Sahapuun laatua

Kuva kohteelta jonka lähetin tänne 3.6 2012 ”tiheikkökasvatusta”. lisäkuva 15v vanhemmalta istutusalueelta, jota on pidetty ohjeiden mukaisessa tiheydessä ja josta sahan ostomies sanoi ettei tule ostamaan koskaan. Molemmat harvennettu viime talvena.

Kommentit (17)

  1. Noh, kyllä sellufirma ostaa ja veistelee tuosta sahatukkia aivan kelpo määrän. Mitä olen katsellut sahurien, esim. Versowoodinkin sahatavaraa kun olen paikalliskyläkaupasta mökille ostanut, ei siinäkään aivan huikeaa laatutavaraa ole sahailtu. Tuo kuvan oksaisuus on vielä aivan sopivaa sille tavaralle.

  2. Panu

    Ohutta kuivunutta oksaa, ihan normaalia harvennuksen jälkeen. Mutta haaraa ja mutkaa jäi vielä seuraavaan harvennukseen poistettavaksi.

  3. Sahan ostomiehelle olisin todennut että totta puhut, et tule koskaan ostamaan!

  4. Sellufirmalle varmasti kelpaa, mutta kun maksavat huonosti. Kyllä kunnollistakin sahatavaraa on saatavilla, mutta jos ei ole rahaa ostaa,,,

  5. Tuo on sitä tavantakaista luuloa. Maksaa tavarasta joka on kelvollista myös kunnon hinnan. Asia jota harva tajuaa ennen kuin on asian kunnolla testannut. Ja minä olen.

  6. Kun asioi jossain rautakaupassa, jossa puutavaran myynti on vain hyvin pientä, paria erilaista panelia ja koolinkia lähinnä, niin pitää muistaa se, että kauppiaalle on kelvannut vain halpa tavara, jota hän yrittää myydä pirunmoisella katteella.
    Sahalla nuo tuotteet on lajiteltu KL- laatuun ( Kotimaan laatu). Se on kaikkien laatuluokkien jälkeen, eli käytännössä hylkytavaraa. puutavaraliikkeestä on mahdollista saada myös ihan kelvollista tavaraa, se vaan on luokiteltu eri hintaiseksi.
    Hyvässä puutavaraliikkeessä on jopa saheet lajiteltu pituuden mukaan, eli voi valkata omalle käytölle sopivia pituuksia, jolloin hukkapätkät jäävät minimiin.

  7. Tuo ei poista sitä tosiasiaa että tuollaista tavaraa sahataan jota kuvassa esitellään. Ja hyvällä hinnallakin vielä myydään.

  8. Juu…

    Kannattaa vilkaista siihen lankunpäähän millä leimalla on leimattu. Jos on US leima kruunulla niin laatukin alkaa olla hyvää…

  9. Tuollaista sahataan kyllä, mutta kannattavaa se ei ole. Niitä seksta laadun tukkeja tulee sahalle aina jonkin verran, mutta leimikkoa josta suurin osa on sekstaa ei asiasta tehen osteta. Sahalta seksta ei lähde hyvään hintaan, mutta eri asia onkin sitten se millä hintaan rautakauppa sitä myy.

  10. Sekstan sahaaminen tuottaa sahalle, joka ostaa tukit – selkeää tappiota.
    Niistä ei kannata sivulautoja sahata lainkaan – sydäntavarassa oksat muuttuvat osittain pienemmiksi, sekä ”tuoreiksi”, vaikka ne sivulaudoissa ovatkin lahoja, kuivia ja muuttuvat oksanrei`iksi.
    Eli pintapuusta tulee arvokkaampaa selluhakkeena kuin D- laadun sahatavarana.
    Sahatavara on jo pitkän aikaa lajiteltu A1 – A4 , B, C, ja D – luokkiin.
    Ehkä putkikauppiaalle (työtön), vihjeeksi voisi antaa, että ne rautakaupan soirot ovat usein ns ”Kotimaanlaatua”, jota sahurit nimittävät ”Kylläsekelpaa” – laaduksi.

  11. Kelpasihan se mökin aitavärkeiksi vallan hyvin. Ei siinä sentään reikäoksia ollut vaan oksat (joita oli paljon) olivat hyvää kiinteää tavaraa. Ei haitannut tekemistä ollenkaan. Nykyajan Hobau-ruuvit menee oksaankin nielaisten. Akkukone ei edes huomaa eroa normaaliin.

  12. Se että, halpa ja huono tavara on kelvannut mökin aitavärkiksi, ei tee sen sahauksesta kannattavaa.

  13. Sahaavat kuitenkin. Ja ostavat kyllä tuollaisia sekundametsiä aivan hyvin.

  14. Toistetaan vielä kerran, että sahan ostomies ei aikonot ostaa kyseistä leimikkoa.

  15. Onko pihkaniskan osto yhden sahurin varassa?

  16. Ei ole, mutta kokonaisuus ratkaisee ja silloin ei yleensä sellufirmojen kanssa kauppoja synny (tukkileimikossa). Tosin kuvan leimikon saattaa joutua aikanaan myymään sellufirmalle, koska itsenäisten sahojen on pidettävä huolta taloudestaan ja silloin ei voi paskaa ostaa.

  17. Sellufirmoilla on tämän valtakunnan isoimmat vientisahat ja osto perustuu vientiin. Joten en nyt väitä että kuvan metsä on sitä mutta kelpaa silti. Laitetaan tukin hinnalla selluksi.

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat