Tämä alue ei ole saanut missään vaiheessa Kemera-tukeata
Kysyisinkin teiltä kaikilta Veikko Huovisilta sinisiä ajatuksia.
Mitä ajatuksia teillä on Suomen metsien tulevaisuudesta?
Monenlaisia peikkoja näkyy horisontissa, mutta soiko jatkossakin Suomen metsien puiden latvuksissa Sibeliuksen Finlandia?
Soi jos Luoja suo. Sibeliuksen Finlandiaa soitettiin kuulemma USA:n uuden presidentin juhlassakin. Finlandian säveltäjä oli ollut muka joku USA:n armeijan majuri. Niin ne nuo mahtivaltiot päättää, että sävellyksetkin tahdotaan muun ohessa varastaa pienemmiltä.
Ei ole siniset ajatukset sinkoilleet, mutta jos hiukan provosoin.
Näissä keskusteluissa todettu mm. miten huonosti reunametsät taimettuvat, miten paljon huonommin koivujen lähellä kuuset kasvavat kuin muutaman metrin päässä olevat. Aukkoiset paikat muutenkin taimettuvat paikoitellen huonosti. Kuitenkin jatkuva kasvatus saa kiihtyvää kannatusta vaikka vaarana mm. maannousemasieni ja vajaatuottoinen pusikoituva metsä.
Onko ihmisten nuukuus ja laiskuus/välinpitämättömyys metsänhoidon kulmakiviä?
Keski-Euroopan ja Ruotsin metsiä tappavat kirjanpainajat laajoilta aloilta, silti meillä halutaan suojella ja järjestää yhä enemmän pesäpaikkoja tuholaisille. Onko ötökkien suojelu yhdessä ilmaston lämpenemisen kanssa jo vaaraksi Suomen metsille?
Onko ilmastonmuutos uhka vai mahdollisuus?
Yhä enemmän metsiä hoidetaan Kemera-rahoituksella, mutta hoidetaanko metsiä niin huonosti, että valtion tuki kattaa kohta koko metsänkasvatuksen eri vaiheet.? Vai onko tulevaisuudessa velkaantuneella Suomella varaa tukea ollenkaan metsänhoitoa?
Havukkaahon Konsta Pylkkäsellä olisi varmaan mehevät vastaukset näihinkin tyhmiin kysymyksiini.
Viime vuonna Kemeraa oli maksettu 2,50 euroa talousmetsämetsä-hehtaaria kohti. Kelan etuuksia oli puolestaan maksanut yli 3000 euroa asukasta kohti. Eipä Suomalainen metsätalous nyt niin kovin tuettua ole ollut.
Jatkuvakasvatus on jäänyt melko marginaaliseksi vielä, osuuskauppa maksaa saman prosentin paremmille asiakkailleen vähintään bonuksia, se siitä. Kemeratuki taasen suomalaisessa tukimaailmassa samaa luokkaa, kuten edellisestä Visakin kommentista näkyy. Sana puupelto kertoo yleensä aikapaljon kirjoittajastaan, kun sitä sanaa käyttää määrätty lähde,erkkikään ei siitä selvää saa.
Finlandian sijaan ”köyhä laulaja” voisi olla sopivampi. Ongelmana on se, että metsätalouden kannattavuus lähenee nollaa. Metsämaan arvo on noussut niin korkeaksi, että metsään sijoitetulle pääomalle ei saa enää juurikaan tuottoa. Ainoa keino päästä hyötymään on myydä metsämaa pois. Kaikki metsään liittyvät kustannukset nousee ja puun hinta sahaa vuosikymmenestä toiseen samoissa euromäärissä. Tällä menolla tulee vielä aika, että tukkikuutiolla saa nippa nappa paketin halvinta kahvia.
Ehkä nyt ymmärrät hyväkasvuisten ilmasten taimien hienouden talousmetsässä.
Minkä saat tänään ”ilman” maksat huomenna. Jalostus on edes hyvä yritys parantaa tuottavuutta. Enkä minä osaa ihan ilmaisena näitä kuusikoita nähdä. Kovasti näyttää kallista miestyötä ja moottorisahalla tuusaamista vaativan tämä koivujen alta kuusien pelastaminen. Jos vieraalla teettää, niin jääneekö vielä maksun puolelle vaikka puista jotain saaakin.
Hyvä, nythän täällä jo kommentoidaan.
Metsäkupsalle sanoisin, että tässä yhteydessä sanan hyväksyn, mutta en silloin kun sitä käytetään nekatiivisessa mielessä.
Ei ole pitkä aika, kun jossain viestiketjussa ihan piruuttani vänkkäsin kaverin kanssa, jonka mielestä puupellot oli pahasta ja metsät olisi pitänyt jättää oman onnensa varaan. Minun mielestäni pelto ja metsäkäsitteitä ei kuulu sekoittaa. Itsekin käytän kirjoituksissani mielikuvia, mutta jossain sen rajan olla pitää.
Täällä kirjoitetaan joka yhteydessä metsänhoidon kannattavuudesta. Ehdottomasti omaa omaisuutta pitää hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla, mutta ei pakkomielteisesti.
Nythän sitä jatkuvaa vasta aletaan tosissaan tutkimaan kun metsähallitus perustaa 5000 ha koealan savukosken ja pariin muun itäsuomen kuntien alueelle. 10 v päästään vertaamaan tuloksia.
Visakallo:”Viime vuonna Kemeraa oli maksettu 2,50 euroa talousmetsämetsä-hehtaaria kohti. Kelan etuuksia oli puolestaan maksanut yli 3000 euroa asukasta kohti. Eipä Suomalainen metsätalous nyt niin kovin tuettua ole ollut.” Jos Kemeraa ei oli maksettu lainkaan, kukaan ei olisi kuollut. Jos taas Kela etuuksia ei olisi maksettu lainkaan, kuolleiden määrä maassa olisi huomattavasti suurempi. kuin nyt on. Eivätkä kaikki Kela-korvausten saajat ole laiskoja luusereita.
Toistan: jos MG olisi vain se negatiivinen tieto joka tuuteista ja torvista pursuaa meille taviksille, eiväthän he olisi tehneet Kemin ja Rauman (Äänekoskenkaan) päätöksiä.
Siis, vaikka rakit kuinka louskuttavat, karavaani kulkee…
Satoja miljoonia on valtion tuet sellutehtaille
”Satoja miljoonia on valtion tuet sellutehtaille”
Kuten?
Se koostuu suoristatuista, halvasta sähköstä, verohelpotuksista, päästökaupasta ym. Esim.
200 miljoonaa euroa, on arvio siitä rahamäärästä mitä valtio laittaa budjetin ulkopuolista rahaa Kemiin, Kemin tehtaan raaka aine kuljetusten edistämisiin.
Esim. UPM Äänekosken tehtaalleen hakemaa ja saamaa vastaavaa (160 mijoonaa euroa) väylärahoitusta
Rukopiikki: ”Jalostus on edes hyvä yritys parantaa tuottavuutta.”
Tietysti jos perustetaan viljelytaimikko, jalostetun taimen käyttö on perusteltua.
”Enkä minä osaa ihan ilmaisena näitä kuusikoita nähdä. Kovasti näyttää kallista miestyötä ja moottorisahalla tuusaamista vaativan tämä koivujen alta kuusien pelastaminen.”
Niissä on purettu hoitorästejä. Ei jalostetun taimikon hoitorästin perkaaminen sen halvemmaksi tule.
Suomen metsien tulevaisuuden näkymät ei ole kauheasti keskustelua herättänyt. Ei sen puoleen ei ole itselläkään kristallipalloa ja puoliksi huumorillahan tämän avauksen teinkin.
Tuo koivun alla kuusien kasvatus itseänikin kiinnostaa sikäli, että minulla viisivuotiasta raudustaimikkoa, jonka jo toistamiseen ensi keväänä raivaan pikkurisuista. Koivujen alle on muodostunut toinen tiheä puusukupolvi kuusta ja mäntyä. Nämä ovat niin kauniita, etten raaski niitä katkoa, vaikka tiedän, ettei minusta ole tuolla enään ensiharvennusta tekemään. Ovat niin ihanassa maastossa, että nyt nautitaan vain kauniista näkymästä.
Toinen mikä on herättänyt keskustelua on Kemera. Itseäni tuo sikäli myös koskettaa. Teimme aikoinaan ensimmäisten joukossa 30 v:den vapaaehtoisen Metso-sopimuksen kalliojyrkänteiden ja rinteiden suojelemisesta.
Viime vuoden lopulla olisi ollut vielä kymmenen vuotta sopimusta jäljellä. Odottelin pari kuukautta viimeistä korvausta, mutta kun ei kuulunut, niin kysyin asiaa. Vastattiin, että kyseiset 30 v :den sopimukset on lopetettu, eikä voida korvauksia maksaa.
Aika ihmeellistä, että yksipuolisesti itse aloitetut sopimukset noin vain lopetetaan eikä edes mitään ilmoiteta toiselle osapuolelle.
No mitä tässä rahalla, kun jaksaa itselleen nauraa ja metsässä riittää käpyjä syötäväksi, niin mitä sitä turhia murehtimaan.
Valtio ja sen laitokset tekee säännöllisen epäsäännöllisesti muutoksia sopimuksiin joita on tehty yksityisten kanssa. Ei ole uutta muuallakaan kuin metsäpuolella. Esim. eläkehenkivakuutuksen 35 k€:n alkupääoman verottomuus lakkasi yllättäen ja ne tulikin verollisiksi jokin vuosi sitten. Eli verottaja nappasi n. 30 % pääomasta verotettavaksi siitä osasta toiseen kertaan yksipuolisella päätöksellä.
No on niitä ollut tietysti ennenkin , esim. puiden pakko-otto sodan jälkeen. Mutta silloin oli poikkeustilanne ja köyhyys koko kansalla. Nykyään verottajan soisi ensin keskittyvän verottomien keinottelijoiden verotukseen (vuokrafirmat, ulkomaalaiset veropatiisit, kotimaiset veroparatiisit Hakaniemessä ja muualla yms.) eikä tavan pulliaisten suht. pieniin usein jo kertaalleen verotettuihin tuloihin.
Metsänmies:Visakallo:”Viime vuonna Kemeraa oli maksettu 2,50 euroa talousmetsämetsä-hehtaaria kohti. Kelan etuuksia oli puolestaan maksanut yli 3000 euroa asukasta kohti. Eipä Suomalainen metsätalous nyt niin kovin tuettua ole ollut.” Jos Kemeraa ei oli maksettu lainkaan, kukaan ei olisi kuollut. Jos taas Kela etuuksia ei olisi maksettu lainkaan, kuolleiden määrä maassa olisi huomattavasti suurempi. kuin nyt on. Eivätkä kaikki Kela-korvausten saajat ole laiskoja luusereita.
– Visakallon kommentti tuossa aluksi, on kuin Olvi.Kääriäisen mielipide: ”Ei sellaista teollisuutta kannata tukea, jolla menee huonosti”. Lausahti tämän sen jälkeen, kun oli itse ministerinä lahjoittanut Olville 50 miljoonaa yritystukea, jonka yhtiö samantien jakoi omistajilleen osinkoina, – Olvi-Kääriainen on yksi omistaja kaljatehtaassa.
Kelan osuus sairauskulujen maksajana on monille pikäaikais-sairaille ja erittäin kalliisiin lääkkeisiin turvautumaan joutuville elämän ja kuoleman kysymys. Samoin kela-taksien korvausmaksut pienituloisten – vain kansaneläkkeen varassa kitkuttelevien vanhusten lopunajan elämän helpottamiseksi tarpeelliset maksut ovat paljon tärkeämmät kuin jotkut halvatun kemerat laiskoille ja TOLLOILLE metsänomistajille, jotka eivät pysy edes eukkonsa päällä ilman jonkinlaista tukea.
Toki myös itarat ja ahneet apteekkarit ovat kinnanneet lääkkeiden hinnat pilviin – Samoin kuin itarat ja ahneet asuntovuokraajat ovat vuokria korottaneet kipurajoille asumistukien takia. Nekin ovat jonkin tason ”Kemeroita”.