Ojanpenkkaan on syntynyt luontaisia männyntaimia, joita olen vuosien mittaan suoristellut aina talven jälkeen ja tässä tämän kevään tilanne. Väittääkö vielä joku, että jatkuva kasvatus onnistuu männyllä?
Ojanpenkkaan on syntynyt luontaisia männyntaimia, joita olen vuosien mittaan suoristellut aina talven jälkeen ja tässä tämän kevään tilanne. Väittääkö vielä joku, että jatkuva kasvatus onnistuu männyllä?
Metsänhoito
Sikäli harvinainen tilanne, ettei mäntyjä ole syöty. Minulla nuo alikasvokset on tuossa vaiheessa jo kuolleet parin syöntikerran tuloksena.
SInänsä kun luonto on tietyn järjestyksen asioille luonut, sitä kannattaisi vihreidenkin kunnioittaa. Valopuiden pitää saada valoa, kuusi pärjää vähemmälläkin. Mutta kuusen alla kuusikin on vaikeuksissa. Siksi sukkessiossa on luonut kaksi mekanismia: Iso ja pieni kierto. Rusinoita ei tuossa pullassa ole. Ne luonto on päättänyt kasvattaa Suomea selvästi lämpimämmässä ilmastossa ja sitä seikkaa ei edes ilmastonmuutos metsän osalta mihinkään muuta. Maapallon pyörimisakselin kallistus ja mannerlaattojen liikkeet on eri asia kuin ilmastonmuutos.
Jos tämä olisi hakkaamalla tehty pienaukko, niin montako tukkikokoista puuta tästä kohdalta mielestäsi puuttuisi?
Tuo on juuri sellainen reikä, jollaisilla jk:ssa tehdään tilaa taimettumiselle. Jos tuosta muutaman aarin alueelta puuttuu muutama tukkipuu, käsittely laajennettuna hehtaarille vaikutus olisikin jo ihan jotain muuta kuin kuvassa.
Yksi tukki kaadettu? Pienaukko?
Minusta tuo ei ole pienaukkoa nähnytkään. Näyttää 5x5m alueelta josta on yksi iso puu kaadettu ja ympärillä tiheä taimikko. Isonna aukkoa 50x50m jolloin puhutaan pienaukosta ja tutki asiaa sitten. Myös jk metsässä ympäristönkin täytyy olla sen verran harvaa että aurinko paistaa reilusti taimelle.
Sitten kun vuosien päästä käydään noita pienaukkoja harventamassa koneellisesti niin onhan se hienoa.
Kahden tukin aukko ja on kolmion muotoinen 10*10*0,5=50 m2.
Kuusia olisi kannatanut istuttaa 4..6 kpl ja olisivat nyt 20 kasvuvuoden jälkeen 5m pituisia.
Pienaukot käsitellään samalla kun ympäröivää muutakin metsää hakataan. Ei niitä erikseen kierrellä.
Onhan tuo aivan olemattoman pieni aukko eikä ole mitään tekemistä jk:n pienaukkojen kanssa. Kyllä, ympäröivääkin metsää pitää harventaa aika reilustikkin niin kyllä se sitten valokin riittää. Tuota olen harrastanut jo silloin kun jk:sta ei edes puhuttu mitään. Laitan kuvia ihan lähiaikoina, senverran mielenkiintoa näyttää herättävän tuo aihe vaikka ihan turhaakin kohinaa paljon.
Lähinnä on kyse ”reiästä” joka ei ole mielenkiinnon arvoinen. Pienaukoista puhuttaessa on mittasuhteeksi löydetty 30 aaria, joka siis osalle teistä pitäisi vääntää rautalangasta mutta joku voisi käsittää, että se on esim 50 m x 60 metriä.
Sen kokoinen aukko ei kyllä parastaan anna, koska suuremmissakin aukoissa tahtoo reunat kärsiä ympärillä olevasta pystymetsästä.
Minä en jaksa ymmärtää tuota jatkuvan peitteisyyden vaatimusta. Uudistetaan metsä miten tahansa, sen maaperä on peitteetön korkeintaan pari vuotta. Miksi tuokin homma pitää tehdä vaikeimman jälkeen? Ylilyönnit on havittu ja niistä on opittu, ei liian kovia muokkausmenetelmiä ja istutus, kylvö ja siemenpuumenetelmt ovat jo aika pitkälle opittuja. Kiitos metsäopetuksen ja – neuvonnan.
Ympärillä on siis nuorta metsää eli varjostus on aika minimalista. Harvassa olevat isommat puut silti riittää varjostamaan mäntyä. Ollaan lähinnä avohakkuussa, jos tuohon nyt aletaan hakkuilla valoa tuomaan.
Jätkä laukoo asiaa.
Minulla on metässä sellainen 10*30m aukko. Syntyi moton ajouran ympärille kun hakkuun jälkeen tuuli kaatoi siitä toistakymmentä isoa kuusta. Minusta se on liian pieni että sille kannattaisi tehä mitään. Kymmenen vuoden päästä teen avohakkuun ja muokkaan ja istutan tuonkin alan. Minusta pienaukkokin on senverran iso ettei isotkaan kuuset varjosta kuin laitamilta, pääosin auringon paiste pääsee, silloin voi jotain odottaa.
Melko äskettäin olivat tutkijat tutkineet pienaukkojen taimettumista ja taimien kasvua turvemailla. Pienin aukko oli 10 m halkaisijaltaan ja suurinkin alle 500 m² . Yksi johtopäätös oli että sitä isommissa (pienaukko max 30 a) taimettuminen ei onnistuisi tod.näk. yhtä hyvin kuin niissä ihan pienissä (aluskasvillisuuden rehevöitymisen takia) .
Käytännössäkin nähtyä, että helposti kovin laikkuiseksi jää alikasvostaimikko varsinkin kangasmailla.
Pienaukoksi ymmärrän yhden tai useamman tukkipuun vaatiman kasvualan 15..100 neliömetriä jatkuvan kasvatuksen metsässä, kun hakkaaja siitä poistaa tukkipuun tai useamman, jossa varttuu sitten ensin useampi siemenestä lähtenyt taimi ja lopulta tukkipuita harvennusten jälkeen. Ei sovellu männylle eikä koivulle.
Jatkuvassa kasvatuksessa pienaukon määritelmä alle 0,3ha (30 aaria) on aika mukava.
Ne ovat siemenpuuaukkoja. Minulla tällä n. 3ha palstalla, josta kuva, kaikki kuviot ovat olleet alle puolen hentaarin siemenpuineen ja kyllä niissä valoa riittää mäntyjen ja koivunkin kasvaa. Hakkuussa 5 vuotta sitten, jossa poistettiin kaikki vanhat mäntyryppäät ja siemenpuut (jo aiemmin oli hakattu kaikki koivut pois), mäntyjen keskikoko oli vajaa kuutio. Tämä kanavanvarsipalsta on yllättävän hyvää hiekamaata männyille ja mänty uudistuu siemenestä hyvin. Kaikki kuuset ovat istutettuja. Yksi ”pienaukon” kokoinen koivuylispuumetsikkökin löytyy. On vielä pysyssä istutetuille kuusentaimille hallaa vastaan.
Viimeisin vuosikasvu on vähäisempi kuin kituvassa rämemännyssä. Joka vuosi näyttää vain entistä lyhyemmältä.