Mies toimii tyydyttävästi, ei enää aivan hyvin. Kyllä ikä aina varonsa ottaa. Aika kovaa on saanut kehoa kiusata mutta nyt olen tehnyt vastapainoksi myös moottorisahalla poltinpuuhommaa välillä. Yläkroppa jumittaa muuten hiukka ikävän tuntuisesti. Tuo raivaus on kuitenkin liikkeiltään aika yksipuolista. Nyt sitten moottorisahatyöllä on saanut tusinan lisää lihaksia kipeiksi. Ei tuota lunta määrällisesti aivan hirmuja mutta on se ongelmallista. Ensin se oli täysin puuteria ja varisi herkästi niskaan. Nyt se on jäätynyt ja kovettunut ja oksat toisissaan lujaa kiinni. Teettää käsinkin repimistä vaikka koittaa kaikki kikat käyttää.
Jees raivaamassa👍! Tätä ei olisi uskonut kymmenen vuotta sitten. Maailma muuttuu Harjavallassakin.
Pienen vinkin voisin antaa. Raivaukseen on parempiakin kelejä. Hyvissä olosuhteissa tulos tuplautuu vähällä vaivalla.
Nimim. Laiskuus on hyvä lahja oikein käytettynä.
Olenkin vasta puolieläkeläinen joten pakko on painaa vielä. Hiihto on jäänyt. Suksetkin vähän niin ja näin. Pitää muistaa ettei minulla ole vapaa-aikaa ollut kuin käytännössä viikonloput ja joku loman pätkä. Sitä raivausrästiä on niin hel….sti! Jos H-vallasta alkaakin ehkä jo tänä vuonna helpata niin Siikaisten palsta on senkin synkempi työmaa. Siellä on paljon taimikoita. Onneksi ei tätä ennakkoraivausta juurikaan.
Tuo metsäkuva on hiukan tasaisemman puuston kohdasta aivan tarkoituksella haettu ettei aivan jokapaikassa niitä isoja kuusia kuitenkaan ole. Tuollaista kai sen kuuluisi lähinnä ollakkin iän puolesta. Toinen metsäinen kuva on taas jäänyt reissuun näämmä.
Sori vaan, tuo on kyllä jo kolmas raivuri. OleoMaceissa ostin ensin tuollaisen ”pienen” kuin kuvassa on. Sitten kun oli paljon ennakkoraivauksia edessä ostin isoimman Oleon ja siis yli 50cc:n koneen. Se vain painoi niin maan liikaa. Se ensimmäinen Oleo kypsyi pojan kesätrimmauksissa lopullisesti. Se iso on voimissaan jos vain on joku voimissaan sitä kantamaan. Pojat silloin kun tämän ostivat varmaan taisivat vuorotella painavan oleon ja tämän kanssa. Käsitän kyllä miksi ostivat järjellisen laitteen. Sitä tuo kokoluokka on. Ja sillä menee kyllä aivan loistavasti tuollaiset kitukasvuiset alikasvoskuusetkin täyden terän laidalta. Isompaan ei ole hinkua.
Tuossa vain kun perään vielä mietin sitä oliko eroa ”halppisraivurin” ja tämän (muistin mukaan kuitenkin lähes 800:n arvoinen) nk. laatupelin suhteen. Sillä pienellä halppiksellakin tapahtui aivan samoja asioita eli ennakkoraivasin silläkin silloin alkuun. Kierrokset suht samalla tapaa. Tämä ehkä lyhyellä putkellaan hiukan jämptimmin käsiteltävän oloinen. Sivistyneen oloista raivausta se oli silloinkin. Kone oli Oleossakin varmatoiminen ja huoleton. Ehkä tankillakin meni piirun kauemmin. Valjaat niissä silloin oli surkeat, nyt kun noita tilhin käyttäisi niin voisi hyvin raivata Oleollakin. Jopa sillä painavammallakin. Kyllä sen tankillisen jaksaisi. Mikä kyllä sillä isolla oli neljän tunnin arpeesi.
Kyllähän tuo Jeessin Tilhi on ihan ”Trimmeri”, eli ei oikein kunnon – raakaa työtä tekemään suunniteltu.
260 :kin on vielä kevytraivuri, mutta jopa joillakin ammattilaisilla on sellaisia. Vaatii vaan hyvää terähuoltoa ja raakaa kaasuttelua sahatessa.
Hyvin trimmaa metsän alustaa siistiin puintikuntoon. Tänään viimeksi. Nyt olisi hiukan parempi olosuhde suojalumen tanakoitumisen myötä. Mutta ensi viikolle taas luvassa uutta höttöä. Olisko joku parkytä litraa mennyt nyt tällä työpisteellä. Nyt tosin kääntymässä loppusuorille. Ehkä tämä viimenen viislitraislekkeri jo piisaa loppuun. Kone pelaa satavarmasti ja terän kunto takaa tehot työstöön.
Yli puoli metriä on täälläkin nyt pehmeää lunta, joka ei oikein kanna lumikenkää, eli sisähommissa ollaan ja kantavia keväthankia ja lumesta puhtaita puita odotellaan. Silloin on hankalat maastot ja ojitusalueet kaikkein helpoimpia tehdä.
Onhan tuossa hiukan ylimääräistä ohjelmaa ollut. On aina pakko hiukan pystykarsia kuusia että saa havuja alle. Siitä sekin etu että pääsee puiden välistä helpommin ettei putoa alaoksista kaikki lumet niskaan. Hidastaa tokkiinsa tekemistä ja hiukan ylimääräistä heilumista mutta edetty on. Ihan kelpo ala tulee ja onhan näkyvyyttä motollekkin kun roikkuvia alaoksia tulee pois.
Olihan tämä talvi pitkään ihanteellinen ja paljon valmista tuli siinä lumettomana aikana itelläkin. 2,6ha:ia ensin Kemeraa (moottorisahatyönä) ja sen jälkeen aloin tämän ennakkoraivauksen johon sitten lumikin alkoi putoilla. Siihen jotenkin niksahti sahatyö joten pyysin pojalta raivurin takaisin lainasta. Jostain kyliltä kaveriltaan se vielä jopa löytyikin. Tuo Glan pystykarsintakin olisi taas itellä myös mielenkiinnon kohteena. Yksi enskamännikkö tulisi nätti kun hiukan karsisi ”karvoja” pois. Ihan lähivuosina harvennuskin tarvitaan. Haavikkoakin olisi vielä pystykarsittavaksikin. Se on NIIN hyvää vastaliikettä niskojen lihaksille että sitä pitäisi välilläkin tehdä esim. raivauksen vastapainoksi.
Jeessin rauhoittumiseksi myönnän, että tuokin ”pikku-Tilhi” on ihan välttävä saha, vaikka ei vertailukelpoinen Huskun 555:n kanssa.
Tuon kanssa huomioisin muutamia asioita, jotka kaikki eivät varmaan mene jakeluun Jeessin kohdalla.
Pakoputkesta mahdollinen verkko pois, Bensiinissä öljyä max 2%, Ilmanputsari ehdottomasti puhdas, terä max 200 mm ja paksuus mielellään 1,5 mm – sekä ehdottomasti terävä ja kunnolla haritettu. Sahaus aina täysillä kierroksilla!
Noilla eväillä aikoinaan esim Huskun – olikohan se 36 kuutioinen, vai 39 , mutta se oli mullistava saha 65 kuutoisen jälkeen, koska se oli niin kevyt ja ”Äreä”!
Ainoa huono puoli oli, että siinä oli tankki kampikammion ympärillä ja kesähelteellä bensiini alkoi höyrystyä jo tankissa, joten hellekaudella ei esim tankin tyhjennyttyä kannattanut pitää yhtään liian pitkää taukoa, vaan tankki täyteen heti ja sitten nopea viilaus ja kone käyntiin.
Sahan teho riitti kyllä nimenomaan taimikonhoitotyöhön.
Olispa nopeaa tehdä tuollaista metsää ihan kävelyä . Siinä sthilin päällä talviasento lipukka tulpanhatun ja ilmanputsarin välissä. Eihän tuolla ole lunta kuin nimeksi.
Jees good, talviasentolipukka kyllä huomattu. tosin en ole tullut katsoneeksi missä asennossa. Mutta kun hyvin toimii niin miksipä sitä suotta näpräillä. 2%:lla ajetaan juu. Ilmanputsaria en ainakaan omassa ajossa ole vielä avannut. Kierroksia tarpeen mukaan että närettä kaatuu. Ei siellä aivan kävellä viitti, kyllä tulee lunta hiukka liikaa niskaan. Hiukan väylää kun tekee pääsee kuivemmalla takilla ajelemaan kotiin päin. Ja pudottaa hankalammat paikkaansa keskeltä poikkasemalla. Terä on varmaan se kakssatanen. Juuri uusein kun sahan sain taas itelle. Viilattu on joka tankillisen jälkeen, haritusta ei ole vielä tarvinnut.
Onhan tuolla varmaan pikkasen kesälläkin trimmattu. Oletan nimittäin että tämän mukana on ehkä tullut myös siimapää koska valinta on pojalla tuohon osunut. Omaa ”lehmää” aina senverran tietty ojassa. Tai saattahan Oleomacin siimapääkin sopia. Niitä ainakin on molemmissa mukana tullut.
Siimapään – tai minkä tahansa heinän / karheikon hoitamiseen enemmässä määrin tuo saha on aivan liian pieni.
Ammattilaisilla on suosittuna laitteena ollut Stihl 550 tai vastaava malli, jossa iso kone, joka ei oikein kierrä, mutta sillä voi pitää kaasua pohjassa niin kauvan kuin on tarvetta tai tankki tyhjä. Siimat voivat olla pitkälti ulkona, kunhan käyttäjällä on suojaimet. Sellainen Tilhi ei uuvu kesken, mutta ei sillä mitään raivausta kukaan viitsi tehdä, huono kiihtyvyys, iso paino ja terässä matalat kierrokset.
Jesse hankkinut merkkitrimmerin. Kyllähän tuokin hakkaa 100-0 olio-magit tehokkuudessa, mukavuudessa ja varsinkin kestävyydessä.
Olisit Jesse ostanut kuitenkin oikean raivurin, vähintään 460sen.
Metsänhoito
Mites mies on toiminut?
Harjavallassa taitaa olla lunta vähemmän kuin Savossa. Täällä ei mies kyllä raivurin kanssa 70 cm lumihankeen mieli.
Mies toimii tyydyttävästi, ei enää aivan hyvin. Kyllä ikä aina varonsa ottaa. Aika kovaa on saanut kehoa kiusata mutta nyt olen tehnyt vastapainoksi myös moottorisahalla poltinpuuhommaa välillä. Yläkroppa jumittaa muuten hiukka ikävän tuntuisesti. Tuo raivaus on kuitenkin liikkeiltään aika yksipuolista. Nyt sitten moottorisahatyöllä on saanut tusinan lisää lihaksia kipeiksi. Ei tuota lunta määrällisesti aivan hirmuja mutta on se ongelmallista. Ensin se oli täysin puuteria ja varisi herkästi niskaan. Nyt se on jäätynyt ja kovettunut ja oksat toisissaan lujaa kiinni. Teettää käsinkin repimistä vaikka koittaa kaikki kikat käyttää.
Jees raivaamassa👍! Tätä ei olisi uskonut kymmenen vuotta sitten. Maailma muuttuu Harjavallassakin.
Pienen vinkin voisin antaa. Raivaukseen on parempiakin kelejä. Hyvissä olosuhteissa tulos tuplautuu vähällä vaivalla.
Nimim. Laiskuus on hyvä lahja oikein käytettynä.
Näillä keleillä hiihto on parasta tekemistä eläkeläiselle. Parikymppiä pertsaa päivittäinen annos tällä viikolla😊
Olenkin vasta puolieläkeläinen joten pakko on painaa vielä. Hiihto on jäänyt. Suksetkin vähän niin ja näin. Pitää muistaa ettei minulla ole vapaa-aikaa ollut kuin käytännössä viikonloput ja joku loman pätkä. Sitä raivausrästiä on niin hel….sti! Jos H-vallasta alkaakin ehkä jo tänä vuonna helpata niin Siikaisten palsta on senkin synkempi työmaa. Siellä on paljon taimikoita. Onneksi ei tätä ennakkoraivausta juurikaan.
Tuo metsäkuva on hiukan tasaisemman puuston kohdasta aivan tarkoituksella haettu ettei aivan jokapaikassa niitä isoja kuusia kuitenkaan ole. Tuollaista kai sen kuuluisi lähinnä ollakkin iän puolesta. Toinen metsäinen kuva on taas jäänyt reissuun näämmä.
Oletko luopunut isosta Oleomacista ja siirtynyt tuollaiseen pikkukoneeseen?
Suorittavaa voi nyt järkyttää lisää, kun tuo on jo toinen raivuri Jessellä. Salaa kaveri raivaa ja puhuu jotain muuta…
Tulihan se mallinumerokin sitten lopulta näkyville…
Tuo 410 on kyllä mopo jos ihan aikuisten oikeasti aletaan töitä tekemään. Pikkuisen lisää rahaa niin olisi jo saanut ammattipelin…
Sori vaan, tuo on kyllä jo kolmas raivuri. OleoMaceissa ostin ensin tuollaisen ”pienen” kuin kuvassa on. Sitten kun oli paljon ennakkoraivauksia edessä ostin isoimman Oleon ja siis yli 50cc:n koneen. Se vain painoi niin maan liikaa. Se ensimmäinen Oleo kypsyi pojan kesätrimmauksissa lopullisesti. Se iso on voimissaan jos vain on joku voimissaan sitä kantamaan. Pojat silloin kun tämän ostivat varmaan taisivat vuorotella painavan oleon ja tämän kanssa. Käsitän kyllä miksi ostivat järjellisen laitteen. Sitä tuo kokoluokka on. Ja sillä menee kyllä aivan loistavasti tuollaiset kitukasvuiset alikasvoskuusetkin täyden terän laidalta. Isompaan ei ole hinkua.
Tuossa vain kun perään vielä mietin sitä oliko eroa ”halppisraivurin” ja tämän (muistin mukaan kuitenkin lähes 800:n arvoinen) nk. laatupelin suhteen. Sillä pienellä halppiksellakin tapahtui aivan samoja asioita eli ennakkoraivasin silläkin silloin alkuun. Kierrokset suht samalla tapaa. Tämä ehkä lyhyellä putkellaan hiukan jämptimmin käsiteltävän oloinen. Sivistyneen oloista raivausta se oli silloinkin. Kone oli Oleossakin varmatoiminen ja huoleton. Ehkä tankillakin meni piirun kauemmin. Valjaat niissä silloin oli surkeat, nyt kun noita tilhin käyttäisi niin voisi hyvin raivata Oleollakin. Jopa sillä painavammallakin. Kyllä sen tankillisen jaksaisi. Mikä kyllä sillä isolla oli neljän tunnin arpeesi.
Kyllähän tuo Jeessin Tilhi on ihan ”Trimmeri”, eli ei oikein kunnon – raakaa työtä tekemään suunniteltu.
260 :kin on vielä kevytraivuri, mutta jopa joillakin ammattilaisilla on sellaisia. Vaatii vaan hyvää terähuoltoa ja raakaa kaasuttelua sahatessa.
Tuli 260 460:n aemasta. Lakeuden kone kaupittelee tuota Tilhin Trimmeriä 745 €:n – hintaan jonkinlaisen varustepaketin kanssa.
Hyvin trimmaa metsän alustaa siistiin puintikuntoon. Tänään viimeksi. Nyt olisi hiukan parempi olosuhde suojalumen tanakoitumisen myötä. Mutta ensi viikolle taas luvassa uutta höttöä. Olisko joku parkytä litraa mennyt nyt tällä työpisteellä. Nyt tosin kääntymässä loppusuorille. Ehkä tämä viimenen viislitraislekkeri jo piisaa loppuun. Kone pelaa satavarmasti ja terän kunto takaa tehot työstöön.
Kovaa hommaa näin lumisina talvina, en kyllä tee itse kun ihan pakosta, iso hatunnosto niille jotka tekee(:
Yli puoli metriä on täälläkin nyt pehmeää lunta, joka ei oikein kanna lumikenkää, eli sisähommissa ollaan ja kantavia keväthankia ja lumesta puhtaita puita odotellaan. Silloin on hankalat maastot ja ojitusalueet kaikkein helpoimpia tehdä.
Onhan tuossa hiukan ylimääräistä ohjelmaa ollut. On aina pakko hiukan pystykarsia kuusia että saa havuja alle. Siitä sekin etu että pääsee puiden välistä helpommin ettei putoa alaoksista kaikki lumet niskaan. Hidastaa tokkiinsa tekemistä ja hiukan ylimääräistä heilumista mutta edetty on. Ihan kelpo ala tulee ja onhan näkyvyyttä motollekkin kun roikkuvia alaoksia tulee pois.
Onneksi sain tämän talven tavoitteet hoidettua ennen isoimpia lumisateita. Lopputalven voi tehdä vaikka pystykarsintaa.
Olihan tämä talvi pitkään ihanteellinen ja paljon valmista tuli siinä lumettomana aikana itelläkin. 2,6ha:ia ensin Kemeraa (moottorisahatyönä) ja sen jälkeen aloin tämän ennakkoraivauksen johon sitten lumikin alkoi putoilla. Siihen jotenkin niksahti sahatyö joten pyysin pojalta raivurin takaisin lainasta. Jostain kyliltä kaveriltaan se vielä jopa löytyikin. Tuo Glan pystykarsintakin olisi taas itellä myös mielenkiinnon kohteena. Yksi enskamännikkö tulisi nätti kun hiukan karsisi ”karvoja” pois. Ihan lähivuosina harvennuskin tarvitaan. Haavikkoakin olisi vielä pystykarsittavaksikin. Se on NIIN hyvää vastaliikettä niskojen lihaksille että sitä pitäisi välilläkin tehdä esim. raivauksen vastapainoksi.
Jeessin rauhoittumiseksi myönnän, että tuokin ”pikku-Tilhi” on ihan välttävä saha, vaikka ei vertailukelpoinen Huskun 555:n kanssa.
Tuon kanssa huomioisin muutamia asioita, jotka kaikki eivät varmaan mene jakeluun Jeessin kohdalla.
Pakoputkesta mahdollinen verkko pois, Bensiinissä öljyä max 2%, Ilmanputsari ehdottomasti puhdas, terä max 200 mm ja paksuus mielellään 1,5 mm – sekä ehdottomasti terävä ja kunnolla haritettu. Sahaus aina täysillä kierroksilla!
Noilla eväillä aikoinaan esim Huskun – olikohan se 36 kuutioinen, vai 39 , mutta se oli mullistava saha 65 kuutoisen jälkeen, koska se oli niin kevyt ja ”Äreä”!
Ainoa huono puoli oli, että siinä oli tankki kampikammion ympärillä ja kesähelteellä bensiini alkoi höyrystyä jo tankissa, joten hellekaudella ei esim tankin tyhjennyttyä kannattanut pitää yhtään liian pitkää taukoa, vaan tankki täyteen heti ja sitten nopea viilaus ja kone käyntiin.
Sahan teho riitti kyllä nimenomaan taimikonhoitotyöhön.
Olispa nopeaa tehdä tuollaista metsää ihan kävelyä . Siinä sthilin päällä talviasento lipukka tulpanhatun ja ilmanputsarin välissä. Eihän tuolla ole lunta kuin nimeksi.
Jees good, talviasentolipukka kyllä huomattu. tosin en ole tullut katsoneeksi missä asennossa. Mutta kun hyvin toimii niin miksipä sitä suotta näpräillä. 2%:lla ajetaan juu. Ilmanputsaria en ainakaan omassa ajossa ole vielä avannut. Kierroksia tarpeen mukaan että närettä kaatuu. Ei siellä aivan kävellä viitti, kyllä tulee lunta hiukka liikaa niskaan. Hiukan väylää kun tekee pääsee kuivemmalla takilla ajelemaan kotiin päin. Ja pudottaa hankalammat paikkaansa keskeltä poikkasemalla. Terä on varmaan se kakssatanen. Juuri uusein kun sahan sain taas itelle. Viilattu on joka tankillisen jälkeen, haritusta ei ole vielä tarvinnut.
Aika vähän ilmanputsariin tavaraa talvella kertyy eli harvpin on tarvetta putsata. Kesällä varmaan enemmän, en tiedä kun en kesällä raivaa.
Onhan tuolla varmaan pikkasen kesälläkin trimmattu. Oletan nimittäin että tämän mukana on ehkä tullut myös siimapää koska valinta on pojalla tuohon osunut. Omaa ”lehmää” aina senverran tietty ojassa. Tai saattahan Oleomacin siimapääkin sopia. Niitä ainakin on molemmissa mukana tullut.
Siimapään – tai minkä tahansa heinän / karheikon hoitamiseen enemmässä määrin tuo saha on aivan liian pieni.
Ammattilaisilla on suosittuna laitteena ollut Stihl 550 tai vastaava malli, jossa iso kone, joka ei oikein kierrä, mutta sillä voi pitää kaasua pohjassa niin kauvan kuin on tarvetta tai tankki tyhjä. Siimat voivat olla pitkälti ulkona, kunhan käyttäjällä on suojaimet. Sellainen Tilhi ei uuvu kesken, mutta ei sillä mitään raivausta kukaan viitsi tehdä, huono kiihtyvyys, iso paino ja terässä matalat kierrokset.
Jesse hankkinut merkkitrimmerin. Kyllähän tuokin hakkaa 100-0 olio-magit tehokkuudessa, mukavuudessa ja varsinkin kestävyydessä.
Olisit Jesse ostanut kuitenkin oikean raivurin, vähintään 460sen.
Tehokkuudessa ei juurikaan eroa. Kestävyydestä en vielä tiedä, mielestäni kyllä Oleo-macit kestivät aivan loistavasti. Mukavuus, ei olennaista eroa.
Jesse, en kehoita tässä vaiheessa mitään ostamaan, mutta pyydäpä vaikka edes päiväksi lainaan Huskun 555 raivuria!