80-luvun lopulla istutettu kuuset pellolle. Sen jälkeen ei olekaan mitään tehty. Seuraava operaatio avohakkuu?
80-luvun lopulla istutettu kuuset pellolle. Sen jälkeen ei olekaan mitään tehty. Seuraava operaatio avohakkuu?
Metsänhoito
Tai kasvatuslannoitus nyt ja 8 vuoden päästä paaliin.
Raha haisoo tuossa kohteessa. Eikä aliskasvusto haittaa, hyvä uudistaa kunhan ei maata liikaa kaiva.
Mikäli metsä säilyy terveenä, puusto kannattaisi lihottaa sorvin mittoihin. Kuvan levottomia runkoja saa siten arvokkaampaan ptl:iin.
”Tai kasvatuslannoitus nyt ja 8 vuoden päästä paaliin.”
Näytää olevan sen verran tiheää, että kasvua rajoittava tekijä ei ole typen määrä. Vaikka kuvassa ei latvuksia näykkään, niin olettaisin, että kavua rajoittava tekijä on tässä tapauksessa on neulasten määrä, eli vihreän latvuksen osuus. Puu ei pysty silloin hyödytämään lisätyä typpeä.
Kyllä itsekkin tuohon avohakkuuta suosittelisin. Tuollaisessa metsässä harvennus altistaa aika isolle tuhoriskille.
Mitä on Hdom ja d 1,3? Onko vihreää latvusta miten?
Avohakkuu. Ei reagoi harvennukseen enää millään lailla vuosikymmeneen. Ja tuulituhon riski on korkea. Kun ois edes muutama raudus seassa niin voisi kokeilla ihan ilman muokkausta. Sen verran koneet rikkovat maata että koivun siemen kyllä itää. Ja kun ei ole aluskasvustoa niin mätästyksen etu heinäntorjunnassa/kilpailuedun annossa on mitätön. Vesikään ei taida tuossa olla ongelma.
Tai jos pieni ala niin koivun istutus kuokalla suoraan maahan ilman mättäitä? Voi olla halpa ja helppo uudistaa.
Niin, iän puolesta ei olisi hätää, mutta hoitamattomuus näkyy konkreettisesti oksiston kuivumisena. Jos tuo olisi edes kerran laatuharvennettu, tukkisaalis olisi toisenlainen.
Elävää latvusta korkeintaan neljäsosa pituudesta. Siksi ei mahtunut edes kuvaan. d1,3 keskimäärin ehkä 20-25 cm, en mitannut kun ei ole oma palsta. Jos olisi niin en taitaisi lähteä enää väljentelemään, ollaan kuitekin mäen laella ja taso lähellä 180 m meren pinnasta. Sääli kun on jäänyt harventamatta, on todella reheväkasvuista mäkipeltoa, mutta minkäs teet.
No jos tuollaisen harventaa niin varmuudella kaksi seurausta:
– Neulaset varisee ja kasvun elpyminen ottaa todella pitkään. Jopa 5-10v.
– Tuulituhoriski on todella iso ensimmäiset kaksi vuotta.
Suositus: päätehakkuu viiden vuoden sisällä.
Avohakkuun kannalle asetun. Itselle tuli tilakaupassa kuvan kaltainen kuusikko, joskin kymmenen vuotta vanhempi iältään , eikä peltoon istutettua. Myin toissavuotena aukoksi, runkohinta 80€ 400m3 hehtaarilta oli saldo. Sekin oli harventamatonta kuvan kaltaista, vain luonnon poistumaa oli . Yhdyn kokemuksesta edelliseen kommenttiin.
Avohakkuuhan siinä seuraava toimenpide, mutta se ajoitus pitää jokaisen itse ratkaista. Itse kasvattaisin kunnes alkaa luonnonpoistumaa olla liiaksi. Vakuutus kannattaa pitää voimassa, ja seurata tuhoja. Se voi vielä 15-20 vuottakin kasvaa hyvin, jos lahovikaa ei ole, kun on noinkin tasakokoista. Tulee tukkiakin sitten enemmän. Tuollaisen kanssa olisi hyvä vähän kytätä hintahuippua.
”… kunnes alkaa luonnonpoistumaa olla liiaksi..” on kyllä jo herätty myöhässä. Ei siinä enää ”kytätä hintahuippuja”, sillä kasvun arvonlisä hupenee joka vuosi vain kiihtyvästi.
Päätehakkuu seuraavaksi, muista vain tehdä huolellinen ennakkoraivaus että hakkuu onnistuu kitkattomasti.
OMT:n pohjan peltoravinteet näyttää olevan sopivia myös metsänkasvatukseen. Kiihtyvä kasvu ei ole vieläkään lakannut, joten lannoitus toisi siihen lisää katkeamatonta lisäkasvun vuosia.
Kokenut kaiken tietää” olen samaa mieltä, että nyt syntyy kisäkasvua uskomattoman paljon, kun pitkään runkoon lisääntyy paksuutta ja minimi tukin läpimitta siirtyy latvaa koden, mikä lyhentää kuituosan pituutta.
Harvalta näyttää siihen nähden, että koskaan ei ole mitään tehty.
Kun rk-läpimitta on jo 20-25cm niin aiemmista kommenteista on helppo olla samaa mieltä. NP-lannoitus, vähintään 5v odottelu ja sen jälkeen voi alkaa kyttäämään myyntipaikkaa aukoksi. NP:ssä tulee hyvin myös booria, joka on usein/aina vähissä vanhoilla peltopohjilla.
Ajankohta riippuu myös pituudesta, ainakaan alle 20m ei kannata päätehakkuuta tehdä.
Keskenkasvuista metsää, eli harvennus ja myöhemmin mahd.tuulenkaatojen keräilyä.
”Päätehakkuu seuraavaksi, muista vain tehdä huolellinen ennakkoraivaus että hakkuu onnistuu kitkattomasti.”
Tämä kuvio on nopeasti ennakkoraivattu.
”Tämä kuvio on nopeasti ennakkoraivattu.” – Heh joo.
Mutta siellä kyllä näkyy pienempää puuta maassa. Voi olla luontaisesta kuollutta ja kaatunutta mutta hieman kyllä ihmettelen jos kuviolle ei ole istutuksen jälkeen tehty mitään.
Jos välttämättä haluaa harventaa niin tässä tapauksessa se tulisi tehdä käsipelillä ja ajo mönkijällä, Alstorilla tms. Ja hyvin varovasti altapäin.
Mitään isompaa hyötyä jäävälle puustolle ei tästä kuitenkaan olisi. Valtapuut ovat valtapuita ja niiden kasvu ei juurikaan lisäänny vaikka tuosta alta jotain poistettaisiin. Varovankin harvennuksen jälkeen jäävä puusto altistuu tuhoille ja aivan turhaan. Yläharvennus ei tuossa tietenkään tule kyseeseen.
Kasvatuslannoitus voisi olla ihan hyväkin ajatus, ilman harvennusta tietysti. Valtapuiden latvojen rehevyyttä ja pituuskasvua voi koittaa tarkastella. Vaikea kuvailla, mutta jos näkyy keskimääräistä pitempien puiden latvoissa merkkejä siitä, että paremminkin voisi kasvaa, niin NPB lannoitus voi tuottaa tuossa hyvin vaikka kantolaikkoon ei suurta vuosiluston kasvua ilmestyisikään.
No juu on tehty, on heinätty silloisen omistajan toimesta muutamankin kerran. Siksi on taimet hyvin selvinneet, ei ole aukkoja. Rungot on tosiaan parin metrin välein, silloisen istutustiheyden mukaan. Voi olla osa lähempänäkin. Vaikka ei olekaan oma palsta niin on tullut läheltä seurattua kymmeniä vuosia. Maassa olevat lahot on vuosia sitten olleen tykkylumen jäljiltä katkenneita latvoja. Lannoittaminen ei tullut mieleen kun kasvupaikka luokka on käsittääkseni OMT.
Erikoinen tapaus sikälikin että tilasta tehtiin kaupat noin 20 vuotta sitten, ostaja tarjosi reilusti yli pyynnin joka sekin oli jo 20 % yli summa-arvion. Ei kuitenkaan ole tehnyt yhtään mitään koko tilalla, männiköissä enska tekemättä (ikä niissäkin nyt jo yli 45 vuotta) ja taimikot raivaamatta. Taimikot on jo pilalla, kuusi on vaihtunut hieskoivuun, männiköissä elävää latvusta vielä vähemmän kuin näissä kuusissa.
OK pellolla voi tosiaan heinikon takia selvitä ilman luontaista lehtipuuta, jolloin se jää istutustiheyteen miinus kuolleet. Kuvasta on aina vaikea arvioida tiheyttä.
Kuvasta on vaikea arvioida myös luston paksuutta. Se tulisi tietää että osaisi sanoa kasvatetaanko vai laitetaanko nutulleen.
Luokatonta kommentointia.
Petkeles! Nyt sinulla on palstan tason nostoon konkreettinen tilaisuus!