Maapohja yleensä niin kivistä, ettei äestys onnistu. Männyn istutus on epävarmaa.
Ajatus on, että pienellä kauhalla tehdään 2 500 laikkua/ha. (kiviä ja kantoja ei käännetä) Laikuista istutetaan kuuselle 1 500. Jos ei synny riitävästi laikkuja, niin osa kuusista istutetaan kantojen viereen.
Männyt toivottavasti hoitavat luontaisen siemennyksen.
Pääkuvassa oleva aihki ilmeisestikin säästynyt vuoden 1911 metsäpalosta.
Pääkuvassa taustalla luonnonsuojelualuetta. Lisäkuvassa kasvatuskuusikkoa
Ihan Ok suunnitelma joskin työläs. Jos pystyisi kaivurilla laikuttamaan, istutus hoituisi helpommin ja tulisi luonnonsiemenille paikkoja.
Saman verran muokkausta syntyisi kantoja nostamalla mutta siihen ei taida olla tarvetta ellei ole tyvilahoa.
Tarkoitin tietysti kaivinkoneen kauhaa.
Piti sanomani vielä, ettei kantoja käsitellä, koska niiden alta saattaa löytyä lähes istutuskelvoton kivikko. Sen sijaan kantojen viereen istutetut taimet menestyvät hyvin.
Timpalla hyvä sekametsän viljelysuunnitelma. Kuusen ja männyn lisäksi yleensä alueelle kulkeutuu myös rauduskoivun siemeniä, silloin sekametsän ainekset olisi kuvuolla, varhaisperkauksella voi sitten säädellä puulajisuhteita tarkemmin !
Mäntyjen pituuskasvu näkyy olevan luokkaa 20cm, kuusilla luokkaa 5cm. Selkeästi kuiva kangas. Tai vieläkin karumpi.
Mänty ainoa vaihtoehto. Tässäkin tapauksessa hirvi määrää tahdin (siis hirvenmetsästyshimo).
Antonilla silmä harittaa. Selkeästi tuore kangas. Yksi kuusi oli tyvestä noin 50 cm ja ikää vajaa 100 vuotta, mistä 15 ensimmäistä vuotta oli kitunut alikasvuspuuna kasvamatta juuri lainkaan.
Kakkoskuvan taustalla oleva kuusikko 44-vuotias, 18-metrinen. Ennen juuri tehtyä 2. harvennusta puuta 200 m3/ha.
Sori Timppa; kauha kääntyi mielessäni kuokaksi. Helle pehmitti aivot.
Nimenomaan kakkoskuvan lähimpänä oikeassa reunassa olevien kuusien vuosikasvu näkyy olevan luokkaa 5cm, jättömäntyjen luokkaa 20cm.
Metsäsuunnitelma sanoo noista kuusista: ikä 103 v, lpm 37 cm. til 1,2 m3/kpl. Aika hyvin kuivan kankaan kuusilta. Totta, että kasvu on nyt vähäistä.
Hakkaamattomalla osalla on myös nuorempia kuusia, minkä vuoksi hakkaamattoman kuvion keskikasvu 8 m3/ha/v
Tässä meillä oli toissa talvena kolmas harvennus männikössä, joka on istutettu 1991. Silloin satoa korjattiin 60 kiintoa. Ensimmäinen ja toinen harvennus tuottivat kumpikin luokkaa 100 kiintoa/ha. Siis alle kolmessakymmenessä (30) vuodessa satoa korjattu jo 260 kiintoa. Metsätaloussuunnitelmassa kasvualusta on luokiteltu kuivahkoksi kankaaksi.
Tuon kuvion istutuksen aikoihin täällä oli kohtuumäärä hirviä, jolloin petäjät kasvoivat niiltä (hirviltä) karkuun.
Tuostakin männiköstä löytyy kuvia lukijoiden kuvissa.
Aikomus on hyvä. Toisinaan tuulisille tai hankaliin paikkoihin ei kannata jättää sp. Taimikkoa tuhoutuu väistämättä tuulissa,korjuussa tai eh:ssa ne korjatessa…
On ollut todella hyvä siemenvuosi. Männyn sirkkataimia on turkkinaan vastamuokatuillakin alueilla. Kuustakin näyttää tulevan paikoittain. Meillä on pudotettu istutusmääriä/ ha, koska luonnontaimea tulee joka tapauksessa.
Tänä vuonna ei tarvitse huolehtia, luontaista mäntyä kasvaa joka raosta. Parin sentin mittaisesta jo viisisenttisiin luonnontaimiin on mäntyä ollut joka paikassa.
Vieläkö irtoaa mä-siemeniä varjossa olevista männyistä ? Huhtikuusta kesäkuun alkuun asti norm. kestää männyn siemennysaika. Helteet voineet lyhentääkin nyt sitä aikaa.
Vasta pari pv sitten kävi muokkaaja joten voi olla että pullosta pitää mä- siemenet ripotella kankaalle.
Säilyyhän siemenet, jos ei jyrsijät ja linnut syö. Maata kun muokkaa, kai siinä aikaisemmin kesällä/keväällä olevat siemet ropisee mikä minnekin, kai osa jää pintaankin. Nythän oli myös ajourilla ja missä maanpinta rikki, sirkkataimia.
Ei tullut kuvatuksi pikkutaimenalkuja, harmi. Kuitenkin myrkkytaimia istutan, ei kehtaa joka välissä puh.luuria kaivaa esiin.