit pärjää kyllä.Tekopökkelöiden määrä nousee toiselle sadalle.
Pökkelöiden teko on täysin turhaa haaskausta. Puuhan ei luonnossa noin suinkaan ala koloontua. Jos terve runko jossa ei paljon lahoa ole jätetään noin katkaistuna luontoon se alkaa ensin lahota ja hapertua juurenniskasta ja kippaa siihen. Nähtyä jo omissa aika päiviä sitten. Eihän tikat sellaista puuta hakkaa jossa ei mitään evästä ole. Sitähän ne sieltä hakevat.
Parempi jättää sellainen pölkky suosiolla pystyyn ,jota ei voi runkomuodon takia mitata . Tällä palstalla sellaisia riittää.
Jos on ravinne-epätasapainoa selvästi, niin mikä on lannoitussuositus ? Mitä ravinteita puuttuu ja minkä verran pitää lisätä ? Näkee kait senkin moton kopista paremmin kuin maanpinnalta.
Aika rajua hylkyä. jos minulle tehtäisiin tuollaista hakkuu keskeytyisi todella nopeasti. Ja kuski vaihtuisi.
Totean vain mahdollisuudet ,mihin tietyt oireet viittaavat. Ensin neulasanalyysi/viljavuustutkimus ja sen jälkeen tiedetään mitä tarvitaan ja kuinka paljon. Näillä seuduilla boori on yleinen niukkuustekijä niin metsissä kun pelloillakin. Viljavuustutkimus minullakin oli pohjana ,kun peltojani aikanaan lannoittelin. Tätä palstaa seuratessa kaikki kasvuhäiriöt tuntuvat johtuvan vain hirvistä.Jopa viuhkamainen koivun latvus kymmenessä metrissä tuomitaan hirven aikaansaannokseksi. Biologian tunnilla on nukuttu raskaasti.
Totean vielä kerran ,että joutomaiden metsitys kannattaa aloittaa maaperän ravinnetilan selvittämisellä ettei tehtäisi tuottamatonta työtä uudistettaessa.
Jesse: kuljettaja tekee juuri sellaista kuin työohjeessa edellytetään. Minusta suorittavan esimerkki siitä että tekopökkelö tehdään niistä haarapuista josta haaran ja tyven välistä ei tule lyhyistä kuitua on järkevä. Eihän se ole mitenkään hienoa sekään että kahden metrin haaralumppeja on metsänpohja täynnä.
No joo. Tuohan on konetyön suurin ongelma. Karsinta ei pysty toisen haaran rungon myötäiseen poistoon. Moottorisahametsuri tekee noista täyttä kuitua sahaamalla isomman rungon juuresta myötäisesti pienemmän haaran pois. Voi jopa vielä sahauksen muotoakin pyöristää. On metsiä joihin moto ei missään nimessä sovellu heti sellaisenaan. Joko tehdä kaksijakoisena, ensin manutyöllä tehdä metsä koneen käsiteltäväksi tai kokonaan manuna. Itse aloin peltohaavikkoa näin iltapuhteiksi juuri tehdä konetyösopivaksi poistamalla liikoja haaroja mitä yltää ja useimmat yltää. Muutaman vuoden päästä konetyö perään. Tulee sujuvasti tavaraa.
Olehan Jesse varovainen sen Tilhin kanssa kun sillä sinne ylös kurkottelet!
Joutomaiden metsitystä suunniteltaessa ravinneanalyysien tekeminen on täysin turhaa työtä kun boorinpuutos on niillä käytännössä kaikilla ja lannoitus on edullisempaa kuin se analyysi. Kivennäismaille siis aina booriliuos (esim Bortrac 15litraa/ha) glyfosaattiruiskutuksen yhteydessä ja turvemaille, etenkin turvesuon pohjille, tuhkalannoitus laadukkaalla tuhkalla. Ei pidä tehdä yksinkertaisesta asiasta turhan vaikeaa. Kuvien kohteelle boorilannoitus ei sikäli ole myöhässä että jos sinne odotetaan kuusialikasvosta niin boorilannoituksen kanssa ei kannata viivytellä.
Havukuidulla ja koivukuidulla on laatuvaatimuksissa, että kaksihaaraisia ei sallita. Tuossakin näyttää koulutus menneen ohi käsityskyvyn: Haarapuissa toinen haara katkaistaan pois. Siitä saa jäädä kymmenen sentin tynkä, johon suoritukseen motolla pitäisi päästä. Vaihtoehto – eikä ihan huono, on motokouralla repäistä haara irti ja mahdollisesti tehdä sekin ainespuutavaraksi, tai sitten ei.
Parin metrin haaralumpit ovat lähinnä osoitus ammattitaidottomasta ja haluttomasta kuskista.
Visalle tiedoksi että käytän akkutoimista Stihliä haavikon karsintaan. Se on hiukan polttomoottoria painavampi että käy kyllä enemmän ranteen päälle mutta tuntuu jotenkin helpommin hallittavalta yhden käden sahauksessa. Teräketju pysää nopeammin akkukoneen kierroksilta. Onhan se vähän vaarallistakin temppuilua kun pitää varoa ettei jätä sahaa ”hirteen” kun en viitsi montaa sahaa kuskailla. Välistä yllättää että rako ei lähdekkään avautumaan vaan vetääkin pikemminkin kiinni jos iso haara hiukankin on pinnissä viereistä puuta vasten. Vielä on kaikki onnistunut. Toki noissa ”väljyyksissä” on ollut haastavaa repiä haarat alas. Haapakin pännää kovilla oksillaan tosi tiukasti hanttiin pienestäkin ristissä olosta.