Puupellossa

Kommentit (31)

  1. suorittava porras

    Näitä puuriveja seuraamalla pääsee koivuvoittoisen.. kautta käytäväväharvennus kuvan kohtaan. Väliä vain runsas 100 metriä.

  2. Mitäs mieltä suorittava on, onko harvennus ollut ajallaan, eli onko elävän latvuksen pituus 60 % näitten kuusten pituudesta?

  3. suorittava porras

    Ei pahasti myöhässä. Olisi ollut tehtävissä jo pari vuotta sitten ,mutta huonot talvet ja pehmeä varasto ovat olleet korjuun esteenä. Tässä on vain malli siitä ,että kuusi kasvaa paremmin omana lajinaan verrattuna siihen ,että koivut kiusaavat.
    Kuvat tulivat vähän viiveellä ,mutta kaikki ovat samalta kohteelta. Tässä näkyy tilanne parhaiten onnistuneesta paikasta pellonmetsityskohdetta. Koivuvoittoisella alueella tukkikokoon ei ole päästy. Ääriesimerkki kuvassa ”käytäväharvennus”. Toivottavasti kuvista löytyy eväitä niille ,jotka aikovat lähiaikoina metsittää peltoja ja joutomaita. Kun katsot tilannetta kuvasta ”laatu edellä”tähän kuvaan asti ,näet uhkat ja mahdollisuudet .

  4. Harvennus on selvästi myöhässä metsän hyvän kasvun kannalta. Aikaisempi harvennus olisi pelastanut paljon sieltä koivun ylispuukohdistakin.

  5. Gla

    Kuva kertoo lähinnä siitä, että pieni hoitorästi ei rankaise kuusikkoa yhtä pahasti kuin sekametsää. Sitä en vieläkään tajua, mikä on suorittavan intressi toistuvasti lähettää kuvia rästisekametsistä ja valistaa meitä sekametsien riskeistä verrattuna edes jollain tavalla hoidettuun kuusikkoon.

    Keskustelupalstan puolella puidussa hesarin jutussa prof. Koivula otti puheeksi tasarakenteisen yhden puulajin metsien riskit. Ne ei motokuskia kiinnosta ollenkaan, vaikka kyse on sentään elämästä ja kuolemasta. Kuvan kohteessa tuskin on edes aluskasvillisuutta, vaikka kohta varmaan saammekin tietää mahtavista mustikkasadoista ja metsoparvista, joita tuolla on.

  6. suorittava porras

    Mitähän varten näitä kuusia sitten istutetaan? Mielestäni on varsin ymmärtämätöntä jättää ne koivujen raiskattavaksi . En ole vastustamassa sekametsiä. On vain pidettävä huolta siitä ,että joka lajille on riittävästi tilaa . Tilan puutteeseen tukehtuneita istutuskuusikoita on jo ihan riittävästi. Tälläkin palstalla on yritys ollut ihan hyvä ja noudatettu aikansa oppeja. Koivua jätettiin varapuuksi ja varavarapuuksi kuvasarjassa näkyvin seurauksin. Kuvassa kasvaa tukkimetsää,koivujen seassa ei edes kunnon kuituja.

  7. Tuolla aiemmin suorittava mainitsi kuitenkin koivujen tukkiprosentin olevan viidentoista luokkaa. Kuusista ei tullut kai lainkaan. Miten noin ristiriitaista höpinää jatkuvasti?

  8. Onhan tuo aina sankaritarina vailla vertaa ainakin Maaseudun Tulevaisuudenkin jutuissa kun aloitteleva metsän perinyt alkaa hoitaa taimikoita. Juuri tänä iltana taisin lukea kun nais-mo. kehuskeli raivanneensa kaiken koivun taimikosta pois. Eikä se kaikin näyttänyt aivan taimikkoa enää edes olevan. En nyt jaksanut taas lukea sitä samaa sankaritarinaa miten pienet kuuset taas selvisivät sieltä kasvuun. Taisi olla hiukan jotain jk:nkin tynkää yritelmänä. Että silleen sitä monimuotometsää tehdään, juuri näillä suorittavankin fraaseilla. Eiköhän olisi korkea aika hiukan päivittää ikiaikaista ja ruveta elämään hiukan monimuotoisemman metsän haaveissa.

  9. suorittava porras

    Ei mitään ristiriitaa Koivuvaltaisella alueella koivujen tukkiprosentti oli vajaa 15 ja kuuset pelkkää laihaa kuitua. Tuskin ehtivät vapautettunakaan tukin mittoihin ,jos päätehakkuu tehdään koko kuviolle samaan aikaan. Ylempänä näkyy tämä osa harvennuksen jälkeen miltei samalta kohdalta. Tukkia on lähtenyt jo nyt mukavasti ja loppusadon tukkiosuus tulee olemaan korkea. Ero yhtä aikaa istutetuilla puilla on valtava ja vertailu onnistuu vähemmän perehtyneeltäkin ,kun seuraa paria istutusriviä päästä päähän. Kaikki kuvat samoilta puuriveiltä lukuunottamatta ”laatu edellä” kuvaa.

  10. suorittava porras

    Ja kuten kuvista näkyy, täällä ei ole oikeasti tarvetta ennakkoraivaukselle palstan yhdessäkään kolkassa. Koivu ainostaan päässyt valtaan väärässä paikassa ja kärjistänyt ravinnepuutosten vaikutuksia. Näillä tiedoilla uusi yritys onnistuu paremmin.

  11. Olisikohan nyt mahdollisesti niin – paikkaa tuntematta – että pellossa on ollut kuivempaa ja märempää päätä (ja maalajit vastaavasti), ja että tässä märemmässä päässä on ollut sekä koivua ojissa että vahvempi heinä/mesiangervo kuusen istutuksen aikoihin.

    Näin kuivempi pää peltoa olisi lähtenyt paremmin kasvuun heti aluksi ja märempi pää olisi kitunut koivujen (jotka tuskin ovat hirveästi vaikuttaneet aluksi) lisäksi muun kasvillisuuden seassa?

    Sitten aikanaan ostomies on käynyt katsomassa tätä alavampaa päätä ja todennut, että litrakoko ei riitä, ja hakkuuta on lykätty ja lykätty ja … kuinkas sitten kävikään.

  12. Gla

    ”Tälläkin palstalla on yritys ollut ihan hyvä ja noudatettu aikansa oppeja. ”

    Luen parhaillani Planterin keskustelupalstalle linkittämää vanhaa metsänhoidon kirjaa. 1800-luvulta nykypäivään käytännössä mikään ei ole muuttunut ja miksi olisikaan, luontokaan ei ole muuttunut. Turha puhua aikansa opeista, jos joku ei ole ymmärtänyt asioita tai raskinut raivata riittävästi.

  13. Metsäkupsa

    Kuvan kaltainen puupelto tilin antaa, ainakin omat kokemukseni ovat sellaiset. Harvennuksen jälkeenkin kasvukuutiot jatkavat kovina,tukkikuutioita tulee heittämällä.

  14. Jeans S on tod.näk. oikeassa arviossaan . Usein peltojen metsityksen ja myös metsämaiden uudistuksissa ongelmat johtuu juuri eroista kasvupaikoilla. Märemmät notkelmat ja muut alavammat kohdat tai ravinteisuudeltaan karummat kohdat (tai jostain ravinnehäiriöstä kärsivät kohdat) voi kasvaa hyvin hieskoivua mutta havupuuta heikosti vaikka koivut ei pääsisikään ylispuuna viottamaan kuusten kasvua. Hallavaarakin on alavissa kohdissa aina suurempi kuin vähän ylempänä kuivemmilla kohdilla istutusaluetta.

    Pellonmetsityksissä aikoinaan yleisin maan muokkausmenetelmä oli kyntäminen tr-vältillä. Ne istutuspaikat aiheutti helposti kuusella juromista ja tyvilenkoutta. Varsinkin kun taimet oli avojuurisia ja istutus olisi pitänyt tehdä mieluusti levittämällä juuret istutuskuoppaan tasaisesti. Se oli työlästä ja jäi siksi helposti tekemättä.

  15. suorittava porras

    Gla:lle vastaisin ,että kaksikymmentä vuotta sitten ajettiin markkinoille toimintamallia ,jossa taimikonhoito korvataan myöhemmin tapahtuvalla energiapuuharvennuksella. Jotkut jäivät tähän koukkuun ja seurauksien aiheuttamaa krapulaa podetaan pitkään . Sen verran on kuitenkin opittu ,että varhaisperkauksella voidaan asiat tehdä tuottavammin ja tehokkaammin ja lopoutulos on monta vertaa parempi.

    ”Janne” ja Puuki osin oikeassa. Suurelle lohkolle mahtuu erilaisia maaperiä ja osa kasvueroista selittyy sillä. Kannattaa kuitenkin vilkaista kaikkia kuvia ”koivuvaltaista”-kuvan lisukkeista . Siinä erottuu selkeästi ,kuinka koivu rajoittaa kuusten kehitystä lähellään. Jo kolme metriä etäisyyttä antaa kuusellekin mahdollisuuksia. Tehokkaana ravinteiden käyttäjänä koivu käyttää nekin ravinteet ,joita on niukasti ja kuusi jää tässä tilanteessa jäännöspisteille. Kasvu ja laatu kärsivät kovasti.

  16. suorittava porras

    PS. Allekirjoittaneen tarina pysyy paremmin koossa klikkaamalla profiilia ja siirtymällä siellä lähetettyihin kuviin. Koko rimpsu aikajärjestyksessä.

  17. Gla

    ”kaksikymmentä vuotta sitten ajettiin markkinoille toimintamallia ,jossa taimikonhoito korvataan myöhemmin tapahtuvalla energiapuuharvennuksella.”

    Kuka ajoi tuollaista toimintamallia? Oliko esim. Tapion suosituksissa kehotus korvata raivaus nmh:lla? Vai oliko asialla markkinarakoa etsiviä korjuu-urakoitsijoita, jotka perinteisen myyntimiehen tavoin kehuu menetelmänsä vailla vastuuta lopputuloksesta.

  18. suorittava porras

    Ei varmaan ole urakointipuolelta lähtenyt ajatus. Oppikirjojakin energiapuun kasvatuksesta ja korjuusta tehtiin. Yrittäjiä haalittiin talkoisiin puoli pakolla. Itse kohtasin työssäni lukuisia ihan mielestäni tolkuissaan olevia isäntiä ,jotka suunnittelivat korvaavansa taimikonhoidon myöhemmin tapahtuvalla ennergiapuun korjuulla. Minulle kävi selväksi työn ohessa varsin nopeasti ,että kaikkea ei oltu ajateltu ihan loppuun asti. Kemerahuurussa asiaa kuitenkin ajettiin toisaalla voimalla eteenpäin . Tosiasia kuitenkin on ,että metsän tilaa ei ko toiminnalla pystytä parantamaan eikä kuviteltuihin hyötyihin päästä millään tasoilla.

  19. E-puun korjuu oli yksi vaihtoehto eikä sitä suosituksissakaan kehotettu tekemään ilman taimikonhoitoa. Silloin luultiin että e-puun korjuu pystypuustoista tulee yleistymään. Mutta työn kallistuminen ja kantohintojen lasku vähensi pääosin e-puun kysyntää .

    Yhtiöt oli samalla astialla koska esim. UPM:n tulos oli pitkään paras ( nykytilannetta en tiedä) juuri edullisen e-puun ansiosta energiantuotannossa.

  20. Korj : ei e-puun kysyntää vaan sen käyttöä . ~ Nollahinta kannolla ei houkuta juuri mihinkään investointiin myyjäpuolella. Lisäksi selluteollisuus halusi estää kuitupuun käytön e-puuna hintapolitiikkansa takia. Siinä niitä syitä epäonnistumiseen ja suorittavallekin ylivoimaisen hankalien hakkuukohteiden syntymiseen. Ei ole ollut yhtiötkään niitä parhaita metsätalouden toimivuuden edistäjiä .

    Kuitenkin jos taimikko on esim. kuivalla-/kuivahkolla kankaalla hoidettu aikoinaan e-puuharvennusta varten sopivaan tiheyteen, niin toimiihan se korjuukin , kun ei ole välttämättä alikasvosta syntynyt haitolle asti. Ravinteikkaammat kohteet vaatii yleensä ennakkoraivauksen – eikä koneketjuksi sovi liian isot koneet 1000 kg painoisine kaatopäineen.

  21. Gla

    Tässä on nyt oleellista suorittavan väitteen kannalta, millaista kasvatusketjua markkinoitiin ja kenen toimesta. Oliko kuitenkin niin, että heitteille jääneisiin kohteisiin kehitettiin erilaisia versioita energiapuukorjuusta. Se on silti eri asia, että joku olisi neuvonut jättämään taimikot heitteille, koska energiakorjuulla ne saataisiin kunnostettua. Huom, kunnostettua. Kuuluuko kunnostaminen suunnitelmalliseen metsätalouteen.

    Kemeran tavoite oli tuolloin kannustaa hoitamaan rästikohteita, koska ilman tukea homma olisi ollut kannattamatonta ja siten jäänyt usein tekemättä.

    Äsken puhuin kunnostamisesta, nyt kannattamattoman työn tukemisesta. Ei nyt kuulosta siltä, että mikään vakavasti otettava taho tällaista kasvatusketjua olisi suositellut.

    Se, että jotkut isännät eivät ymmärrä metsänhoidosta mitään ja yrittää hokkuspokkustempuilla metsää kasvattaa, on taas kokonaan eri asia. Vastavaa löytyy kaikilta elämänaloilta. Joku ajaa ylinopeutta, jotta liikenteessä kuluu aikaa vähemmän ja näin alentaa onnettomuusriskiä.

  22. suorittava porras

    Taisipa oppia tulla ihan mhy:n piiristä. Kemera ja energiapuuhommat ovat yhdistyksille merkittävä tulolähde . Toivottavasti olen väärässä.
    Lukuisat konkurssit yrittäjäpuolella , energiapuuhakkuiden kehnot tulokset ja energiayhtiöiden haluttomuus ostaa huonolaatuista risuhaketta on hiukan viilentänyt intoa energiahakkuisiin.
    Olin varmasti ensimmäisten joukossa kertomassa homman haasteista ,mutta kun (energia)hurmos on päällä monen järki kulkee jälkijunassa.

    Toimitin itsekin aikoinaan energiapuuta vajaatuottoisilta kohteilta kunnalliselle lämpölaitokselle. Laitos myytiin myöhemmin yksityiselle ,sitten Vapolle ja on nyt Ranskalaisten hallinnassa . Risukasat ovat hävinneet terminaalista. Nyt hakemyllyt ahkeroivat järeämmän tavaran parissa ,jota kentällä on isot pinot. Se tavara ei tastusti ole peräisin nmk-kohteilta ja tuskin risuille markkinat avautuvat jatkossakaan. Tämän tietäen olen kannustanut metsänomistajia tarttumaan raivaussahaan nykyistä innokkaammin. Ja miksi juuri isäntiä? He ovat tällä hetkellä se potentiaalinen voimavara ,joka voi hoitaa rästit kuntoon. Metsureita on niukasti ja konemiesten ja kalliiden koneiden aikaa ei ole tuhlattavissa risukon raivaukseen.

    Mitä tulee vielä tuohon koivun yliotteeseen osalla palstaa ,voi olla kyse juuri siitä ,että on aiottu hoitaa palsta kuntoon energiapuuhakkuulla. Syystä tai toisesta työ on jäänyt tekemättä ja vaikutukset näkyvät. Ajoissa tehty raivaus olisi antanut peliaikaa paremmille ratkaisuilla.

  23. Isännät kelpaa vain ilmaisen työn tekoon ja loppu suoritus lyhentämättömänä suorittavan taskuun.

  24. Onhan tuo noin niin kuin suorittava kirjoittaa. Ei kai sitä kukaan voi kiistää. Meillä jää jatkossakin paljon kohteita hoitamatta vaikka niihin olisi mikä kamera maksettavissa. Kannattaako niihin paljon yhteiskunnan rahaa panostaa vaan maksetaan niille jotka todella haluavat metsiään hoitaa. Jätetään nuo rääseiköt niiden murheeksi jotka ovat sen luonneetkin. Tulkoon vaikka hiilinieluja. Kannatan uutta kamera mallia lämpimästi.

  25. Gla

    Toki rästejä tulee aina olemaan. Pointtina tässä keskustelussa on silti edelleen se, jääkö taimikot hoitamatta suunnitelmallisesti vai jostain muusta syystä. Ei se, onko meillä rästikohteita tai kunnostetaanko niitä energiahakkuilla.

    Kun puhutaan unohtuneista tai muusta vastaavasta syystä rästiin jääneistä kohteista ja niiden kunnostamisesta, puhutaan täysin eri asiasta kuin mistä suorittava puhuu.

  26. suorittava porras

    Voi puhua suunnitelmallisuudesta ,jos metsäasiantuntija ohjeistaa isäntää viivyttämään taimikon hoitoa muutamalla vuodella ,että kohteelle saadaan enemmän kemeratukea. Tällaisia kommentteja on valitettavasti ollut näkyvillä viime vuosiin asti. Unohtuneet ja ymmärtämättömyydestä johtuvat rästit ovat inhimillisiä ja niitä varten kemera on ihan ok . Yleensä vahinkoja paikkailee ihminen joka ei ole ollut vaikuttamassa tilanteen kehittymiseen.

    Gla:lle ,kuten muillekin , totean ,että syyllisten kaivelu ei ole ensisijainen tavoitteeni , vaan kertoa havaintojeni pohjalta mitkä syyt ovat johtaneet kuhunkin tilanteeseen. Näin toivottavasti muodostuu käsitys siitä ,miten virheitä voidaan välttää. Tilanne on vaikea korjata ,jos ollaan toimenpiteissä vuosia tai jopa vuosikymmeniä myöhässä.
    Tässä kuvasarjassa on onnellinen loppu. Tilanne ei kokonaisuutena ollut niin paha ,kun aluksi näytti. Vertailukohtia löytyi kuitenkin laidasta laitaan. Arvio kertymästä toki meni aika pahasti pieleen. Puumäärä kaksinkertaistui! Valitettavasti on myös tapauksia ,joissa arviot kutistuvat puoleen. Molemmissa arvion pohjana ,on käytetty mts-suunnitelman tietoja.

  27. Varmasti on kaksinkertaistunut kun puusto yksinkertaistui lakirajoille harvaksi tuulipuistoksi.

  28. Gla

    Taimikonhoidon viivyttäminen muutamalla vuodella on aivan eri asia kuin jättää taimikko hoitamatta ja kunnostaa metsä rankapuuvaiheessa. Ei tainnut tuokaan neuvoja siis neuvoa hoitamattomuuden kautta energiakorjuulla tehtävään kunnostukseen. Eikö olisikin omituista, jos mhy:n kaveri antaisi neuvoksi kasvattaa metsä tavalla, joka johtaisi tarpeeseen tehdä kannattamaton kunnostus?

    Syyllisyys kiinnostaa minua, koska sanojesi mukaan syyllisiä on. Vielä ei ole kuitenkaan löytynyt. Ehkä se vaikuttaa kiinnostukseesi puhua syyllisistä.

  29. suorittava porras

    Syyllisten kaivelu ei asioita edistä . Oikean tiedon avulla saadaan paremmin tuloksia aikaan.
    Kannattaa keskittyä siihen ,että työt tehdään huolella oikeaan aikaan. Tulee halvemmaksi ja tuotto paranee. Ravinneasioita ei myöskään korosteta liiaksi. Kuvan palsta ,josta nämä otokset ovat , kasvaisi huomattavasti laadukkaampaa tavaraa ,jos tieto ravinneongelmasta olisi ollut käytössä uudistamisen aikaan. Kasvuvoimaa maassa on rajusti. Olin vähän vaatimaton hakkuukertymän suhteen. Kertoimeksi tuli 2,4 työohjeen arvioon verrattuna ja poistumaksi hyvän matkaa yli 100m3/ha ,vaikka lohkolle mahtui koivujen runtelemaa osiota useampi hehtaari. Kaiken tämän jälkeen palsta jäi puustoltaan hieman suosituksia tiheämmäksi .
    Koivun otin jälleen esille siksi ,että se hidastaa hyvin tehokkaasti havupuiden juurtumista ja kasvua. Kuvat puhukoot puolestaan. Kuvissa on erinomaisen monipuolinen kohde todeta liiallisen koivukasvuston haittavaikutukset.

  30. Ensiharvennus oli siis myöhässä. Kertymäkin sen jo kertoo ja muutenkin näkyy kuvista.

  31. jpjulku

    Muutama koivu joukossa toimisi kuten koronarokote. Katkaisee tartuntaketjuja erilaisten tuhonaiheuttajien kohdalla. Tämän tyylisiä puhtaita kuvioita on tuhoutunut paljon Etelä-Ruotsissa ja pohjoisessa Keski-Euroopassa. Itse vakuutan metsää välttämällä täysin yhden lajin kuvioita. Vähän lehtipuuta joukkoon siten, että se mahdollisimman vähän haittaa rahapuiden kasvua.

Metsänhoito Metsänhoito