Saarihakkuu

Minulla on saaressa palsta, jossa 200-300 m3 järeää mäntyä. Saisin puut ajettua itse, mutta teko pitäisi järjestää. Millaiset veloitusperusteet metsureilla yleisesti ottaen on? Ei ole mitään kokemusta aiheesta. Tarkoitus poimia järeimmät ja parhaat tukit, jotka ovat pitkälti oksattomia. Ei siis ihmeemmin karsimista. Itsellä ei taida aika (= osaaminen ja kunto) riittää 🙂

Kommentit (29)

  1. Panu

    Sivuhuomiona suosittelin poistamaan huonoimmat ja pienimmät. Kuvassa olevan mökin maisematkin näyttävät silloin paljon paremmilta. Tulevissa hakkuissa on sitten laadukkaampaa tavaraa poistettavana.

    Jos harsit suurimmat ja parhaat pois niin mikä on suunnitelmasi jäljellejäävien huonolaatuisten puiden kanssa?

    Yleisesti ottaen metsureilla lienee tuntiveloitus mutta muustakin voidaan sopia.

  2. Samaa mieltä. En välttämättä parhaita puita poistelisi. Ne pysyvät maiseman kaunistuksena luultavasti vielä yli sata vuotta.

    Veikkaan, että saarikin kuuluu jonkun metsänhoitoyhdistyksen piiriin. Sieltä saa parhaat ohjeet ja muutkin tiedot – hakkuumiehet mukaan lukien.

  3. En myisi minäkään parhaasta päästä pois. Laatuharvennus mieluummin ja puistometsä jää jäljelle.

  4. jpjulku

    Maisemaa kaunistelisi mielellään, mutta kun pitäisi saada kassavirtaa uusiin palstoihin. Näin se vaan menee. Joukossa on paljon pienempää puuta, joista jää vielä riittävä suojus- ja maisemapuusto. Jäljelle jäävällä puustolla ei ole enää metsätaloudellista merkitystä. Eikä niillä tulevilla hakkuilla. Kun saaresta puuta hakataan, niin silloin myös hakataan. Sen verran kuitenkin ylimääräistä organisointia,

  5. Puistot hittoon ja yläharvennusta kehiin. Aivan oikea meininki jp:llä. Noin miekii tekisin. Saaressa paljon edes puita tarvii. Hiukan rannoilla joku puska riittää.

  6. Visakallo

    Aloittaja kertoi, että saisi ajettua puut itse. Siis mantereelle astiko? Onko saareen tieyhteys, vai onko odoteltava puunajon kestäviä jäitä?

  7. Kun kassavirtaa on tarve lisätä , niin tee ensin maisemaharvennus ja myy mökki pois tontteineen. Sillä rahalla voi sitten ostaa esim. Vapon monien mahdollisuuksien metsämaata kymmeniä ellei jopa satoja ha:ja. Kertaheitolla melkein suurmetsänomistajaksi.

  8. Ennemmin kannattaisi poistaa vaikka kaikki alle 25 senttiä D 1,3 olevat rungot. Siistiä hakkuutähteet joko keräämällä taikka polkemalla paikoilleen.
    Tuollaiseen metsään ei yläharvennusta tekisi muut kuin Harjavallan Idiootti – (ja sinä ) .
    Tukki- pikkutukki ja parru menee kai nykyään hyvin kaupaksi, kunhan ei MG-lle tyrkytä.

  9. jpjulku

    Mökki tuli metsätilan mukana (valtaosa maista mantereella). Tarkoitus ensin hakata puuta niin paljon kuin sielu sietää, siten tehdä mökkiin vähän remppaa, rakentaa erillissauna ja laittaa saari myyntiin. Keskiverto mökinostaja ei anna puustolle mitään arvoa – nykyihmiset tykkäävät valoisuudesta ja avaruudesta. Menisi puusto itse edestään jos nyt ei hakkaa.
    Visakallo, mantereelle on saaresta lyhimmillään alle 100 metriä. Tuo matka tarkoitus jäädyttää. Silti hyvin kevyellä kalustolla määrä ajaa puut. Sinänsä laanipaikalle on matkaa noin kilometri. Tuo loppu 900 metriä tarkoitus ajaa ihan siinä vesirajan tuntumassa. Rannat ovat erityisen matalia. Muuta keinoa en ole puiden korjuuseen keksinyt. Isot firmat vaatisivat jäätien 105cm / 30 m koko matkalle 🙂

  10. Itse menisin jätkän opeilla. Vaikka ostajat eivät puulle annakaan arvoa taloudellisessa mielessä, niin maisemalle varmasti sitäkin enemmän. Omasta mielestäni vanhempi kilpikaarnainen männikkö on kauniimpi tontilla kuin nuori männikkö.

  11. arto

    5-8e kiinto. Varmaan aika oikea metsurin taksa tuollaisessa männikössä. Tuota tekee valtavan kiintomäärän päivässä.

  12. Nuo jäämäpuuthan ovat ihan makuasia ja mistä me kunkin mausta tiedämme. Paitsi jätkä jonka maku nyt tiedetään, hapanta piisaa. Ite tekisin juuri kuin jp. Rahoiksi vaan ja mökki samaten. Mitä hel…tiä saaressa mökillä tekee. Kokemäen Sääksjärvellä on noita saarimökkejä pilvin pimein ja kaikkein ränsistyneimpiä hökkeleitä kun ketään ei viitsi reerata moisia ongelmajätteitä.

  13. Pystytimme asumattomaan saareen – pinta-ala n. 1,5 hehtaaria – Pyöröhirsihuvilan ja erillisen saunamökin. Saaresta oli ostaja maksanut 1,2 miljoonaa €. Yhtäkään puuta ei saanut kaataa, joka ei yltänyt hankaamaan räystästä. Huvila oli muutaman sata neliötä.
    Kyllä jotkut arvostavat kaunista saarta ja sen puustoa.

    Tuo arton hakkuutaksa on hilseestä nykäisty. Tukkipuulla pelkkä hakkuutaksa lienee tuo, mutta onkohan arto kuullut työn sivukustannuksista, joihin pitää laskea myös työmatka kotoa palstalle.

  14. Erakot saareutukoon aivan rauhassa ja laskekoon turhan uhrauksensa kivien määrää. Muuta arvoahan sen luonnossa ei juurikaan ole.

  15. Jos vaurastuminen on noissa saaren laatumännyissä kiinni niin huonostippa asiat on. Saattaa tulla ”Pyrroksen” voitto kun muutamaa kalikkaa alkaa saaresta uittaa maailmalle – anna olla.

  16. Ihan normaalia jopa yli hehtaarin tulosta siinä tarjotaan. 300*noin 60,00 on rahaa ja kyllä sillä kannattaa jo saarihakkuukin. Noista voi jopa saada laatutyvilisääkin jonninverran.

  17. Nuo saarihakkuut ovat tosiaan haastavia. Eräs puunostajatuttu kertoi kuinka jäädytti ja jäädytti jäätietä koko talven, mutta se jäi sentin vajaaksi. Eipä ajettu siihen saareen. Sanoi, että, jos ostaa saaresta, niin kuljettaa koneet ja puut lautalla. Sellaiseen operaatioon ei noin pienen hakkuun vuoksi kukaan lähtene.
    Omankin kaluston osalla kannattanee ottaa käyttöön riskiharkinta. Jos uppoaa jäihin, voi mennä muutakin kuin kulkupeli.
    Ostajia on monenlaisia. Saattaa löytyä sellaisiakin, jotka arvostavat noita honkia ja ovat valmiit niistä maksamaan. Toiset eivät tietysti osta koskaan mökkiä saaresta.
    Tuttavalla oli mökki Vaasan saaristossa. Ei saanut mieleistään hintaa suomalaisilta. Löysi jotenkin Mynchenistä saksalaisporukan, jotka ostivat saaren mökkeineen kimpassa. Sellaiset varmaan arvostaisivat tuollaista suuria mäntyjä kasvavaa saarta.
    Opettele saksankieltä ja ala markkinoida saarta honkineen Saksaan.

  18. Panu

    Kaverini yritti myydä mökkiä saaresta. Välittäjä sanoi, että nykyään pitää päästä bemarilla mökin pihaan ja Golf-kentän on oltava lähellä. Jäi myymättä. Varmasti kuitenkin on olemassa se pieni ostajasegmentti, joka arvostaa nimenomaan saarta.

  19. jpjulku

    Vain yksi ostaja tarvitaan kauppaan. Paikka on Tervossa. Olisiko kellään tiedossa seudulla ostajaa, joka maksaisi laatupuusta?

  20. Panun kommentissa ihan asiapohjaa kyllä. On se autolla pihaan pääsy aivan ykkösasia ja onhan saaressa hiukan suljetussa ja ahtaassa tilassa. Et siitä kipaise illalla lenkille katselemaan lähitienoon mökkielämää.

  21. Jeessi:”Erakot saareutukoon aivan rauhassa ja laskekoon turhan uhrauksensa kivien määrää. Muuta arvoahan sen luonnossa ei juurikaan ole.”

    Onhan se niinkin, että mitä varakkaampi on, sitä enemmän haluaa etäisyyttä naapureihinsa – ainakin vapaa-aikoinaan. Tuokin Saksalainen ostaja tuli katsomaan rakantamista vaimonsa ja jo naisen iässä olevan tyttärensä kanssa. Vesitasolla hurauttivat rantaan. Naapurisaari olisi ilmeisesti Jeessin unelmapaikka tirkistelyyn kiikarilla. Sinne oli tosin matkaa useampi sata metriä, mutta oli mökki mökin vieressä – ja useampikin.
    Olen melko varma, että omistajat ovat laittaneet kieltotaulut ympäri saarta, ettei ”Jeessit” pääse häiriköimään.

  22. arto

    Tuo arton hakkuutaksa on hilseestä nykäisty. Tukkipuulla pelkkä hakkuutaksa lienee tuo, mutta onkohan arto kuullut työn sivukustannuksista, joihin pitää laskea myös työmatka kotoa palstalle. Kerropas alkuun mistä metsuri tuonne tulee. Kaikki (normi ihmiset) tietävät että sivukuluja tulee.

  23. arto ei vain tajua sitä, että esim hakkuun sivukustannukset ovat helposti saman verran – joskus enemmänkin kuin ”taksa”. Kuitupuun hakkuu, siis pelkkä hakkuutyö on helposti pitkästi yli kympin kiinto. Jos metsuri tulee sadan kilometrin päästä, tuo veneen tullessaan ja käy yöpymässä kotonaan tai hotellissa, niin kustannuksille löytyy pohjaa.

  24. arto

    Tervossa paikka. Tunnen siltä metsuriyrittäjän. Se ei siis tule 100km päästä. Tai voihan sen ottaa vaikka inarista. Jos niin tyhmä on. Tiedän tarkkaan mitkä sivukulut on. Tuskin tuota voi määrittää kuituhakkuuksi. Koska puusto tukkia.

  25. jpjulku

    Jätkä, sen takia tarkoitus keskittyäkin parhaisiin tukkirunkoihin. Kuka piru nyt saareen lähtisi karsimaan karvaisia 50 desin kuusia.
    Saarimökkeilyssä on omat puolensa. Ei tule hötkyiltyä koko ajan autolla johonkin.

  26. Selaa suomen sahayrittäjät lehtiä täälä netissä, on sillä suunnalla järeän puun ostajia kyllä. Sahureita hirrenveistäjiä, monta muuta vievät vielä puutkin, ei tarvi muuta kääriä setut liivintaskuun. Harjavallan mies on näistä lähinnä totuutta, muut tuntuu kateilta, jää vielä paljon pikkupuita kasvaan, ei mitään vaikutusta mökin hintaan. Huomattava tollo sen sijaan taskussa, ja myöhemmin isompi kun mökki ja saari on lihoina.

  27. urbo

    Saarimökki on juuri hyvä oma eristyspaikka. Ei tule kutsumattomat vieraat herkästi ja saa olla rauhassa. Vähän aikaan sitten tein saarileimikon 46e tuli mät hinnaksi. Ylispuun poistoa…

  28. Jos tuo olis minun saari. Ei puhettakaan, että poistaisin nuo isoimmat, vaan pienemmät ja tarpeen mukaan väjennyshakkuu. Tärkeintä tuossa ei ole raha vaan hyvä lopputulos. ottaisin parhaan ammattilaisen, joka läheltä löytyy. Voi vaikka yöpyä mökissä veisin viikon eväät ja korin kaljaa ja kossua.

  29. urbo

    Tekisin juuri kuin toloppa, kossun tilalle vain konjamiini

Metsänhoito Metsänhoito