Kuivaoksasen mä-tukin lopputuotearvo on yleensä n. 1/4-osa laatutyvestä sahatun arvosta, jos osotteet tukeille on olleet oikeat alunperin. Jos arvokkaamman tukin kasvatuista ei tueta selvästi paremmalla hinnalla kuin nykyään, ei niitä tule olemaan myynnissäkään tulevaisuudessa vaan entistä heikompaa laatua on odotettavissa sahatavarassakin. Kun rusinat pullasta loppuu , jää tähteelle sitä tavallista mössöä, jolla sahatkaan ei tee kunnon tulosta.
Kun joka lajin tukkista saa suunnilleen saman hinnan , ei laatu parane. Koska hinta valuu tasasena myös tukin näkösille karhipuille, ei pidemmän ajan kasvatuksen lisäkulujen korvausta ole odotettavissakaan.
Mitä suurempi tukki (kun jää alle max.pit.) , niin sitä parempi sahata ja sitä enemmän tyvitukista saa oksatonta tavaraa. Kyllä se kasvatusajan pidentäminenkin lisää kustannuksia. Tai taimikkovaiheen tiheyden lisääminen, sekin parantaa mä-laatua ja hidastaa samalla kasvua.
Mihin sitä oksatonta puuta tarvitaan. Mitä oksasempi paneli, sen paremmalta näyttää, oksaton on aika tylsän näköistä. Mäntypanelia ei nykyisin käytetä juuri mihinkään, pitää olla kuusta, pysyy vaaleampana.
Tiheäsyistä oksatonta mä-puulistaa ostetaan mm. perinteiseen rakentamiseen käytettäväksi. Eri puulajien menekki on paljon vaihtuvasta muodistakin riippuvainen . Vaalea puu voi olla sisustuksessa muotia muutaman vuoden ja sen jälkeen jokin toinen.
Kaikkein paras männyn ja kuusen puutavara (jopa täysin oksaton) – tulee järeistä tukeista ja aivan pinnasta. Se puutavara on nimeltään kantelli. Suomesta ne viedään – ja kalleimpiin ikkunoihin mm ne tuodaan valmiina pokina , karmeina ja huonekaluina.
Sivutuotteena nuo veijarit tekevät hukkasuikaleista esim kittilistaa ( On jätepuuta, mutta maksaa noin 100 000 € Kiinto Saksalaisessa puutavaraliikkeessä).
Kyllä, sen nimi on kanteln, olen sahannut ja toimittanut sitä itsekkin. Se ei tartte olla pinta puuta, kunhan on sydänvapaata ja riittävän pieni oksaista.
Ikkunakantellia kun opeteltiin sahaamaan Suomen parhaan sahurin / kouluttajan opeilla, hänen tavoitteensa oli, että yhteen kulmaan jää vajaata jopa 13 mm. Jos vajaata sai jäämääm pitkästi, oli se takuu siitä, että aihio oli sahattu pinnansuuntaisesti – ei sydänkeskeisesti.
Sahalaitoksissa ei päästä vastaavaan laatuun, kun siellä pelkat sahataan latvaläpimitan mukaan sydänkeskeiseksi. Vaikka sitten pelkka purettaisiinkin yksiteräisellä sahalla. Ikkunanpokapuissa lustot pitäisi olla lähelle kulmasta kulmaan, eli tavoite 45 astetta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsänhoito
Siis tämä kuva on samalta kohteelta, kuin 3.6.2012 lähettämäni kuva ”tiheikkökasvatusta”
https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/tiheikkokasvatus/
Kyllä osuit oikeaan. Näistä saa vielä laatutukkia, Toivottavasti se näkyy joskus tulevaisuudessa myös hinnassa.
Kuivaoksasen mä-tukin lopputuotearvo on yleensä n. 1/4-osa laatutyvestä sahatun arvosta, jos osotteet tukeille on olleet oikeat alunperin. Jos arvokkaamman tukin kasvatuista ei tueta selvästi paremmalla hinnalla kuin nykyään, ei niitä tule olemaan myynnissäkään tulevaisuudessa vaan entistä heikompaa laatua on odotettavissa sahatavarassakin. Kun rusinat pullasta loppuu , jää tähteelle sitä tavallista mössöä, jolla sahatkaan ei tee kunnon tulosta.
Juurikin näin. mutta ne huonoimmat leimikot joudutaan myymään sellufirmoille huonoon hintaan kuitupuuna.
Kun joka lajin tukkista saa suunnilleen saman hinnan , ei laatu parane. Koska hinta valuu tasasena myös tukin näkösille karhipuille, ei pidemmän ajan kasvatuksen lisäkulujen korvausta ole odotettavissakaan.
Lisäkuluja laatupuun kasvatuksesta ei tule. Pitää vaan olla huolellisempi ja tarkempi, eikä päästää kaikenlaisia tunareja metsäänsä.
Mitä suurempi tukki (kun jää alle max.pit.) , niin sitä parempi sahata ja sitä enemmän tyvitukista saa oksatonta tavaraa. Kyllä se kasvatusajan pidentäminenkin lisää kustannuksia. Tai taimikkovaiheen tiheyden lisääminen, sekin parantaa mä-laatua ja hidastaa samalla kasvua.
Mihin sitä oksatonta puuta tarvitaan. Mitä oksasempi paneli, sen paremmalta näyttää, oksaton on aika tylsän näköistä. Mäntypanelia ei nykyisin käytetä juuri mihinkään, pitää olla kuusta, pysyy vaaleampana.
Tiheäsyistä oksatonta mä-puulistaa ostetaan mm. perinteiseen rakentamiseen käytettäväksi. Eri puulajien menekki on paljon vaihtuvasta muodistakin riippuvainen . Vaalea puu voi olla sisustuksessa muotia muutaman vuoden ja sen jälkeen jokin toinen.
Parhaat männyn sydäntavarat menee eurooppaan hyvällä hinnalla, niistä tehdäänn huonekaluja ja ikkunoiden ja ovien karmeja.
Kaikkein paras männyn ja kuusen puutavara (jopa täysin oksaton) – tulee järeistä tukeista ja aivan pinnasta. Se puutavara on nimeltään kantelli. Suomesta ne viedään – ja kalleimpiin ikkunoihin mm ne tuodaan valmiina pokina , karmeina ja huonekaluina.
Sivutuotteena nuo veijarit tekevät hukkasuikaleista esim kittilistaa ( On jätepuuta, mutta maksaa noin 100 000 € Kiinto Saksalaisessa puutavaraliikkeessä).
Kyllä, sen nimi on kanteln, olen sahannut ja toimittanut sitä itsekkin. Se ei tartte olla pinta puuta, kunhan on sydänvapaata ja riittävän pieni oksaista.
Ikkunakantellia kun opeteltiin sahaamaan Suomen parhaan sahurin / kouluttajan opeilla, hänen tavoitteensa oli, että yhteen kulmaan jää vajaata jopa 13 mm. Jos vajaata sai jäämääm pitkästi, oli se takuu siitä, että aihio oli sahattu pinnansuuntaisesti – ei sydänkeskeisesti.
Sahalaitoksissa ei päästä vastaavaan laatuun, kun siellä pelkat sahataan latvaläpimitan mukaan sydänkeskeiseksi. Vaikka sitten pelkka purettaisiinkin yksiteräisellä sahalla. Ikkunanpokapuissa lustot pitäisi olla lähelle kulmasta kulmaan, eli tavoite 45 astetta.