Kommentit (26)

  1. Ei liho nuo 40-50 vuotiaat kuusentatit sataan vuoteen miksikään. Museoitu metsä.

  2. Museoitu raiskio.

  3. Hyvin näkyy tuossa monta seikkaa.

    Kuuset ovat hentoja, koska ovat kasvaneet varjossa kuusivaltaisen tai muuten liian tiheän puuston alla. Lisäksi oikean reunan tiheikkö olisi pitänyt raivata ajat sitten. Vasemmallakin taitaa kuusia olla tiheässä, jos pääasiassa tukkipuita on tarkoitus kasvattaa. Mutta kun jk-metsää ei kuulu raivata, tuossa on tulos.

    Kasvun elpyminen, jos sellaista koskaan tulee tapahtumaan, vie kohtuuttoman kauan. Ylitiheät kohdat eivät koskaan tule tukkipuun mittoja saavuttamaan, eikä motokuski riukuuntuneista rungoista ole kiinnostunut. Paljon menee siis kasvupotentiaalia haaskuun. Maisemaakaan tuo ei paranna.

  4. Uudistus ja nopeaan ainoa järkevä toimi tuossa rääseikössä. Jos todella tuolla tapaa haaskataan metsämaastoa ei kauaa ole ylitarjonnan makua. Karmea harsintaraiskio, ehkä jopa hiukan rämeinen. Uudistus ja muokkaus tekee aivan erimoisen kasvupohjan uusille taimille. Tuohon ei enää eloa saa vaikka kuinka ideologiaansa uskoen vartoaisi.

  5. Kuvassa on jatkuvan kasvatuksen hiilinielua. Valitettavasti tämän kaltaiset alueet tulevat yleistymään, sato korjattu, eikä aukkoa tullut.

  6. Ehkä luontoväki iloitsee siitä, ettei tuolle kuviolle ole hakkuukoneella asiaa vuosikymmeniin. 50 vuoden kuluttua tuo näyttää taas oikein miellyttävältä metsältä retkeillä. Hakattavaakaan ei ole, koska tukkipuuta ei tuonne kasva. Tuulenkaatoja tosin riittää kulkua haittaamassa, mutta sitä vartenhan on kansallispuistojen hoidetut polut ja tulentekopaikat paikalle tuotuineen klapeineen.

    Toivottavasti maapohja ei heinity ja estä taimettumista, vaan metsäisen ympäristön lajisto säilyttää asemansa.

    Sinänsä tuo voisi olla hyvä suojelukohde. Puuston arvo on vähäinen eli suojelu olisi halpaa. Sekametsän kasvillisuus kehittyy monimuotoiseen suuntaan, vaikka juuri nyt siellä ei erityisiä suojeluarvoja olekaan.

  7. Kuvan kohdassa oli ennen hakkuuta pääasiassa koivua ja kuusta ylispuuna. Maapohja on rämeinen, melko alava paikka. Muualla oli pääasiassa järeä kuusikko, joka hakattiin jonkinlaiseen ryhmittäiseen siemenpuuasentoon. Tuuli on vienyt pariin otteeseen isoimmat kuuset, nyt rehottaa heinikko ilman taimia tasalatvaisten max. yhden tukin kuusten välissä. Jälki näyttää lähinnä siltä kuin motokuski olisi ollut vahvassa humalassa. Tila on hyvä esimerkki siitä miten uusi kaupunkilaissukupolvi parissa vuodessa katkaisi hyvän metsänhoidon perinteen. Ehkä olivat itsekin huomanneet virheensä, nyt oli kylänraitille näkyvät kuviot harvennettu normaalisti.

  8. Hakkaajilla ei ole mitään vastuuta. Tehdään sellainen hakkuu kuin tilaaja pyytää.
    Rakennusalan yleisissä sopimusehdoissa oli ainakin ennen vaatimus, että urakoitsijan on reklamoitava havaitsemistaan virheellisistä suunnitelmista, muuten vastuu siirtyy hänelle. Monta kertaa rakennusliikkeen johtajana kirjoitinkin tilaajalle, että korjatkaa suunnitelmanne. Jos eivät korjanneet tehtiin suunnitelman mukaan, ja tilaaja maksoi mahdolliset korjauskulut tai kärsi. Mm kerran sattui niin, että arkkitehti suunnitteli vakuutusyhtiön toimitusjohtajalle kasvihuonetyyppisen ”lasimökin” toimiston ylimpään kerrokseen. Mentiin tirehtöörin pakeille ja sanoin, ettei sitä mökkiä saa millään jäähdytettyä kunnolla. Hän oli, urheilumiehiä ja otti riskin, minkä seurauksista kärsi keväisin ja kesäisin. Ei valittanut, mutta vaimo joskus valitti.

    Pitäisi varmaan kehittää jonkinlainen kuluttajasuoja hakkuille, että puun myyjä tietäisi millaisia seuraamuksia eri tavoilla voi olla.

    Metsäkeskuskin antaa jatkuvan kasvatuksen koulutusta. Siis sellaista, miten hakkuu pitää suorittaa. Kyllähän jokainen vähänkin lukutaitoinen ymmärtää miten se jatkuvan kasvatuksen hakkuu pitäisi oikeaoppisesti tehdä. Ei siinä mitään. Tosin metsät erittäin harvoin soveltuvat siihen. Mahtaako tätäkään tarpeeksi painottaa. Koulutuspakettiin ei kuitenkaan taida kuulua eri hakkuutapojen vertailu. Tai ennuste mitä sen hakkuun jälkeen tapahtuu. Ei siis minkäänlaista riskianalyysiä. Ovat nynnyä porukkaa. Eivät uskalla ottaa kantaa.

  9. Metsätalouden kannalta ja muutenkin ihan ala-arvoinen hakkuu. Koska ostaja ei ole ilm. informoinut asiasta /tai myyjä on ehkä välttämättä halunnut saada aikaan vajaatuottoisen metsän ,huonolla yksikköhinnalla myynyt puut tietysti myös ,niin minkäs teet.

  10. Harvennushinnalla saatu uudistumaton aukko, ja vielä huonommalla hinnalla kerätty tuulenkaadot. Juolahti mieleen, mitenkähän metsävakuutus suhtautuu näihin tuulituhoihin, kun käytännössä tahallaan altistettu metsä tuulelle? Jos nämäkin korvataan, ei vakuutusmaksut ainakaan halpene.

  11. Vakuutusyhtiöiden pitäisi laittaa erikoisehto jk:n harrastajille. Omavastuu tuhansiin euroihin.

  12. JärkiKaukana metsää !

  13. Käykö Suomessa niin, että ensin meni usko Putiniin ja kohta myös jk-hakkuisiin.

  14. Timpan mainitsemaan kuluttajansuojaan ja koulutukseen liittyen kannattaa muistaa selvitys, jonka mukaan jk-neuvontaa on vaikea saada. Mhy:n kaverit puolustautuivat sillä, että suosittelevat mielestään hyviä ratkaisuja ja siksi jk jää paitsioon. Tämä uutisoitiin aikanaan moitteena metsäneuvonnalle. Oikeastihan tilanne on hyvä, jos neuvonta ei tyrkytä jk-hakkuita.

  15. Yhdistyksissä on fiksuja kavereita, jotka yleensä antavat hyviä neuvoja. Mutta saattaa sitten olla pomo, joka haluaa hankintaosastolle töitä.
    Kerran oli Päijänteen Mhy:n asiakaslehdessä pitkä juttu Yhdistyksen hankintaosaston tekemästä jk-hakkuusta. Tapani mukaan lähetin toiminnanjohtajalle kommentin, jossa kirjoitin, että minun mielestäni tuo hakkuu ei vastannut käsitystä toimivasta jk-hakkuusta. Kiitti kyllä asiallisesta palautteesta. Taisi kuitenkin loukkaantua. Ehkä ymmärrettävääkin. Oli kirjoittanut pitkän tarinan ja joku arvosteli.

  16. Olen käynyt muutama vuosi sitten miehikkälässä katsomassa näitä jk koealueita, joista taisin joskus mainittakkin. Kuva näyttää aivan vastaavalta mitä siellä oli. Turha konekuskia syyttää. Kohdat joissa oli selvää taimettumista havaittavissa olivat ajourat. Hyvä kohde hiilinieluksi jk.seen.

  17. Hyvä- ja ajankohtainen kuva jk-hakkuusta. Samalta näytää myös Itä-Suomessa heti hakkuun jälkeisinä vuosina, lumisilla-alueilla tykkylumi näyttää vain lisäävän sortopuita vuosi, vuodelta.

    Ei tuomut lisää innostusta jk- hakkuuseen kun hiihtelin kaksi vuotta sitten hakatussa jk- kohteessa, kuvio oli n. 9-10 ha, väkisellä tuli tunne, ettei monikaan kyseistä hakkuu tapaa käyttäisi jos näkisi ennakkoon näkymät heti hakkuun jälkeen.

    Mhy:n neuvonta on siinä mielessä viisasta, ettei sitä suositella hakkuutavaksi moneenkaan kohteeseen. Omalla n. 2 ha:n jk- koealalla on pääasiassa lisä- ja päävaltapuut alkaneet kuivaa pystyyn, sekin on huolestuttavaa kun 1-2 runkoa kuivuu koealalta jättöpuuksi.

  18. JK-lobbaus oli metsälain uudistamisvaiheessa niin kovaa, että lopulta Suomeen syntyi ehkä yksi vapain metsälaki maailmassa. Nyt kun lain valuviat ja niistä aiheutuvat haitat alkavat olla riittävän selvästi nähtävissä, lainsäätäjän on helpompi korjata lakia. Näinhän on jouduttu monien muidenkin lakiuudistusten jälkeen tekemään.

  19. Missä on jk metsien kannattajien kirjoitukset ?

  20. Eihän tuo hyvältä näytä. Varmaankin väärin raivattu, niinkuin kaikki hirvensyömät taimikot joidenkin mielestä.

    Noin vakavasti, tuossahan on se vika, että tuossa olisi pitänyt tehdä väljennyshakkuu ensin ja sitten odotella 8-10 vuotta, että alikasvos on ylipäätään senkuntoista, että sen uskaltaa vapauttaa. Eikä esimerkiksi tuossa oikeanpuoleisessa kuusipuskassa kuuluisi olla tuota koivua olemassakaan.

    Sinänsä eiväthän nuo vinossa olevat ja ränsistyneet puut kovin monen euron arvoisia olleet ennen hakkuutakaan.

  21. Minusta pääpontti on se, että talousmetsä ja esim. tuommonen metsänrajasuojametsä on eri asioita. Ei kannattavuutta saa yleensä samalle tasolle kuin harvoissa , valmiiksi hyvin hoidetuissa tapauksissa ja jk:een sopivilla kasvupaikoilla päätehakkuuvaihtoehdon kanssa koska ensinnäkin kantohinta jää n. 4-6 €:a /motti alle tasaikäismetsän hakkuuta. Jos mo haluaakin marjametsän tai muun monikäyttöalueen,niin sen tekeminen noin on (liki) sallittua. (= pitäisi jäädä kuitenkin min. määrä myös pystypuustoa tähteelle).

  22. Minuakin kiinnostaisi kuulla jonkun jk-toimijan kommentti. Samalta tilalta lähetin kesäkuvia joku vuosi sitten, mitään taimettumista ja kasvun elpymistä ei silloinkaan huomannut, pelkkää heinittymistä. Kävin vielä tänään kelkalla katsomassa perimmäisen nurkan järveltä päin, samanlainen maisema. Sitä myös ihmettelin, miten tällä taistelutantereella ei yhdessäkään kuusessa ollut käpyjä, täälläpäin kun kuuset aivan notkuvat käpyjen alla tällä hetkellä.

  23. Alla kasvanut kuusi ei ole silloinkaan käpyjä tuottanut vaan vain ne valossa kylpevät valtapuut. Jotka siis kuvan tapauksessa myyty alehintaan pois. Nuohan joutuvat taistelemaan hengissä pysymisestään vielä kauan. Ja useat nuukahtavat ruskeaneulasisiksi. Useat vieläkin kaatuvat sitä ennen. Pieniä vain kuivahtaa pystyyn. Valoshokista ei tuollaiset rääpät kovin hyvin toivu. Mutta yksinäisellä paikalla kasvava melko pienikin kuusi on nyt todella tuottanut käpyjä. Hyvä kuusen käpyvuosi todella.

  24. Minusta kyseessä ei ole Jatkuvan kasvatuksen hakkuun jälki, vaan selkeä hävityshakkuu ja jäljellä on jätepuusto, joka pitäisi ainakin kaataa maahan. Sitten muokkaus ja istutus.

  25. Mitä eroa on jk:lla ja hävityshakkuulla?

  26. Jätkän kanssa samaa mieltä hakkuutavasta. Kuviolta on poistettu komeimmat valtapuut, nyt kuviolla on pieni kuutiomäärä ja sen kasvun jää pieneksi, koska kasvu on tuntuvasti parenpaa valtapuustoa sisältävässä metsässä.

    Kuviolla on suoritettu muu kun järkiperäinen hakkuu. Tästä olisi seurannut vanhan metsälain aikaan metsän rauhoitus 10-20 vuodeksi.

    ” Rodulliselta kannalta nämä hakkuut ovat järjestelmällistä negatiivistä poistettavien puiden valintaa ”

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat