Vertailupohjaa suojuspuu- ja kaistalehakkuu kuviolle, (metsä-masan aiemmat kuvat)
Vanhapelto OMT n.2 ha, laikkumätästetty, istutettu 2002 kaksivuotiailla ku-taimilla taimet suojattiin taimitassuilla, jossa oli boorilisäys.
Nyt 18:ta kasvukauden jälkeen kuviolla on ppa 28-30, pituus 10 m ja puuta n. 150 m3/ha
Kahdessa edelisessä kuvassa luontaisesti syntyneet kuviot on melkein 10 vuotta vanhempia ja taimikot ovat vasta isontaimikon vaiheessa !
Hieno esimerkki pellon metsittämisen onnistumisesta! Vähän purtavaa jk-faneillekin.
Hyvältä näyttää. Vähentyikö heinäntorjunnan tarve taimitassuilla?
Hyvin on lähtenyt kuusikko kasvuun. Olisiko kuitenkin lähempänä 100 mottia/ha kuin 150 ?
Ensiharvennusta kohta?Rinnankorkeus läpimitta varmaan jo 15-17cm?
Toivottavasti näitä käytännön uudistamis kokemuksia luetaan ja sisäistetään laajasti, myös ns. jk- fanitkin !
Näillä kolmen kuvan sarjalla (taimettumisen tulos, kaistalehakkuun jälkeen ja pellon metsitys) halusin tuoda esille viljelyn onnistumista ja siitä miten kukin menetelmä vaatii aikaa ja huolenpitoa.
Kaikille uudistamilleni kuvioille on syntymässä ainakin keskinkertaiset nuoret metsät, mutta aikaa siinä hukataan ja lisäksi maapohjan tuottokyky on kahdessa ensimäisessä kuvauksessa vajaalla käytöllä.
Tassu mättään päällä paljastaa taimen pitkästä kasvillisuudesta, jota kyllä riittää polettavaksi, tassuun on myös imeytetty booriravinne, joka esti kasvuhäiriöiden syntymistä, vaikka pelto oli toistakymmentä vuotta kesantona, ennen metsitystä.
On tosi hieno taimikko. Jotkin sen vain osaa tuon uuden metsän luoda. Työtä se vaatii eikä laiskalle sovi, mutta on jälkikin hienoa.
Hieno tulos.
Itselläkin olisi omt peltoa. Nokkosmeri myrkytettiin viimekesänä. Alla ohut sammal. Kehtaisiko istuttaa jo tänä kesänä jos hetkeen ei nouse rikkakasveja ?
Naapurissa laittoivat 4000/ha. Siitä joulukuusia myyntiin ja nyt olis tukkia enskassa. 24vuotias kuvio. Tiheys jotain 2000+
Harvennusajankohta kuviolla ei aivan vielä ole, parimetriä saa lisäpituutta hujahtaa, ja alaoksatkin saisi hieman kuivua. Koealalla keskijäreys oli 14,5 cm rinnankordella, kuvion sisällä on vaikea mitata ja liikkua, korkein ppa oli 34 m2/ha.
Metsuri motokuski, taimikon alkuvaiheet oli tässäkin kaikista vaikein, olihan siinä työtäkin, mutta huolenpitoa se vaati sitäkin enemmän.
Kahden hehtaarin kuvio ei vielä ole ylivoimainen silmällä pidettävä, oikea-aikainen käynti ja heinääminen kuviolla helpottaa ja rauhoittaa kummasti metsänomistajaa.
ps. voin kerrata näitä peltojuttuja vielä tuonnenpana !
Hyvällä huolenpidolla hyvä lopputulos. Entiset pellot työläitä, mutta vaivan kannattaa, kasvu uskomaton sitten palkkana. Kokemuksesta voin sanoa, että kymmene ha on kyllä sitten sellainen silmällä pidettävä, että osan jää pakostakin huonommalle heinäykselle. Mutta harvennus aikanaan tasaa pikkupuutteet .
Boori on ihme aine. Semmoisia puolen metrin vuosikasvuja tulee helposti, kun sitä olen laittanut puutosalueille. Nämä siis jotain parin metrin korkuisia kuusia.
Ola_Pallonivel, Kivennäismaiden boorinpuutosta korjaavia lannoitteita taimikoihin ja nuoriin metsiin on esim. Ecolan BT-300 ja Yara Boororavinne.
Näiden käyttömäärä on 300 kg/ha. Lannoitus näyttää korjaavan boorinpuutoksen jo vuoden sisällä ja kasvuvaikutukset huomaa 3-4 vuodn kuluessa.
Pellon metsitys on nyt ajankohtainen. Pelto joka on ollut viljelemättä jo vuosia sen vesitalous todennäköisesti ei ole kunnossa, Kaivuri muokkaus on pellolle sopiva joko laikku- tai kääntömätästys, kaivurilla syntyy myös helposti tarpeellinen niska- ja sarkaojien perkuu. Ojanvarret ja pajupuskat on hyödyllistä raivata siinä vaiheessa pois ja perään maataloustraktori levittimellä heinän- ja vesakontorjunta-aineet.
Kun viljelyalue on valmis istutuksen kanssa ei kannata aikailla, taimet niin syvään kun putkella saa, tiivistys ja tassupäälle, joko painojen kanssa tai kepillälukittuna.
Puuki oikeassa. Tuossa ei sataa enempää ha:lla ole ainakaan kuitukäyttökokoa. Jos neulasetkin laskee niin mikäettei.
Hyvä jees, Tosiaan nuoressa villisti kasvavassa metsässä on minimikuidun jälkeinen osa suhteellisen suuri verrattuna sitä ainespuun määrään !
” Kommentti edelliseen, puumäärä / ha = kokonaiskasvua ! ” Kevät istutuksessa oli tuuriakin, istutus aika oli toukokuun puolivälissä, tooukokuun alku oli ollut auringoista ja kuivaa. Istutus aikaan sää muuttui sateiseksi, jota kesti toukokuun viimeiselle viikolle asti. Maa oli jo lämmennyt, sateesta oli hieman haittaa istuttajille, mutta kuusen taimille se oli hyvä asia.
Kaksi ensimmäistä vuotta meni helposti, tarkasteltiin taimien pystyssä pysyminen ja tassut ym. Kolmaskasvukausi toi jo valokasvit, angervo, vadelma, metsälauha, paju ja pihlajan alkuja, rönsy ulottui pahimmillaan jo miestä rintaan saakka. Aluksi rönsyistä oli varjostava/suojaava vaikutuskin, mutta seuraavat vuodet vaatikin jo enenmän silmälläpitoa, heinän polkemista ja raivurityötä.
Peltotaimiksi tulisi valita tanakat, sopusuhtaiset ja vähintään 2:si vuotta vanhoja taimia. Heinän- ja vesakontorjunta jouduttiin tekemään kaksikin kertaa kesässä. Taimisuoja oli apuna myös taimen löytämisessä, tassun kohdalla oli reikä, josta voi löytää taimen. Osalla alueesta oli käytössä myös taimikepit.
Oliko teillä myrkytystä mitään ennen istutusta ? Oliko mätästystä ?
Hämis, Tälle pellolle ei tullut kemiallista heinän torjuntaa. Mutta jos ympäristön kannalta torjunta-aineesta ei ole haittaa, niin kannattaa käyttää, sillä saa vähennettyä rönsyjen villiintymistä ja heinäämisen tarvetta taimien ollessa vielä pieniä. Maataloustraktori + suisku on nopea ja sopivasti maastokelpoinen torjunta-aineen levitykseen.
Manuaalista heinäntorjuntaa tehtäessä kääntömätästys olisi parempi muokkaustapa kun laikkumätästys. Laikunkuopat yllättää aina heinääjän joka on pelastamassa taimia, varsinkin jos työssä on aputyövoimaa tai talkoolaisia.
Pellon istutusalue vaatii huolenpitoa, kuvio kannattaa kierrellä useamman kerran kasvukaudessa ja tehdä vaikein alue ensin. Jos reheväkasvuisen pelon metsitysalue on heinäämättä ja raivaamatta vuodenkin, silloin menetetään hyväkasvuisia taimia ja tehtyä työtä.