Raivattu paikoin läpitunkematon vesakko. Poistuma valtava.Kuvio n. 3 ha. Aliskasvuskuuselle tehty tilaa eli koivua pois, luontaista kaikki. Koivujen alle keväällä laitan kuusen tainta,joitain alueita mihin ei ole yltänyt luontaisesti (harvennetut koivut kuva). Rehevää kuitenkin koko ala. Olen tehnyt sahalla hankintana vain, en arvaa laskea tunteja yhteen mutta viiden vuoden päästä arvo on jo jotain toista kuin nyt vaikka kiinnot ei olisi vielä lisääntyneet. Ja on mukava kulkea.
Näissä olisi aina kiva nähdä kuvapari ennen – jälkeen. Mutta rääseikköjä raivanneen tiedän, miten paljon mukavampi on seuraava kierros tehdä ensimmäiseen verrattuna. Tuossakin on nyt hyvä lähtökohta jatkohoidolle.
Täydennyksestä on ollut puhetta viime aikoina mm. kuvieni yhteydessä. Tuo kohde näyttää hyväkasvuiselta, joten kannattaa miettiä tarkkaan, paljonko täydennykselle on edellytyksiä, kun nykyiset kuuset aukkopaikkoja hyvää vauhtia kutistavat. Luontaisessa kuusikossa tosin yleensä epätasaisuutta on, joten tyhjänä voi olla laajojakin alueita, vaikka vieressä olisi ylitiheää. Pienialaisemmat koivukohdat voi jättää vaikka säästöpuiksi, kuusta ei kaikkialla tarvita.
Tällaisista erirakenteisista metsistä tulee todennäköisesti kohteita, joissa yksi kuusikon yläharvennus on perusteltu juttu kiertoaikana. Sillä saa hiukan lykättyä päätehakkuuta, mikä on tässä tapauksessa kannattavuuden kannalta positiivinen juttu. Koivujen määrä on tehnyt hyvää maaperälle, joten kasvukuntoa ja terveyttä pitäisi löytyä.
Kiitos kommentista Gla.
Harmittavasti jäi jälkeen kuva matkalle, pitäisi tulla perästä.
Maaperä on kunnossa tosiaan, n. 5 lahoa tyveä on löytynyt kuviolta. . Tila on kasvanut aina sekametsää, pajupuitakin runsaasti joka sorttia. Olen nyt ensimmäinen, kun tuo tilalle uudenlaista metsätaloutta. Tarkkaan on ennen oksat kerätty poltinpuiksi ennen kuin elävää puuta olisi kaadettu.
Yläharvennus on tulevaisuudessa varmastikin edessä. Nytkin tarvitsisi raaskia ottaa isompia luokkaa yhden tukin puita pois taimien tieltä, mutta aina se on vaikeaa. Ainakin omassa metässä.
Harmittaa kun ei tullut kesällä otettua viidakosta kuvaa, mutta onhan palstalaiset niitä nähnyt.
Tuotoista en tässä vaiheessa tosiaan osaa sanoa mitään, mutta yksi arvo itselle on haastaa fysiikkaa harvennuksilla.
Minkälainen avaruuspuku päällä tuonne pitää tällä kelillä mennä? Sissi pitää olla että valitsee metsurityöhön näin lumiset olosuhteet
Minä raivaisin vielä kuusentaiminkkon väleille 2…3m ja samalla jättäisin vain ensimmäisen tukin matkalta kevolliset kasvamaan. Pienemmät tihentymät jäävät muuten jälkeen lisää. Koivujakin ottaisin pois lisää, sillä niiden oksat ovat monen kuusen latvan edessä. Toivottavasti aliskuusten rungot ovat yleensä suoria ensimmäisen tukin matkalta. Tuo vähän epäilyttää, kun ovat kasvaneet vesakon sisässä.
Noin just kuin Kurki tekee. Samalla harventaa tihentymiä ja kuusi on jo noinkin korkeaa niin ei enää kuusentaimia sekaan. Jättää mieluimmin koivua aukkopaikkoihin. Tuossa vaiheessa kannattaa se isokin koivu ottaa pois jos tarkoituksena on antaa kuuselle tilaa. Noissa kannattaa muistaa että mikä tarkoitus ja pitää siitä sitten kiinni koko kuvion. Tavoite kirkkaana mielessä.
Itse ottaisin kaikki koivut pois nyt heti. Todella iso aukko pitäisi olla, että yhtään jättäisin. Sääli on sairautta ja kostautuu jatkossa. Ja tiheimpiä kuusirykelmiä voi tosiaan vähän harvoa siinä sivussa.
Luontaisen taimiaineksen kanssa jää vain se jalostushyöty saamatta. Halvalla ei saa hyvää, ei metsääkään.
Riippuu siitä, miten määrittelee hyvän. Kun luontainen taimiaines on käytännössä ilmaista ja kuvan perusteella hyvin kasvavaa, saa se talousmetsässä ylivoimaisen etumatkan verrattuna jalostettuun istutustaimeen.
Ylivoimaisen? Kyllähän jalostushyöty on merkittävä ja jalostettu metsä on aimmin uudistettavissa. Täytyy muistaa, että tämän päivän jalostushyöty realisoituu vasta 60-vuoden päästä. Luontainen taimiaines ei taasen kehity miksikään. Se on aina yhtä huonoa.
Oletin, että talousmetsässä kannattavuus määrittelee paremmuuden.
Minun laskimellani on kyllä iso vaikutus kannattavuuteen jos metsä on uudistettavissa 10-vuotta aiemmin.
Metsurin sadetakki ollut välillä päällä. Kyllä siellä on saanut haukkoa henkeä pakkaslumikylvyissä.
Harventelen keväällä vielä läpi taimiryhmät kyllä.
Kuvion eteläreuna on 5v taimikkoon rajautunut eli valoa riittää, muutenkin tasaista. Sillä ajattelin aukkoihin lisäistutusta kun tämän kuvion yhdellä sivulla on peltometsityksiä niin menisi siinä samalla. Ja yhden sivun 500m 5v taimikkoa voisi ”vyöryttää” tämän kuvion aukkoihin. Tuossa on kyllä hankalaa kun luontaisen alikasvuksen pituss vaihtelee 1m-10m.
Olen koittanut muodostaa alikasvustosta läpileikkausta päässäni ja koittaa tasoittaa sitä. Että.saisi sellaisen miedosti aaltoilevan ennemmin kuin sydänkäyrämallin missä pohjalla olevat eivät nouse ikinä.
Toki 10 vuotta vaikuttaa kannattavuuteen, mutta niin vaikuttaa myös istutuskulujen jääminen pois.
Taas puhuttu kannattavuudesta. En epäile, ettei Rusopiikin laskimesta tai excelistä sellaista kaavaa löytyisi. Usein näissä metsätalouden laskelmissa kuitenkin käytetään oletuksia, joissa tietyt asiat pysyvät vakioina, ja se johtaa aika suoraviivaisiin laskelmiin. Niissä aivan oleellinen vaikutus on alkupanostuksen suuruudella, kun kiertoaika on pitkä. Toinen tietysti on valittu korkokanta, jota muuttamalla tietysti pääsee aina haluttuun lopputulokseen.
Sanoisin, että jalostushyöty korostuu silloin, kun joka tapauksessa käytetään istutusta ja kustannukset taimella kuin taimella ovat uudistusketjussa samaa suuruusluokkaa. Silloin kannattaa valita oletetusti parasta, joka toki voi kiertoajan kuluessa yllättää suuntaan tai toiseen. Jos taas verrataan luontaista tai keinollista, niin en tekisi noin loppuun meneviä johtopäätöksiä.
Entäpä jo vuonna 2050 kuusitukki maksaa nykyrahassa 35 euroa tai 90 euroa? Iso ero lopputuloksessa, päätöksen vaan joutuu tekemään nykyhintaoletuksella. Riskienhallinnan kannalta hankalaa, ja tuon pitäisi näkyä tuottovaatimuksessa.
Ja aloittaja Hämikselle pitää sanoa, että todella hienoa jälkeä. Tuossa on juuri oikea tyyli tuon tyyppisen metsän käsittelyyn. Se on sitten makuasia, jos hankintana tekee, että harventaako kuusikon alta saman tien vai muutaman vuoden päästä. Tehtävä sekin tietysti jossakin välissä on.
Tuossa vaiheessa ei todellakaan kannata enää laskeskella istutetun ja luontaisen kuusikon kasvatuksen kannattavuuksia. Jalostusta kuusikkoon voi toki vielä tehdä, eli lusia siitä heikkokasvuisempia pois ja antaa tilaa paremmille. Totuus kuitenkin lienee, että nuo kuusetkaan eivät ole yhdestä emopuusta lisääntyneet.
Taimikonhoidossa yleensä: Jos taimikossa on reikä, joka on vaikkapa jopa 10 metrinen ja suunnilleen pyöreä, ei sen murehtimisessa kannata yöuniaan menettää. Reunoille voi jättää hieman tiheämpään kehityskelpoisia puita, eikä niiden tarvitse olla kolmen metrin välein siinä, vaan voi pistää vaikka parin metrin väleille. Reikä on nimittäin n.79 neliömetriä, eli kahdeksan runkoa reiän reunoilla mrkitsee jo lähes tuhatta runkoa hehtaarille.Tuota reunaa reiällä on reilu 31 metriä, eli kahden metrin välellä puita mahtuisi rinkiin 15 -16 kpl.
Kun ympäristökin käsitellään, ei sellaista reikää edes helposti huomaa.
Tuo viidakko on kyllä päässyt hieman karkuun, kuuset ovat kyllä hyväkuntoisen näköisiä.
Runkopiikki: ”Luontainen taimiaines ei taasen kehity miksikään. Se on aina yhtä huonoa.” Onhan se aivan varma, että luontokin kehittää ja kehittyy. Ei voida olla tulevaisuudesta täysin varmoja, että ihmisen kloonaama olisi aina paras.
Paikallinen mänty varsinkin voi olla ilmasto-ja tuhokestävämpi kuin jalostettu kaima. Sekin kannattaa ottaa joskus huomioon vaikka jalostushyötykin on merkittävä tekijä varsinkin ra-koivulla mutta myös havupuilla sopivissa kasvuolosuhteissa.
Jos metsiä harvennellaan ammattitaidolla, laatuharvennuksena ja alaharvennuksena, eli jaksollisella menetelmällä hoidellen, paranee laatu jokaisen puusukupolven aikana, jos käytetään luontaista uudistumista.
Niin kuin tuolla toisaalla jo kerroin…
Itse tein niin että esiraivasin, pikku-sampolla koivut pois ja lopuksi raivurilla viimeistely.
Niinhän se menee että se kasvatusmetsä tehdään niistä aineksista mitä on tarjolla. Ostopalstojen kanssa ihan perus kamaa…